Hei! Olen syksyllä menossa lukioon joten haluaisin tietää että mitä eroa on lyhyellä ja pitkällä matikalla. Onko pitkä matska paljonkin vaikeempaa kuin lyhyt? Mitä hyviä puolia pitkällä matikalla on? Pärjääkö pitkässä matikassa sellainen joka saa tokariin matikasta kasia?
lukion matikasta....
tear88
181620
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Itse aloitin lukion vuonna 2002. Pohdin kumman otan: Lyhyen vai pitkän matematiikan. Vieläkin pohdin, teinkö oikean valinnan. Valitsin lyhyen matematiikan. Yläasteen matikan numero oli 9. En silti valinnut pitkää, koska tiesin, että se olisi ollut niin paljon vaativaa (ainakin minulle). Sain tehdä töitä jo yläasteella matematiikan kimpussa.
Olen pärjännyt hyvin lyhyessä matematiikassa, mutta silti välillä tuntuu, että olisi edes pitänyt yrittää pitkää matematiikkaa. Otin lyhyen, koska itselläni oli vielä ruotsin ja englannin kielen lisäksi A-ranska. Ajattelin, että siinä (mukaanluettuna muut aineet) on itselleni tarpeeksi työtä.
Pitkässä matematiikassa saa tehdä kuulemma kunnolla työtä (samoin tietenkin lyhyessäkin täytyy työtä tehdä). Pitkässä matematiikassa syvennytään enemmän tehtävissä.. ja asiat käydään nopeaan tahtiin. (Tällaisen käsityksen olen saanut)
Jos olisin tilanteessasi, kokeilisin ehkä pitkää matematiikkaa, sillä aina voit vaihtaa lyhyeen. :) Ei pitkä matematiikka voi tietenkään mahdotonta olla.
Onnea tulevaan lukio-opiskeluun.
jos nyt saisin päättää valitsisin pitkän matikan.
Jos sua matikka vähäkin kiinnostaa ota pitkä, koska sen voi aina vaihtaa lyhyeen. sitä paitsi jatko-koulutuksessa ja haussa seuraavaan kouluun siitä voi olla hyötyä...
Valitse vaan se pitkä matikka ja älä luovuta vaikka tulisikin vähän lunta tupaan alussa.
Lyhyestä en tiedä, mutta ei se pitkäkään matikka kovinkaan hankalaa ole kunhan voi keskittyä itse asiaan (esim. derivointi) eikä tartte näperrellä sievennysten tms. parissa.
Eli tsemppaa varsinkin pari ekaa kurssia syksyllä täysillä (laske vaikka vähän ylimääräisiä tehtäviä) ja opettele ne perusjutut kunnolla.
Niin ja osta graafinen laskin ja lue manuaali..solveri ja muut helpottaa tarkistusta kummasti.
Eli ei ota vaan pitkä matikka ja jos ei onnistu niin voit vaihtaa lyhyeen.
Unohtui äskeisestä, mutta on aivan sama oletko saanut peruskoulussa matikasta 8 vai 10...jos jostain peruskoulun jutuista on apua, niin joku syventävä kurssi (vai mitä ne nyt onkaan) voisi jopa jotain auttaakin. Jotain missä lasketaan tehtäviä tyyliin (2a 5 b)/b - a/b = ?
Opettele tuo kirjainlaskenta ja muuta eka syksynä kunnolla, niin loppu lukio menee aika letkeällä otteella.
Minä en suosittele graafista laskinta. IItse pärjäsin hyvin matikassa, osaksi juuri siksi, että minulle ei ollut kuin funktiolaskin. Kannattaa opetella tajuamaan asiat, ekä syöttää perusjuttuja koneeseen. Lukion matematiikka kannattaa hallita pääsään.
Liian usein näkee ihmisiä, jotka uskoo laskimen ihmeitä tekevään voimaan. laskin on hyvä apuväline, kun perusjutut hallitsee, mutta asioiden opettelussa sillä ei ole sijaa.
Ikävä kyllä luikoiden opettajat on ohjelmoitu markkinoimaan laskimia.
Siis totta kai pitää laskea jutut paperilla (aika kone saa olla jos menee kaikki tehtävät päässä), mutta tarkistuksessa laskin auttaa ja paljon.
Esim. itse aikoinaan huomasin ylkkäreissä vinon pinon näppäilyvirheitä/vääriä sijoituksia/muuta mekaanista mokaa ihan vaan sillä että testasin ratkaisut solverilla (silloin kun oli jotain mielekästä tarkastettavaa/pystyi tarkastamaan).
