Millaisia veneitä ovat puolitonnari, kuutonen, 3/4-tonnari ..?

Kertokaahan todelliselle maallikolle millaisia ovet eri yleisnimityksen omaavat veneet kuten mm. kuutonen, seiska, puolitonnari, 3/4-tonnari ja muut sellaiset.

Onko näillä jokin yhteinen tekijä kuten koko, merkki, jotain purjeisiin liittyvää vai kenties jotain muuta?
118592
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

oisko kutonen 6m pitkä vene ja seiska 7m pitkä. Ja semmonen tuli mieleen että kotiväen veneessä on 750kg:n ( =3/4tonnia) köli...

Äänestä

5, 5.5, 6, 8, 10 ja 12 ovat vanhaan kansainväliseen metrisääntöön rakennettuja veneitä, niiden aika yksinkertaisella kaavalla laskettu mittaluku on siis tuo luku. Itse veneet ovat huomattavasti mittalukuaan pidempiä.
Virallisesti siihen numeron perään kuuluu mR kertomaan käytetyn mittasäännön.

Tonnarit ovat myöhempää perua, eikä niissä veneen painolla ole mitään tekemistä nimityksen kanssa. Keksivät vain aikanaan kerätä saman RORC-mittaluvun omaavia veneitä kisaamaan keskenään ilman tasoituksia. RORC-sääntö oli silloin yleisesti käytössä avomerikilpailujen tasoitussääntönä. Palkintona sattui olemaan 1000 punnan arvoinen pytty, paljon vanhempi kiertopalkinto tietysti, josta se tonni tuli. Myöhemmin samaa ideaa sovellettiin muillekin mittalukurajoille ja saatiin ne 1/4, 1/2, 3/4 ja kaksitonnaritkin. Tasoitussääntökin oli vaihtunut RORC:sta IOR:än.

Näiden lisäksi monia vanhoja luokkia, joissa nimi tulee purjepinta-alasta tai muista mittasääntöjen rajoista, mutta ovat selvästi vähälukuisempia kuin yllämainitut.

1Äänestä
  • Noista konstrukrioveneistä sen verran, että mittaluku niissä on kyllä huomattavasti monimutkaisempi, mitä vanhemmissa valööri- ja neliömetrisäännöissä. Lunttasin nopeasti tuon metrisäännön laskun ja se menee seuraavasti:
    L 2d (S)1/2 - F) /2.37. L on vesilinjan pituus, d on uppouma, S on purjepinta-ala ja F on vapaalaita. Koko summa jaetaan 2,37:llä, ja jos vastaus on noin kuusi, kyseessä on 6 mR-luokan vene.

    Sitten vielä pieni tarkennus: Ainakin oman hataran muistini mukaan tuo R metrimerkinnän perässä merkitsee jotakin siihen suuntaan, että veneellä on rekisteröity status LLoydsin tms luettelossa. Esimerkiksi viitoset merkitään usein väärin "5mR", vaikkei kyseistä venettä löydy rekisteristä. Oikea merkintä on siis pelkkä 5m, kun taas mm. kuutoset ja kasit ovat 6mR ja 8mR...

    Puoli- ja muihin tonnareihin minulla ei ole muuta lisättävää, kun että taitava ostaja voi löytää niiden joukosta erittäin nopeita ja hyvinpurjehtivia veneitä, kun taas huonolla tuurilla voi saada sutta ja sekundaa - toisaalta eiköhän tämä koske kaikkia vanhoja veneitä:-)

    Äänestä

  • n.n. kirjoitti:

    Noista konstrukrioveneistä sen verran, että mittaluku niissä on kyllä huomattavasti monimutkaisempi, mitä vanhemmissa valööri- ja neliömetrisäännöissä. Lunttasin nopeasti tuon metrisäännön laskun ja se menee seuraavasti:
    L 2d (S)1/2 - F) /2.37. L on vesilinjan pituus, d on uppouma, S on purjepinta-ala ja F on vapaalaita. Koko summa jaetaan 2,37:llä, ja jos vastaus on noin kuusi, kyseessä on 6 mR-luokan vene.

    Sitten vielä pieni tarkennus: Ainakin oman hataran muistini mukaan tuo R metrimerkinnän perässä merkitsee jotakin siihen suuntaan, että veneellä on rekisteröity status LLoydsin tms luettelossa. Esimerkiksi viitoset merkitään usein väärin "5mR", vaikkei kyseistä venettä löydy rekisteristä. Oikea merkintä on siis pelkkä 5m, kun taas mm. kuutoset ja kasit ovat 6mR ja 8mR...

    Puoli- ja muihin tonnareihin minulla ei ole muuta lisättävää, kun että taitava ostaja voi löytää niiden joukosta erittäin nopeita ja hyvinpurjehtivia veneitä, kun taas huonolla tuurilla voi saada sutta ja sekundaa - toisaalta eiköhän tämä koske kaikkia vanhoja veneitä:-)

    Jostain muistilokeroista pöllähti vielä vähän lisää siihen "One Ton Cup"-pyttyyn. Sen arvo oli kyllä 1000 guineaa, mikä ihan mutulla arvellen on ollut vielä enemmän kuin sama puntina. Komea pytty joka tapauksessa, 10 kg silkkaa hopeaa, vaimokin varmaan antaisi pitää sitä vuoden takan reunalla. Alunperin peräisin kai vuosisadan vaihteesta, missähän kaikissa luokissa siitä onkaan mahdettu kisata?

