Synti ja parannus

JUMALAN ARMO

Kysymys ihmisen valitsemisesta iankaikkiseen elämään on laajakantoinen asia. Raamatun mukaan siihen sisältyy Jumalan kutsun vastaanottaminen ja kuuliaisuudessa vaeltaminen tai kutsun hylkääminen ja tottelemattomuus Jumalan neuvoille. Rakkaudessaan Jumala tahtoisi pelastaa jokaisen ihmisen: ”Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainoan Poikansa, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta iankaikkisen elämän saaman”.

Jumala on suonut ihmisille etsikkoaikoja. Silloin hän erityisesti vetää ihmistä puoleensa. Kaikki eivät ole Jumalan kutsulle kuuliaisia. Moni on tottelematon ja taistelee Pyhän Hengen vaikutuksia vastaan. Silloin toteutuu Jeesuksen sana: ”Monta on kutsuttu, mutta harvat ovat valitut.”

Kaikkitietävä ja kaikkinäkevä Jumala on jo aikojen alussa nähnyt valittujen joukon. Valinta ei ole tapahtunut ihmisjärjen eikä ihmisajatusten mukaan. Eivät myöskään ihmisen hyvyys tai ansiot ole ratkaisseet tätä asiaa.
1.Tess.1:4-5
2.Tess.2:13-14
Siellä, missä Jumala on valintaansa suorittanut, on ollut Pyhän Hengen kautta saarnattu evankeliumi. Siinä Jumalan totuus on tuotu ihmisten uskottavaksi. Kun ihminen on ottanut vastaan evankeliumin, hänen silmänsä ovat auenneet, suomukset pudonneet ja Mooseksen peite vedetty syrjään silmien ja sydämen edestä. Totuus on tehnyt ihmisen vapaaksi synnin ja kuoleman orjuudesta.

Voimattomuus parannuksen tekoon ei ole este, sillä Jumala antaa uskomisen voiman. Evankeliumisessa virtaa Jumalan voima jokaiselle sen uskovalle autuudeksi. Kun sinulle saarnataan Jumalan valtakunnasta synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä, olet autuas ja Jumalan valittu, kun tämän sanoman uskot.

Kun ihminen hylkää Jumalan etsivän rakkauden ja hänen siunauksensa, seurauksena on kirous. Tottelemattomien kohdalla on toteutunut Raamatun sana: Ne jotka pitävät sielunvihollisen puolta, auttavat itsensä kadotukseen.

Eksytyksen Henki

Kun ihminen hylkää Jumalan kutsuvan armon, siitä voi seurata pimeneminen. Kun Jumala ottaa totuutensa pois, ihminen uskoo valheen. Valheenpuhujia on tullut niistä ihmisistä, joiden omatunto on merkitty poltinraudalla heidän tottelemattomuutensa vuoksi. Kun he toimivat sokeiden johdattajina ja sairaiden omientuntojen lääkäreinä, on sama kuin kuulisi itsensä sielunvihollisen puhetta. Se on kaunista valhetta valkeuden enkeliksi ja vanhurskauden saarnaajaksi pukeutuneen sielunvihollisen suusta.

Mutta valhetta uskomalla tulee vahinko. Autuaaksi tekevä evankeliumi on Jumalan valtakunnassa. Kun ihminen etsii ja löytää Jumalan valtakunnan ja tulee siihen sisälle omakohtaisen parannuksen ja uuden syntymisen kautta, hänestä tulee Jumalan lapsi. Silloin hän saa viran saarnata sovinnosta.

Jos evankeliumin sisältö ei ihmiselle aukene, ei ole keinoa hänen auttamisekseen taivaan tielle. Moni ihminen ajattelee, että pelastus voi löytyä myös muualta ja muulla tavalla; ei voi olla niin, että Jumalalla olisi vain yksi lammashuone tai yksi valtakunta.