Siis eihän laskin aina päivää pelasta, mutta esim. käytettävyys on PALJON parempi funktiolaskimeen verrattuna ja aikaa säästyy rutosti.
No joo, mutta se matematiikka pitää todellakin osata.
Valinta riippuu paljolti siitä, mistä aineista olet kiinnostunut ja mihin haluat panostaa. Itse valitsin lyhyen matikan, kun ei noi laskut hirveesti kiinnosta (yläasteella matikka 8) ja haluan painottaa mieluummin kieliä. Olen ollut tyytyväinen valintaan. Ekasta kurssista 8 ja toisesta 9. Toinen kurssi oli kaiken lisäksi geometriaa, mikä on ollu mulle aina kaikkein vaikeinta. Kyllä sitä olis varmaan pitkässäkin ainakin jotenkin pärjänny, mut toisaalta. Kun se matikka ei niin paljon kiinnosta, ni miks sitä itteään pitäis rääkätä?...
Hei!
Oletko keskustellut asiasta oman matematiikan opettajasi/oposi kanssa? Meidän perheessä on nyt lukion 3.luokkalainen tyttö, joka valmistuu juuri yo-kirjoituksiin. Hänellä oli yläasteella matematiikka 9-10, joten pitkän matematiikan ottaminen lukiossa oli selkeä valinta. Varmasti se oli myös oikea valinta. Koko ajan on ollut 9 tasoa. Mutta aivan älyttömästi sen eteen saa/joutuu tekemään töitä! Hän ei aio sellaiselle alalle, jossa tarvittaisiin pitkää matikkaa.
Nuorempi tyttäremme on Sinun ikäisesi eli aloittamassa lukion. Hänen matikkanumeronsa on aina ollut vahva 8, mutta hänellä ei ole ns. matemaattista ajattelua, joten lyhyt matikka on hänen valintansa.
Joko tiedät, mihin aiot suuntautua lukion jälkeen? Jos aiot ns. tekniselle alalle tai esim. lääkikseen, psykologiksi jne. niin silloin pitkä matikka on avainasemassa. On totta, että hyvin monissa yliopistojen pääsykokeissa (esim. opettajankoulutuslaitos) pitkän matikan arvosana on painokkaampi.
Opettajasi ja oposi saattavat suositella pitkää matikkaa. Toki voit sen aloittaa, mutta varaudu ja hyväksy se, että voit joutua vaihtamaan sen lyhyeen. Pitkän matematiikan opiskelijat ottavat aika usein myös fysiikkaa ja kemiaa enemmän kuin ne pakolliset kurssit. Noilla saa tietysti mukavasti kursseja kasaan, niin, että muita ns. lukuaineita, kuten biologiaa ei tarvitse sitten ottaa niin paljon. Myös ilman ns. kolmatta kieltä saa kurssit täyteen helpommin, jos on pitkä matikka.
Sinun ikäluokkasi joutuu ilmeisesti kirjoittamaan ns. ainereaalin. Selvitä viimeistään lukion alettua, mitä se merkitsee pitkän matikan suhteen. Kyllähän teille varmasti näistä kerrotaankin.
P.S. Nuo em. kommentit laskimista ovat ihan ok. Kysy tätäkin viimeistään lukion matematiikan opelta. Meidän pitkän matikan lukija on pärjännyt funktiolaskimella. Heidän ope ei edes suositellut grafiikkalaskinta.
Menestystä opintoihisi!
terv. kahden lukiolaisen äiti
"Hänen matikkanumeronsa on aina ollut vahva 8, mutta hänellä ei ole ns. matemaattista ajattelua, joten lyhyt matikka on hänen valintansa."
Mistä tämän tietää? Mitä on ns. matemaattinen ajattelu, millä perusteella sitä on ja millä ei?
Hei!
Kiitos aiheellisesta kysymyksestäsi! Tähän osaisi varmaan parhaiten vastata matematiikan opettaja. Vanhemmalle tyttärellemme ovat opettajat sanoneet, että hänellä sitä on. Nuoremmalle ei ole sanottu, etteikö sitä hänellä olisi, mutta perheessämme ja hän itsekin on sen todennut.
Minulla itsellänikään sitä ei ole. Osaan laskea jotakin mekaanisesti, olenhan selvittänyt lukion lyhyen matikan josku "sata vuotta sitten" (kirjoitin vapaaehtoisena b:n), mutta soveltaa en osaa pätkääkään. Ajattelen kaiken kovin konkreettisesti.
