Kaikki ikävät kertomukset juopottelun aiheuttamista kurjuuksista,ovat varmasti monelle kanava päästä kertomaan ahdistavista tuntemuksista. Ja se on hyvä.
Yksioikoiset neuvot ja "minä tiedän" asiat, eivät johda välttämättä mihinkään.
Raasit joita hoetaan niin krapulan-,kuin alkoholismin hoitoonkin ovat vain puheita.
Mutta on kumminkin hyvä,että niistä puhutaan,sillä niillä on tietty terapeuttinen vaikutus,
kun ei tarvitse olla yksin ongelmineen..oli sitten läheinen,uhri tai itse sairas.
Pitäisi kuitenkin muistaa ,että juoppous on mielisairaus.
Näin ei yleensä mielletä, vaan rajua juopottelua pidetään lähes normaalina.
Positiivisia kertomuksia näkee harvoin, vaikka niillä olisi suuri toivoa antava voima, niin juopoille itseleen kuin heidän läheisilleenkin.
Itse olen tätänykyä "kuivilla" ja on aikas mukava olo..yöt on nukuttu, kaljamaha ei pullota, eikä mielenailahtelut väsymyksineen riivaa...
Ja monet asiat, joka ovat jääneet tekemättä,kuten esim. harrastukset ,jotka eivät juoppoa enään jaksaneet kiinostaa. Ovat alkaneet tuntua merkittäviltä, "jospa nyt tekisin sen paremmin"
Yksioikoiset neuvot ja "minä tiedän" asiat, eivät johda välttämättä mihinkään.
Raasit joita hoetaan niin krapulan-,kuin alkoholismin hoitoonkin ovat vain puheita.
Mutta on kumminkin hyvä,että niistä puhutaan,sillä niillä on tietty terapeuttinen vaikutus,
kun ei tarvitse olla yksin ongelmineen..oli sitten läheinen,uhri tai itse sairas.
Pitäisi kuitenkin muistaa ,että juoppous on mielisairaus.
Näin ei yleensä mielletä, vaan rajua juopottelua pidetään lähes normaalina.
Positiivisia kertomuksia näkee harvoin, vaikka niillä olisi suuri toivoa antava voima, niin juopoille itseleen kuin heidän läheisilleenkin.
Itse olen tätänykyä "kuivilla" ja on aikas mukava olo..yöt on nukuttu, kaljamaha ei pullota, eikä mielenailahtelut väsymyksineen riivaa...
Ja monet asiat, joka ovat jääneet tekemättä,kuten esim. harrastukset ,jotka eivät juoppoa enään jaksaneet kiinostaa. Ovat alkaneet tuntua merkittäviltä, "jospa nyt tekisin sen paremmin"
Vastaukset 19
Vanhimmat
Voi kunpa isänikin saisi kuiville... Hän taitaa kyllä olla mahdoton tapaus, sillä alkoholismi ei ole hänen ainoa mielenterveysongelmansa.
Eikös olekin "taivaallinen" olotila huomata, että on aikaa muullekin kuin juopottelulle...Ihan kuin aukeaisi uusi maailma elettäväksi. Eikä tarvitse edes olla kova juoppo, ihan perjantaipullottelu ja siitä toipuminen vievät liikaa vapaa-aikaa ja kaventavat muuta yhdesssäoloa.
Voi olla, ettei positiivisesta olosta viitsi liikaa hehkuttaa, koska se usein koetaan nipotteluksi ja tiukkapipoisuukseksi, pahimmassa tapauksessa jopa uskonnollisen ääriliikeen kaltaiseksi aivopesuksi.
Tätä kännistä olotilaa ei voita mikään! Just vedin muijaa viikseen ja teen yömyssyä itselle...ah tätä elämää..syön iltapalan ..karvoja suupielestä tosin pitää sylkeä...en oo mikään juoppo mutta villin seksin myötä voisin tulla sellaiseksiseksiseksi...
Miksi fiksusti alkanut keskustelu pitää aina pilata? Aina löytyy joku aivokapasiteetiltaan vähäinen olio, jonka täytyy ehdottomasti saada olla idiootti, tilanteessa kuin tilanteessa.
No jos viikseen vetäminen ei onnistu selvänä, niin onhan se naukku otettava. Itse kyllä nautin seksistä enemmän selvän tai lähes selvän miehen kanssa. On herkempää ja tuntuu paljon paremmalta. Känniläinen ei juuri toista huomioi. Vai mitä tytöt?