Kuitenkin on mahdotonta löytää pelastusta sieltä, mihin Jumala ei ole pelastusta asettanut. Jumala on luvannut asua lastensa ja kansansa keskellä. Samasta asiasta Jeesuskin puhuu omilleen: ”Joka teitä kuulee se minua kuulee, ja joka teidät katsoo ylön, se katsoo minut ylön; mutta joka minut katsoo ylön, hän katsoo ylön sen, joka minut lähetti.” Taivaan valtakunnan kuningasta ei voi löytää maailman valtakunnasta, sillä hän on luvannut olla omiensa kanssa joka päivä maailman loppuun asti. Siksi ihmistä ei kehoiteta etsimään Kristusta korvesta tai kammiosta, vaan etsimään ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan. Jumalan valtakunnan mukana hän saa kaiken muunkin tarpeellisen.

Taivaassa pidetään kirjaa Jumalan valituista. Heidän nimensä on kirjoitettu Karitsan elämänkirjaan. Jeesus muistutti opetuslapsiaan suurimmasta ilon aiheesta: että heidän nimensä on kirjoitettu elämän kirjaan taivaassa.

Niillä ihmisillä, joiden nimet eivät ole elämänkirjassa, on varaa kumartaa sinne ja tänne, hyväksyä väärä ja oikea. Ne, joilta puuttuu Pyhän hengen valkeus, Jumalan voima ja nimi elämänkirjasta, eivät uskalla nousta väärää jumalisuutta vastaan. He ovat helposti eksytettäviä. He ovat valmiita uskomaan valhetta ja juoksemaan kaikenlaisten merkkien ja petollisten ihmeitten perässä. Valittuja on kehotettu kavahtamaan näitä eksyttäjiä, sillä he ”teidän tykönänne lammasten vaatteilla tulevat, mutta sisältä ovat raatelevaiset sudet”.

Valittukaan ei tee viisaasti, jos hän varoituksista huolimatta antaa itsensä vaaralle alttiiksi. Korjaamaton vahinko voi tulla liian uteliaisuuden ja väärän rohkeuden vuoksi. Elämän tie ei ole tottelemattomuuden vaan kuuliaisuuden tie. Sillä tiellä vaeltaja ottaa vaarin Jumalan sanasta. Hän voittaa uskon ja kuuliaisuuden kautta.

Raamattu osoittaa, että nimi voi säilyä elämänkirjassa vain, jos taistellaan ja soditaan lihan ja hengen saastaa vastaan ja kilvoitellaan kuuliaisina parannuksessa ja uskossa.

Ole ahkera ja tee parannus

On Jumalan sanan vastaista ajatella, että kun parannus on kerran tehty ja uuden syntymisen päivänä nimi elämänkirjaan kirjoitettu, se pysyy siellä ja löytyy Jumalan kirjasta, miten tahansa ihminen täällä maailmassa elääkin. Sitäkään ei ole vara ruveta kokeilemaan, kuinka kauan Pyhä Henki säilyy sydämen asukkaana, kun ihminen on joutunut syntiin.

Kenelläkään ei ole aihetta uskoa sielunvihollisen esitystä, että syntiin joutunut ihminen on heti menettänyt autuaaksi tulemisen mahdollisuuden. Meidän on tarpeelista rukoilla omasta ja toinen toistemme puolesta, että varjeltuisimme kaikista vaaroista. Usko ei ole joka miehen, eivätkä kaikki ole evankeliumille kuuliaisia. Jumalan sanan neuvot ovat matkalla tarpeen. Perillä niitä ei enää tarvita, sillä lankeemuksen ja hukkaan joutumisen vaaraa ei ole siellä, missä lunastettu ja Jeesuksen verellä pesty lauma aloittaa voiton virren tapetun Karitsan kunniaksi.

(Jumalan huoneen ihanuus. 2002.Gummerus. JKL)

Professori bilo, ilman diplomia.
Voitko olga antaa vähän viisautta minun tietämättömyydelleni?
1.Onko Jumala olemassa ja mitä Jumala on?
2.Onko jeesus antanut oman henkensä pelastaakseen ihmiset. Muuten olisimme kaikki tuhoon tuomittuja?