Jos yhtään tykkäät matikasta niin ehdottomasti kannattaa kokeilla pitkää. Et siinä kuitenkaan hirveästi menetä vaikka myöhemmin lyhyeen vaihtaisitkin. Itse en ole koskaan mikään nero matikassa ollut, mutta silti lähdin pitkänä sitä lukemaan - enkä ole katunut. Sen verran siinä on mukavasti haastetta. Toisaalta riippuu kyllä ihan hirveästi opettajastakin, että miten se opiskelu lähtee sujumaan. Numeroksi jäi siis 9. Ja on se vaan niin että sitä pitkää matikkaa arvostetaan!
Gaafisesta laskimesta voin sanoa, että kyseinen kone oli turhin ostos mitä lukioaikana tein. Vaikka ope lähes pakotti sen ostamaan, taidettiin sitä tarvita kahdella tunnilla..
Itse olen lukion ekalla. Lukion aloittaessani valitsin pitkän matikan, sillä numero oli yläasteella ollut aina 9. Myös silloinen matikan maikkani pitkää matematiikkaa suositteli. Ja eihän siinä tosiaan mitään häviä. Sen voi aina vaihtaa lyhyeen, jos alkaa käydä liian työlääksi.
Pitkässä matematiikassa käydään asioita tarkemmin ja syvemmin läpi. Huomaahan sen jo siitä, että pitkää on luettava monta kurssia enemmän kuin lyhyttä, lisäksi syventäviä kuulema kannattaa lukea, jos haluaa kirjoituksissa pärjätä. Käyn tällä hetkellä pitkän matikan 3 kurssia. Opettajani, joka on joskus opettanut myös lyhyttä matikkaa, kertoi että näin kurssin alussa tehdään samat muistiinpanot kuin lyhyellä, mutta kurssin loppupuolella ollaan jo sen verran paljon vaikeammissa tehtävissä, ettei lyhytmatikkalainen niitä oikein ratko.
Totta on myös se, että pitkä matikka on tosiaankin työläs. Itselläni on välillä aika tuskaista, kun matikan läksyihin uppoo välillä niin hirveästi aikaa, siinä sivussa vielä 3 eri kielen läksyt ja muut aineet, lisäksi harrastukset iltaisin. Töitä joutuu todellakin tekemään aivan älyttömästi. Itselläni on matikan numero tippunut peruskoulun 9 nykyiseen 8. Olen ihan tyytyväinen, mutta olen siis tosiaan joutunut töitäkin tekemään.
Ja siitä laskimesta vielä sitten kun sen aika on. Eli siis, meidän maikka suositteli ihan tavallista funktiolaskinta, etenkin jos ei ole aikaa ja halua opetella graafista kunnolla käyttämään. Aivan hyvin olen sillä pärjännyt. Välillä näppäilyongelmia senkin kanssa, niin graafisen kanssa opiskelusta ei tulisi kyllä mitään. Selasin juuri yksi päivä kouluni matematiikan syventävien kurssien tarjontaa ja lukikohan yhdessä, että graafinen laskin olisi välttämätön sillä kurssilla. Lisäksi nykyinen matikan maikkani ei tunnilla puutu graafiseen laskimeen ollenkaan esimerkiksi silloin, kun opetellaan näippäilemään laskut sinne. Sanoo vaan, että opetelkoot itse. Funktiolaskimista näppäilyt käydään sen sijaan tarkasti läpi.
Mutta suosittelen tosiaan että ainakin kokeilet sitä pitkää matikkaa! :)
Että älä tee tyhmyyksiä.. Jos 8 ka. yläasteella kyllä pärjäät.. Tulee sellaista 6-8 numeroita.
Moni 7-8 numeron matikanoppilas joutuu vaihtamaan jossain kolmoskurssin jälkeen jo lyhyeen matikkaan, kun nelonen tai keskeytynyt on tullut.
Lyhyen ja pitkän matikan ekat 3 kurssia on aika samanlaisia vielä, mutta sitten tulee selvä ero ja pitkän matikka menee hemmetin vaikeeksi. Ja pitkää matikkaahan on vielä paljon enemmän.
Hei ja kiitos vastauksistanne! Olen tässä nyt hieman harkinnut ottavani sen pitkän matikan (ainakin aluksi) joten voisitteko kertoa minkätyyppisiä tehtäviä pitkässä matikassa on? Vaikeutuuko se paljonkin sitä mukaa kun lukiota edetään? Onko vaarana se, että numero laskisi esim. kasista huonompaan?