Kiitos samoin. Maistuu paremmalle kun kaikki aistit ovat herkimmillään eikä viinan turruttamat. Ja vielä se, että kumppani tuoksuu hyvälle. Kerran juotu viina ei tuoksu koskaan niin hyvälle kuin juomari luulee.Sikailija ei huomioi kumppaniaan vaan on täynnä itseään ja juomistaan.
Nuorena juomisen aloittaneena,voin sanoa,että meni vuosikaudet etten selvinpäin koskaan ollut seksiä harrastanut! Sitten kun lopettelin( hidastelin juomista) meni kyllä jonkin aikaa, ennen kuin totuin selvinpäin moista touhua harrastamaan...hehe,mutta kyllä se siitä sitten.
Täytyy myöntää, että kyllä niitä kiihkeitä ja ainutlaatuisia hetkiä kännissäkin tuli vuosien aikana koettuna.
Multa on täysin kaikki halut kadonneet,kiitos humalaisen ukon sikailujen vuoksi!Ensinnäkin;humalaisen,krapulaisen haju on yököttävä!!!En muista tiedä,mutta mun mies on selvänä täysin erilainen kun kännissä-känissä hän on SIKA!!!Tästä on kohta vuosi,kun en suostunut mihinkään koska hän oli jo ties monetta viikkoa juonut(välil pari päivää maannut "kuolleena")haju ja muu olemus oli oksettava!
Kun en suostunut,yritti väkisin-laitoin vastaan-hullun humalaisen voimilla hän sitten pahoinpiteli minut!Vieläkään en tiedä mikä hänet pysäytti,luulin todella kuolevani-heitin jo lapsillenikin mielessäni hyvästit.
Poliisit sain paikalle,mutta...virheistä suurin...en mennyt lääkäriin,vaikka poliisit minua katsoessaan sanoivat menevän törkeänä pahoinpitelynä.
Ei viina mitään asiaa ratkaise tai paremmaksi tee,päinvastoin.
Oliko loppujen lopuksi yllämainitussa tapauksessa varsinaisesti seksistä kysymys? vai lähentymis yrityksestä,joka voimakkaasti torjutaan.
Räjähtämäisillään oleva "juopon-vitutus" tuli näin purettua vaimoon.
Vaikka juoppo tietääkin tekevänsä väärin itseään kuin läheisiään kohtaan,kaipaa hän kuitenkin kuten "normaalit-ihmisetkin" jos ei hyväksymistä, niin ainakin ymmärrystä!
Kun tämä kaikki pois-suljetaan hänen elämästään,katkera viha täyttää hänen alkoholin sumentaman ajatusmaailman, eikä itsehillintä ole humalaisen parhaita ominaiksuuksia.
Meidänkö,minun ja lapsien pitäisi hyväksyä/ymmärtää juopon touhut? Ainakaan enää tässä vaiheessa ei ymmärrystä löydy,viikkotolkun juomista en ole koskaan hyväksynyt. Sekun ei vaan mielestäni kuulu perheellisen kuvioihin.
Ja jos on jo itse huomannut, aiempien suhteiden katkeavan viinankäytön takia-miksipä sitten roikkuu pullossa kiinni vaikka tietää sen pilaavan asiat.
Lähestulkoon aina alkaa mun miehellä agressiot raksuttaa kun ottaa,pari kaljaa riittää raivareihin!
Aina näitä juopon selityksiä;Haluan sitä kun "normaalit" ihmisetkin...suo anteeksi mutta niin minä ja lapsetkin-normaali ihminen tuskin haluaa-kännistä/krapulaista-haisevaa-vainoharhaisia juttuja jupisevaa öykkäriä.
Olen kyllä onnellinen päivästä, jolloin saan asunnon itselleni ja lapsille-enää en välitä,juokoon itsensä vaikka hautaan-ainakaan minun ei tarvitse ikinä enää nähdä/kuulla sitä sikailua ym.Hän valitsi tiensä itse.
Voi kunpa kaikki naiset olisivat noin vahvoja kuin sinä!
Ystäväni on vuosikaudet roikkunut alkoholisoituneen ja väkivaltaisen miehen kanssa. Ystäväni on aivan onneton ja masentunut, mutta ei osaa jättää miestä.
Sinä olet tehnyt oikean ratkaisun!
Vahvuudesta en tiedä,toistakymmentä vuotta olen minäkin tätä touhua katsellut.Alkuun tyhmänylpeänä piilottelin asioita,en halunnut kenenkään tietävän kuinka huonosti kotona asiat on.