    Äänestä

  • Antsu kirjoitti:

    Jostain muistilokeroista pöllähti vielä vähän lisää siihen "One Ton Cup"-pyttyyn. Sen arvo oli kyllä 1000 guineaa, mikä ihan mutulla arvellen on ollut vielä enemmän kuin sama puntina. Komea pytty joka tapauksessa, 10 kg silkkaa hopeaa, vaimokin varmaan antaisi pitää sitä vuoden takan reunalla. Alunperin peräisin kai vuosisadan vaihteesta, missähän kaikissa luokissa siitä onkaan mahdettu kisata?

    > mikä ihan mutulla arvellen on ollut vielä
    > enemmän kuin sama puntina

    1 punta oli muinoin 20 shillinkiä ja 1 guinea 21 shillinkiä.

    "In common usage, a guinea is 21 shillings - much used in auctions (the bidder pays in guineas, the vendor gets paid the same number of pounds - the auctioneer gets the rest) and as the prizes (and names) for horse races. The guinea was introduced in 1663, made in gold obtained from Guinea (Ghana) in Africa, its value being fixed at 21s in 1717 (before that date its value depended on the current price of gold)."
    http://home.clara.net/brianp/money.html

    Äänestä

  • Mutu + 5 % kirjoitti:

    > mikä ihan mutulla arvellen on ollut vielä
    > enemmän kuin sama puntina

    1 punta oli muinoin 20 shillinkiä ja 1 guinea 21 shillinkiä.

    "In common usage, a guinea is 21 shillings - much used in auctions (the bidder pays in guineas, the vendor gets paid the same number of pounds - the auctioneer gets the rest) and as the prizes (and names) for horse races. The guinea was introduced in 1663, made in gold obtained from Guinea (Ghana) in Africa, its value being fixed at 21s in 1717 (before that date its value depended on the current price of gold)."
    http://home.clara.net/brianp/money.html

    Six meter rule = 6mR

    Äänestä

  • Luxu kirjoitti:

    Six meter rule = 6mR

    Aivan näin, mutta tuo R ei silti merkitse sanaa "Rule".

    Äänestä

  • n.n. kirjoitti:

    Aivan näin, mutta tuo R ei silti merkitse sanaa "Rule".

    >6mR> International Six Metre Class Rating Rule.
    Merkintätapa ei ole mitenkään virallinen, vaan yleistynyt tapa ilmaista luokka lyhyesti.

    Käy tutustumassa The International Sailing Federation: in kotisivuihin www.sailing.org .
    Sieltä löydät lisää tietoa.

    Äänestä

  • Luxu kirjoitti:

    >6mR> International Six Metre Class Rating Rule.
    Merkintätapa ei ole mitenkään virallinen, vaan yleistynyt tapa ilmaista luokka lyhyesti.

    Käy tutustumassa The International Sailing Federation: in kotisivuihin www.sailing.org .
    Sieltä löydät lisää tietoa.

    Voi olla, että R on vakiintunut tarkoittamaan sanaa Rule, mutta Pointtini oli vaan se, ettei "ärrää" ole kokaisen metrisääntöluokan nimen perässä. Esimerkiksi viitosluokan virallinen nimi on kansainvälinen viiden metrin luokka, ja lyhenteenä "int 5m" ilman tuota R-merkintää. Ja viitosluokka on yhtä lailla kansainvälinen. Tuo R mm. kuutosissa ja kaseissa viittasi johonkin sen tyyppiseen, että ko. luokka on _R_ekisteröity johonkin Lloydsin luetteloon tai muuhun sellaiseen. Sitten kun minulla on aikaa, pengon tämän asian internetistä:-)

    Äänestä

  • n.n. kirjoitti:

    Noista konstrukrioveneistä sen verran, että mittaluku niissä on kyllä huomattavasti monimutkaisempi, mitä vanhemmissa valööri- ja neliömetrisäännöissä. Lunttasin nopeasti tuon metrisäännön laskun ja se menee seuraavasti:
    L 2d (S)1/2 - F) /2.37. L on vesilinjan pituus, d on uppouma, S on purjepinta-ala ja F on vapaalaita. Koko summa jaetaan 2,37:llä, ja jos vastaus on noin kuusi, kyseessä on 6 mR-luokan vene.

    Sitten vielä pieni tarkennus: Ainakin oman hataran muistini mukaan tuo R metrimerkinnän perässä merkitsee jotakin siihen suuntaan, että veneellä on rekisteröity status LLoydsin tms luettelossa. Esimerkiksi viitoset merkitään usein väärin "5mR", vaikkei kyseistä venettä löydy rekisteristä. Oikea merkintä on siis pelkkä 5m, kun taas mm. kuutoset ja kasit ovat 6mR ja 8mR...

    Puoli- ja muihin tonnareihin minulla ei ole muuta lisättävää, kun että taitava ostaja voi löytää niiden joukosta erittäin nopeita ja hyvinpurjehtivia veneitä, kun taas huonolla tuurilla voi saada sutta ja sekundaa - toisaalta eiköhän tämä koske kaikkia vanhoja veneitä:-)

    Ihan tarkkaan ottaen L ei ole vesilinjapituus, lunttaa hitaammin...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


lokki kirjoitti:

Kertokaahan todelliselle maallikolle millaisia ovet eri yleisnimityksen omaavat veneet kuten mm. kuutonen, seiska, puolitonnari, 3/4-tonnari ja muut sellaiset.

Onko näillä jokin yhteinen tekijä kuten koko, merkki, jotain purjeisiin liittyvää vai kenties jotain muuta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu