Verratkaapa huviksenne AMK:n ja yliopistoon hakeneiden lukumäärää versus sisäänotetut.
Opiskelen AMK:ssa ja olin jo pari vuotta ollut asenteella "tännehän pääsi kaikki", mutta miten väärässä olinkaan! Tilastot puhuu aika hassua.
Tietenkin tuo luku riippuu paljon osastosta / tiedekunnasta, mutta tilastollisen keskiarvon ero oli huomattava. Kaivan faktaa, jos joku vaatii.
Opiskelen AMK:ssa ja olin jo pari vuotta ollut asenteella "tännehän pääsi kaikki", mutta miten väärässä olinkaan! Tilastot puhuu aika hassua.
Tietenkin tuo luku riippuu paljon osastosta / tiedekunnasta, mutta tilastollisen keskiarvon ero oli huomattava. Kaivan faktaa, jos joku vaatii.
Vastaukset 14
Vanhimmat
sinne hakijoita riittää kun pääsykokeiden taso on mitä on..vertaapa huvikseen sitten koko maan tilastoja
Nimenomaan koko maan tilastoista oli kysymys
Minäkin hain yliopistoon ja kolmeen amikseen. Luin ainoastaan yliopiston pääsykokeisiin, mutta pääsin sisään yliopistoon sekä kahteen ammattikorkeakouluun, Yksi amis paikka jäi saamatta koska peruskoulutasoisien laskujen lisäksi piti kirjoittaa pari esseetä, aiheet oli jotain: Miksi haluan päästä tähän kouluun tai jotain vastaava. Vastasin yhdellä lauseella, voitte arvata mitä =), eikä he tykänneet siitä (jonotuspaikka 32). Laskuista sain täydet pisteet, vaikka lukiossa minulla oli lyhyt matikka.
Onko tämä taas kerran provo?
No ei se mitään. Vastataan silti.
Ensinnäkin amk-kohdalla ota se huomioon, että niihin on periaatteessa nuoren vastavalmistuneen alle 25 v. abin PAKKO hakea jos haluaa saada työttömyysrahaa. Ota myös se huomioon, että kun amk:t ilmoittavat hakijmääränsä, niin yleensä luvussa ei ole eroteltu niitä, jotka ovat hakeneet ko. oppilaitokseen ENSISIJAISESTI.
Näin amk voi hyvin ilmoittaa että hakijoita oli yhteensä vaikkapa 10 000, vaikka oikesti ensisijaisena ko. kouluun onkin tuosta luvusta hakenut ehkä vaikkapa vain puolet.
Yhteishaussahan haetaan muistaakseni neljään paikkaan joista ensimmäiseksi laitetusta paikasta saa haussa viisi lisäpistettä.
Ammattikorkeakoulut itse asiassa ilmoittavat hakijamäärätiedoissaan vain ENSISIJAISET hakijat, eivät kaikkien neljän hakutoiveen hakijamäärää. Tiedot sitä paitsi tulevat suoraan Opetushallituksen ylläpitämistä rekistereistä.
Omissa tiedotteissaan AMK:t ilmoittavat usein sen kokonaishakijämäärän.
AMK-kotasta tiedot eivät ole saatavilla kuin vasta reilusti vuosittaisen hakurulianssin jälkeen.
ja ehkä parempi olisi vertailla prosentteja liittyen aiheeseen "Halusitko OIKEASTI AMK:uun opiskelemaan ja kyseistä alaa?".
Juuri tuon abien "pakkohaun" takia todella monet vain ajautuvat AMK:uun opiskelemaan sitä mihin nyt on sattunut pääsemään. Kun taas (näin luulisin) yliopistoon haetaan vähän suuremmalla motivaatiolla, pitäähän yleensä tehdäkin jotain sen sisäänpääsyn eteen. (toisin kuin AMK:n pääsykokeessa, ei meinannut tosiaan pokka pitää kun näin sen miksi haluat tänne -esseetehtävän..=)
Se kysymys on psykologinen.
Sehän tekeekin siitä paljon hienomman kysymyksen :)
Mulle on yksi lysti nämä tilastot. Pyrin ja pääsin molempiin. Valitsin yliopiston.
Olihan Neuvostoliitossakin äänestysvilkkaus aina lähes 100 prosenttia, joskus jopa yli. Mikä on amk:n prosentti, jos luvusta poistetaan pakkohakulaiset?
Ääriesimerkkinä ÅA, jonne pääsi viime vuonna opiskelemaan prosessitekniikkaa, jos sai kokeesta 1,67/40 pojoa.
Hain varalta yliopistoon, vaikka tiesin haluavani ehdottomasti amk:uun. Pääsin amk:uun ja linjalle jolle hain oli ENSISIJAISIA hakijoita sinä vuonna 1600 ja valittuja 60. Itse en hakenut edes ensisijaisesti siihen kouluun vaan toiseen samalle linjalle (ensisijaisia hakijoita sinne 200 ja otettiin 18).
Jos sitten verrataan niitä prosentteja, joilla on jotakin merkitystä, ei amk:illa eikä yliopistoilla niin kaksisesti mene. Tarkoitan nimittäin niitä prosentteja, jotka mittaavat loppututkintopapereiden kanssa ulostulleita aloittaneista.
Harvoja poikkeuksia lukuunottamatta taitaa tämä prosentti olla lähellä viittäkymmentä, hyvä että edes aina sitäkään. Joten kehukaapa kaikki opinahjojenne tätä prosenttia ja mielellään vielä totuudenmukaisesti.