Heippa kaikille.Mulla on 7v tyttönen,5v neuvolassa huomattiin että silmän ja kynän yht.työ on huonoa.OLin toki itsekin huomannut,että piirtely ei oikein suju.Nyt on tutkittu,ja eilen oli palaveri psykologin ja eskariopen kanssa.Ehdottivat tuplavuotta eskarissa,mutta ei sittenkään vielä normaaliin kouluun vaan eritýiskouluun??Itse sanoisin,että olin todella yllättynyt ja pahoilla mielin,koska mielestäni tyttö on muuten tavalliseen kouluun sopiva,vain kynän käyttö on huonoa.Tuntuu pahalta,että nyt sitten koko elämä heittää kuperkeikkaa..Onko teillä vastaavia,ja millaiseen kouluun lapset on sitten menneet?
Koululykkäys..eskarissa tuplaus?!
Sanna
136157
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
vain käden motoriikasta niin minä kyllä siirrättäisin lapsen normaali ykköselle.Jollei tosiaan taustalla ole sitten muuta.Jos tutut kaveritkin jäävät niin ongelmiahan voi tulla muitakin,toisaalta lapsihan sopeutuu nopeasti,mutta eikö lapselle voi antaa tukiopetusta tässä asiassa vaikka olisikin normaali luokalla.Eihän kaikki olekkaan luotu käsitöiden taitajiksi,kunhan oppii perustekniikan jonka mielestäni vielä noin pieni kerkeää oppimaan.Sisareni poika on tällä hetkellä viidennellä luokalla ja kanssa oikeasti huono kaikissa kädentaitoja vaativissa oppiaineissa,mutta ei se ole ollut ongelma luokalta siirtymisissä missään vaiheessa.
Jos on vain käden ja silmän yhteistyössä ongelmia niin ei silloin mitään erityiskoula tarvita. Sellaiset lapset joilla on kunnolla ongelmia eli AHDH lapset heille tämä koulu muoto on omiaan, mutta muut lapset ei vät hyödy tästä koulu muodosta. Itselläni on AHDH lapsi ja toisella on vain silmän ja käden yhteistyössä ongelmia. Hän jolla on AHDH hän on erityiskoulussa mutta toinen lisäopetuksen turvin on normaalissa koulussa, hän tietysti vaatii opettajalta vähän enemmän huomiota kyseisen taidon ollessa heikompi mutta eihän meistä kukaan ole seppä syntyessään toiset ovat taitavampia kuin toiset niihän se aina on ja tulee olemaan. Annetaan kaikkien kukkien kukkia :-)
Hei Sinulle!
Tuttu tilanne meillä ainakin, meillä on monta lasta käynyt erityiskoulua ja en ymmärrä miksi sitä pidetään vieläkin "apukouluna"!!
Meillä oli yksi tyttö joka oli siinä rajamailla, onko kumman oppilas, minä toivoin erityisopetusta ja psykologin mielestä hän menisi normaaliopetuksessa, hän jäi sitten normaalikouluun.
Siellä ei saanutkaan tukea kuten oli sovittu, hän meni vuosi vuoden jälkeen vain joukon mukana,monet aineet tekivät tiukkaa, hän oli oppimisen äärirajoilla ja henkisesti aivan loppu, tähän liittyi koko kouluajan kiusaaminen, häntä kiusattiin niin lujaa...ei auttanut mikään...hän kiukutteli opettajille ja sekös vielä teki opettajatkin, häntä vastaan.
Nyt oppilas on toisella paikkakunnalla ja käy erityislapsille/nuorille tarkoitettua koulua, hyvällä menestyksellä ja iloisella mielellä, jos on lapsella mahdollisuus päästä ja saada opetusta erityiskoulussa, niin miksi ei voisi mennä, voihan sieltä mennä tavalliseen kouluun, jos näyttää siltä. Vaikka en aina psykologin kanssa olekaan samalla linjalla, vaan olen aika sanovainen jos ajattelen toisin, niin luulisin, että lapsesi olisi kuitenkin parasta aloittaa e-koulussa.
Avustajia ei tahdo saada ja jos sellainen luokassa on, häntä tarvitsee moni muukin, on kokemusta. Ja hiukankin erilainen lapsi koulussa on toisille oppilaille merkki, tuota voi kiusata.
Jos ajattelet kuten ajatteletkin, lapsesi etua, etkä sitä mitä toiset ajattelee, niin no tiedäthän itse paremmin, kuin kukaan muu. Hyviä koulupäiviä vaan lapsellesi.
sai sen käsityksen että käden motoriikka on ainoa vaiva,joten minäkin olen sitä mieltä että jos on syntyjään "epälahjakas" en nyt keksinyt oikeaa sanaa,niin sitä ei kyllä erityiskoulukaan paranna.Kyllä meillä ainakin saa tukea ihan tavallisella luokalla tai sitten voi käydä erityisluokassa opettelemassa sitä heikkoa aluetta.Mutta jos olisi oppimisessa muuten vaikeuksia niin sitten tietysti kannattaisi harkita tuota erityisluokkaa jota ei kyllä meidän koulussa enää pidetä minään "apukouluna" koska on hyvin tavallista että yksi jos toinenkin käy siellä harjoittamassa milloin mitäkin...
Niin onhan se erityis kolu varmaan paras jos siellä on osaavat ja virkeät opettajat. Meidän tapauksessa erityiskoulun opettajat olivat ihan väsyneitä ja ylikuormittuneita. Pitkään jatkuneen koulukiusauksen takia jota opettajat eivät saaneet kuriin (sitä yritettiin noin 1½ vuotta liian kauvan sanoisin nyt). Puutuin asiaan ja nyt on minulla rasistin leima otsassa ja poika käy nyt koulukodissa 9 uudestaan. Että tälläinen voi myös olla erityiskoulu, kaikki kunnia kuitenkin erityis opettajille. Kuntia ja Kaupunkeja tässä piäisi syyttää kun nykyään vedetään vain heidät liian tiukalle. :( Tyttäreni käy normaalia koulua tuki toimen piten ja mitään ongelmia ei ole ollut kiitos opettajille myöskin tästä kuuluu ja kaupungille joka mahdollistaa tälläisen toiminnan omassa koulussa.
Onkohan tähän ehdotukseen jokin muukin syy kuin käden ja silmän yhteistyö? Onhan sekin ratkaiseva taito, mutta jospa kyse oli kuitenkin jostain muustakin, esim. sosiaalinen pärjääminen, joka on yleinen syy koululykkäykselle. Onko paikkakunnallanne nollaluokkaa? Olisi mielestäni parempi vaihtoehto kuin eskarin tuplaaminen. Myös erityiskouluja on erilaisia, kannattaa otta selvää. Köykäisin perusteluin ei ammattilaiset suosittele lykkäystä eikä erityiskoulua.
Oma lapseni kävi nollaluokan, ongelmana oli kypsymättömyys (syntynyt joulukuussa)ja lähinnä siitä johtunut vaikeus ryhmässä; sekä myös kädentaidot. Pärjäsi nollaluokan jälkeen yleisopetuksessa loistavasti, on nyt kolmannella eikä ole mitään hankaluuksia, paitsi käsiala on aika karmeata... Ota asioista selvää ja kysy vaikka toinen mielipide toiselta ammattilaiselta, mutta todennäköisesti teillä on pahemmat ajat edessä jos lapsi menee yleisopetukseen eikä siellä sitten pärjääkään.
Mielestäni kannattaa ottaa asiantuntijoiden neuvot tosissaan. Erityiskoulut EIVÄT ENÄÄ OLE APUKOULUJA tyhmille. Ne tekevät todella loistavaa työtä. Lapsesi saa taatusti parempaa ja yksilöllisempää opetusta siellä kuin tavallisessa luokassa, vaikka apuna olisi esim. avustaja.
Nykyisten säästöjen aikana ehdottomasti "turvallisempaa" lapsesi kannalta on sijoitus erityiskouluun. Vaarana on, että lapsi "unohtuu" tavalliselle luokalle muiden jalkoihin ja leimaantuu. Ja tavallisessa koulussa valitettavasti erittäin nopeasti leimautuu.