"voisitteko kertoa minkätyyppisiä tehtäviä pitkässä matikassa on?"
Kurssien nimistä pystyt aika suoraan päättelemään, minkä aihepiirin tehtäviä kurssilla tullaan käsittelemään.
Lyhyen lukijoiden kuulee usein väittävän, että lyhyt matikka on sitä, mitä käytännössä tarvitaan, ja pitkässä käydään vain teoreettisia asioita, joilla ei oikeasti tee mitään. Tässä ei kuitenkaan ole mitään perää -- oikeastaan kaikille lukion pitkän matikan asioille on helppoa löytää käytännön sovelluskohde Oikeasta (Työ-) Elämästä.
"Vaikeutuuko se paljonkin sitä mukaa kun lukiota edetään?"
Ei ainakaan minun mielestäni, melkeinpä päin vastoin. Matikanopettajamme väitti, että vaikein kurssi olisi ensimmäinen differentiaalilaskentakurssi (meillä se oli 6. kurssi). Ja kyllähän se onkin aika teoreettinen.
"Onko vaarana se, että numero laskisi esim. kasista huonompaan?"
On - tarkoititpa sitten, että se oli 8 yläasteella tai ensimmäisellä lukion matikan kurssilla.
Broidillani oli yläasteella matikka 9, ja lukion pitkästä on nyt tullut numerot 6 ja 5. Tämä mennee aika paljon laiskuuden piikkiin, mutta myös aivan selvästi osa yläasteella käydyistä perusasioista on pahasti hakosessa.
Ite tosiaankin luen vasta kolmoskurssia, joten en paljon voi auttaa, mutta ainakin aluksi tuntui aika vaikealta, kun ei ollut tottunut sellaiseen työmäärään. Ja numero on laskenut numeron verran peruskoulusta. Kyllähän sitä on tosin kuullut, että siinä kuutos- ja seiskakurssien kohdalla alkaa väki viimeistään painua lyhyen puolelle. Minä nyt koitan sinnitellä tuon pitkän matikan loppuun asti... Niin ja tehtävät.. Hmm.. tosi vaikeaa sanoa, minkä tyyppisiä. No siis meillä on sanallisia tehtäviä ja niistä opetellaan rakentamaan yhtälöitä ja ratkaisemaan ne...
"Olen tässä nyt hieman harkinnut ottavani sen pitkän matikan (ainakin aluksi)"
Oikein.
"joten voisitteko kertoa minkätyyppisiä tehtäviä pitkässä matikassa on?"
Osviittaa tähän voisi saada (vähän keskeneräiseltä) sivultani
http://www.hut.fi/~hsalokan/lukiomath.php
tai katsomalla matikan ylppäritehtäviä Simo Kivelän sivulta
http://matta.hut.fi/yoteht/
Mul oli kolme kurssia pitkää matikkaa ja siinä vaiheessa meni hermot. Mul oli yläasteen matikan ka jtn päälle kasin, melkein 8,5 mut ei sit kuitenka ni päättötodistukseen tuli 8. ysejä ja kaseja oli vaan nroina. Mut sit alotin pitkän matikan ja se oli ihan erilaista matikkaa ku yläasteella, piti päätellä asioita paljo enemmän, ja sit luovutin siitä kolmen kurssin jälkeen, ku nrot oli 5,5,4 ja en jaksanu enää! Nyt mul on ollu lyhyttä matikkaa kaks kurssii ja vika kurssi menos, nrot on 7 ja 8, ja olis tosi kivsa saada 9 tästä.. =) huomenna on koe, mut en sit tiä...
Kannattaa ottaa silti eka pitkä matikka koska sen voi sit aina vaihtaa lyhyeen ku pitkän matikan 1.kurssi korvaa lyhyen 1. kurssin vaiks niis ei olis ees sama aihe! siis mul esimerkiks jäi todennäkösyys kokonaan välistä, ku se oli lyhyes eka kurssi ja pitkäs vika. Mut hieman harmittaa se, etten vaihtanu jo toisen kurssin jälkeen, mut ku aattelin et geometria olis hauskaa..! Kävin sit niinku koko ykkösen ajan pitkää matikkaa. Mut siitä laskimesta mikä ostettiin pitkään (ja joka on hyyyvin kallis) ni on ollu mulle tosi pal hyötyä lyhyessäki ja muutenki tosi hyvä laskin! =) ja sinne saa pelejäki ja kaikkee jos vaan jaksaa laittaa! Tsemppiä lukioon! =)