Nyt kun ikää jo enemmän ja lapset aika isoja,hätäännyin miten hukkaan olen elämää heittänyt,suoraan sanoen-tunnen itseni tosi paskaksi äidiksi,koska lapset ovat vuosikausia katselleet tälläista!Varmasti tulevat muistamaan riidat ja kännisen sekoilut!Kerran jo lähdimme ja elämä meni hyvin-vaan palasimme yhteen-mikään ei ollut muuttunut!
Minusta tuli entistä katkerampi ja lapset saivat "viisaan"ratkaisuni vuoksi taas lisää kyseenalaisia muistoja!
Mutta nyt tiedän mitä haluan,paluuta ei ole-ja paha sanoa-mutta,uskon että emme ole missään tekemisissä enää milloinkaan,kun viime kerran oven suljen.Lapset ovat jo niin isoja,etten ihmettele vaikka hekin kieltäytyisivät tekemisistä-minä en estä,mutta näin se todennäköisesti menee.
Tällainen elämä tosiaan vie mielenterveyden ja jaksamisen vähiin.Tämmöisestä suosta nouseminen voi olla rankempaa kuin ulkopuoliset uskovatkaan.
kirjoittamasi on todellista ja saat itsellesi ja lapsillesi toisenlaisen elämän. Tiedän miten vaikea se sinun elämän koulusi on ollut, jos osaat nyt nauttia löytämällä oman itsesi ja lapset voivat olla onnellisia sinun kanssasi.
Me läheisriippuvat olemme aivan yhtä sairaita ja kunhan ei vaan usein sairaampia kuin alkoholisti. Sinä toivottavasti olet nyt siinä kynnyksellä vapauteen ja ylität sen, ole onnellinen.
Hyvää ja rohkeaa tekstiä, sitä kun ei kaikki uskalla itsestään antaa ulos.
Juuri tuollaista se alkoholisti perheen elämä usein on, ei sitä moni ymmärrä.
..muslimi mieheksesi, saat turpaan ihan selvältä mieheltä....
keltään enää,vain tältä itsensä psyykkisesti sairaaksi juoneelta,olen edes huonoa kohtelua saanut.
Ystäväni muuten on muslimimiehen kanssa naimisissa jo nyt 12vuotta ollut,väkivalta ei siinä perheessä kuki!
noin heikko itsetunto? Et voi edes kunnolla asiasta kirjoittaa vaan herjaat sitä toista niin saat olla itse paremmalla oksalla, ainakin omasta mielestäsi. Se tapaa olla tyypillinen alkoholistin merkki.
Keroppa olenko väärässä.
Minullekko tämä oli-vai edelliselle?Yhtäkaikki,mun asiat ei parane täällä jauhamalla.
Nyt jätänkin asian pyörittämisen tällä palstalla ja keskityn muihin asioihin,vielä muutama keskeneräinen työ valmiiksi ja sitten viikon loma!
Nousen muutes sotajalalle jos tuntematta joitakuita moititaan,esim.uskonnon tai rodun vuoksi...kun tiedän ettei uskomukset läheskään aina pidä paikkaansa.
Nyt ei pitäisi sekoittaa hyväksymistä ja ymmärtämistä toisiinsa.
Esim. poliisin pitää ymmärtää rikollista ajattelutapaa, vaikkei hyväksykkään sitä!
Ei tietenkään kenenkään vapaantahdon omaavan tarvitse mahdottomia sietää, Kuten sanottu, mielisairaan alkoholistin kanssa on mahdoton elää, ei sitä kukaan kiellä.
niin se on vastaus eli kommentti kekelle. Jos katsot niin se viiva lähtee keken kohdalta eikä kuten nyt sinun kohdalta.
Olet oikeassa että ei tämä asia parane jauhamalla minunkaan kohdalla mutta kuten sanoin jo aikaisemmin että kirjoitat hyvin harkittuja, rohkeita ja todellisia mietteitäsi.
Sen luulen olevan apuna muille samassa tilanteessa oleville, tehdä ne omat ratkaisunsa. Kun on muita jotka näyttävät että oma elämä on menossa hukkaan ja ei voi elää vapaasti onnellisena ilman pelkoa.
Silloin on tehtävä pysyvät ratkaisut eikä kuten sinä olit tehnyt erehdyksen joka on tietenkin ollut silloin sinulle se mahdollinen ratkaisuu. Mutta kerroit sen avoimesti antaen aiheen monelle miettiä onko paluu se oikea juuri niiden kohdalla jotka sitä tälläkin hetkellä miettivät.
Minä toivon sinulle hyvää lomaa.