Minusta on hienoa, että lapsia havainnoidaan jo tarpeeksi ajoissa, ettei sitten koulussa tule täytenä yllätyksenä vaikeudet. Ei kai koko elämä voi heittää kuperkeikkaa yhden suosituksen takia. Ettei vain takana olisi VANHEMPIEN HÄPEÄ SIITÄ, ETTÄ MEIDÄN LAPSI JOUTUU ERITYISKOULUUN (LUE APUKOULUUN). Teidän lapsenne on silti teidän paras, ikioma kullanmurunne, ja teille aina tarkein. Yhteiskunta yrittää vain auttaa ja ammattilaiset osaavat kyllä asiansa.
Kumpi on parempi; lapsi käy "normaalia" koulua 9 v ja saa aina tuntea olevansa se huonoin, joka ei osaa edes kunnolla kirjoittaa vai se, että lapsi saa onnistumisen kokemuksia erityisryhmässä, jonka tavoitteet on räätälöity vain häntä varten?
hei! luin viestisi ja oli pakko kirjoittaa. minulla on 6-vuotias poika jonka eka luokka alkaisi tänä syksynä. lapsellani on dysfasia sekä nyt uutena sensorisen integraation häiriö eli aistiyliherkkyys. poikani kätisyys on vakiintumaton ja piirtely ei luonnistu.aistiherkkyys oireita on myös muita, mutta ei siitä tässä sen enempää. tarhassa oltiin sitä mieltä samoin terapeautit että startti luokka eli nolla luokka olisi pojalleni hyvä vaihtoehto. tarhaan poika on jotenkin liian iso ja ajatus siitä että poika olisi vielä eskarissa yhden vuoden rupesi hirvittämään. startti luokalla on max.12 oppilasta ja erityisopettaja sekä erityisavustaja.startti luokka mikä on nykyjään kouluhallituksen alaisuudessa, mutta noudattaa esikoululain oppeja. katsotaan nyt miten se ensi syksynä lähtee käyntiin vaikka itteäni poikani kouluun menosta hirvittää. hyvää jatkoa sinulle.t. hanna
Meillä oli esikoispojan kanssa vastaava tilanne eskarivuoden jälkeen.Päiväkodissa opettaja oli sitä mieltä että pojan olisi parempi tuplata eskari,ja kun neuvolassa ja perheneuvolassa tultiin samaan johtopäätökseen,päätimme toimia näin sillä olihan poika loppuvuodestakin syntynyt jolloin ikäero tuleviin koulutovereihin ei olisi niin suurikaan.Poika oli siis tuplan eskarissa ja reipastui ja visuomotoriset taidotkin kehittyivät.vaan kun oli aika hakea taas ekaluokalle,oli eskarin ope jälleen sitä mieltä että poika on laitettava erityiskouluun.Olin jyrkästi eri mieltä sillä tunsin kuitenkin poikani paremmin.Tilanteesta esikoulussa muodostui painostava eikä eskariope voinut ymmärtää päätöstämme laittaa lapsi tavalliseen kouluun.
Poika on nyt käynyt TAVALLISTA koulua loistavasti menestyneenä,ei ongelmia lukemaanoppimisessa tai muissakaan ja jopa luokanope on ääneen kummastellut eskarin suosituksia.Nykyään on ihan tavallisessakin luokassa kattavat erityisopetukset jos vaikeuksia ilmenee,ja jos tytölläsi ei ole kehitysvammaa tai hermostollisia vaikeuksia,hän pärjää kyllä.Itse tunnet lapsesi parhaiten,joten pyri objektiivisesti arvioimaan lapsesi kehitystasoa,ja luota omaan harkintakykyysi.
Meillä on 7-vuotias lievästi kehitysvammainen poika, joka käy normaalikoulua ja hänellä on henkilökohtainen avustaja (lapsella on mm.tarkkavaisuuden ylläpitämisen vaikeus ja toiminnanohjausongelmia).
Kehitysvammaisuuden ansiosta lapsi kuuluu 11-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin ja aloitti esikoulun 5-vuotiaana, ensimmäinen vuosi päiväkodissa, jossa ei ollut muita esikoululaisia ja toisen vuoden nykyisessä koulussa esikouluryhmässä.
Lapsi ei käy lähikoulua, jossa ei ole koulutettuja opettajia, vaan samaa koulua, jossa muutkin perheemme lapset ovat ja jossa on hyvät, pätevät opettajat, pienet ryhmät (yhdistetyssä luokassa yht.14 oppilasta tänä vuonna, ensi vuonna 13) ja koulun henki on hyvä eikä kiusaamista sallita. Ensimmäinen kouluvuosi on mennyt erittäin hyvin, lapsi lukee ja laskee ja opiskelu on sujunut toistaiseksi hyvin ilman mukautuksia l. saman opetussuunnitelman mukaan kuin muillakin.
Sukulaistytön vanhemmille sanottiin neuvolassa, että olisi hyvä jos kouluun menoa lykättäisiin vuodella. Päättivät kuitenkin laittaa lapsen kouluun ja niinhän siinä sitten kävi, että jäi ekalla luokalle. Sen jälkeen ei ole luokalle jäänyt, mutta jossain erityisryhmässä ymmärtääkseni on.
Sinun tyttäresi tilanteesta on kyllä mahdoton sanoa mitään, ihmiset ovat erilaisia. Voihan olla, että toisen eskarivuoden jälkeen on jo valmis pärjäämään ihan tavallisessa koulussa. :)
Hei, meillä pojalla lievä kielenkehityksen erityisvaikeus dysfasia ja hän kävi ensin päiväkodin eskarin ja sitten eskari kakkosen (menossa parasta aikaa) erityiskoulussa ja sen jälkeen koulutaival jatkuu erityiskoulussa luokka-aste kerrallaan. Teillä ns.vaiva on aika pieni, mutta ei kannata säikähtää erityiskoulua. Sinne ei jouduta vaan päästään. Opetuksen taso on todella hyvä ja lapsi saa todella paljon aikaa opettajalta koska luokassa on vain 8 oppilasta ja opettajan lisäksi on vielä luokka avustaja. Ja ei "tuomio" ole lopullinen koulua käydään vuosi kerrallaan ja sitten katsotaan milloin on valmis siirtymään yleisopetukseen. Mielestäni ammattihenkilöt, jotka ovat lastasi tutkineet eivät voi sivuuttaa vanhempien mielipidettä, mutta kannattaa pohtia vaihtoehtoja tarkasti. Hyvää talvan jatkoa.
Mulla on ekaluokkalainen poika, jota perussairautensa vuoksi tutkittu useastikin ja mm.tätä silmä-käsiyhteistyön heikkoutta todettu. Milloinkaan ei kuitenkaan ehdotettu lykkäystä, vaan päinvastoin-lapsella on herkkyyskausia oppimiseen ja juuri ekalla se pitäs hyödyntääkin.Nyt kun ekaluokka on kulunut tähän saakka, oli puhetta erityisluokasta, kun ei mee ihan muitten tahdissa toi oppiminen.Tiedän tunteen, kun tollasesta saa kuulla.Itse olin sitä mieltä että tukitoimet yleisopetuksessa riittää ja vein pojan kesken lukuvuotta psykologillekin.Hän myös totesi,että yleisopetukseen kuuluu.Jotenkin sellanen fiilis on tullu että kauheen herkästi oltais siirtämässä erityisluokille ja sillai vietäs paikka enemmän tarvitsevilta.Onkohan niin ettei yleisopetus halua/jaksa vastata haasteeseen, jonka esim.nyt just visuomotorisen erityisvaikeuden omaava lapsi antaa?Onhan silti tukiopetus, erityisopetus ja vaikkapa luokan kertaaminen.Jokainen lapsihan on yksilö ja myös oppii yksilöllisesti.Kurjaa,että oppilaiden tasapäistämisessä ollaan menossa siihen, että joka ei vauhdissa pysy...hankkiudutaan hänestä "eroon"!
Päätös eskarin tuplaamisesta ja luokan kertaamisesta tms järjestelyistä on vanhemmilla ja tiedän miten vaikeeta se on...toivotan voimia ja aurinkoisia alkavia kevätpäiviä!