Huomaan, että minusta ei pidetä täällä. Kuinka surullista onkaan, että Suomessa voikaan törmätä tämänlaiseen ikärasismiin. Mutta otan joka tapauksessa neuvosta vaarin ja poistun sinne minne kuulunkin - sinne minne yksikään muu ei ole vajonnut - niin alhaiselle tasolle. En jää kiusaksenne vaan painun omaan kolooni, sinne synkkään masennuksen luolan jossa itsetuhoisat ajatukset tulevat pintaan, kun ketään - ei yksikään välitä - vaan tuskan kyyneleet vierähtävät silmään ja aurinko painuu länteen, valo väistyy ja synkkyys pimentää maailman. Siellä kaip minun on yksinäin kyyhötettävä ikuisuus. Törmään alituiseen ongelmaani; ollako vai eikö olla, siinäpä pulma. ("katsoo kauaksi horisonttiin - sinne jossa uudet tuulet puhaltavat ja ilma on raikasta, ei niin ummehtunutta kuin täällä, sellaista homeenhajuista mädän lihan lemuista löyhkäävää").
MINÄ NOUSEN VIELÄ MAANRAOSTA. Sinne muiden yläpuolelle, pilviin ja olen sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, kaikki kumartavat minua - maan alhaiset ja yksinkertaiset olit. Minun voimani pauhaavat sellaisella temmolla, jota ihmiskunta ei ole ikimaailmassa nähnyt. Minun valtakuntani on sellainen jossa HUUMORILLA EI OLE RAJOJA, niitä ei suvaita ketkä eivät kestä pientä läppää tai huulenheittoa. Ne syöstään tulisille hiilille - ikuiseen kadotukseen pakanoiden ja saatananpalvojien sekaan. TÄÄLLÄ ei ymmärretä huumoria eikä viatonta läppää. Tämä ei ole otollinen ilmapiiri liekin syttymiselle, täällä viimeinenkin valoa antava kipinä sammuu ja tämä paikka painuu ainiaaseen kadotukseen - pimeyden unholaan.
Avaan seitsemännenkin sinetin, ja silloin on tuleva lopu ja minä IHMISEN poika olen tuleva tuomitsemaan HUMORISTEJA JA EI HUMORISTEJA. Ja piste.
Se on sitten moro, minä lähden täältä, täällä ei ole minulle mieleistä porukkaa että ei tarvitse teidänkään turhia nipottaa.
© Nuori ja kiinteä (viimeisen kerran, oli ilo "nyyh nyyh" keskus te te tellla "nyyh nyyh" tei tei teidän kan kanssanne. Äääääähhh nyyhhnhyy)
MINÄ NOUSEN VIELÄ MAANRAOSTA. Sinne muiden yläpuolelle, pilviin ja olen sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, kaikki kumartavat minua - maan alhaiset ja yksinkertaiset olit. Minun voimani pauhaavat sellaisella temmolla, jota ihmiskunta ei ole ikimaailmassa nähnyt. Minun valtakuntani on sellainen jossa HUUMORILLA EI OLE RAJOJA, niitä ei suvaita ketkä eivät kestä pientä läppää tai huulenheittoa. Ne syöstään tulisille hiilille - ikuiseen kadotukseen pakanoiden ja saatananpalvojien sekaan. TÄÄLLÄ ei ymmärretä huumoria eikä viatonta läppää. Tämä ei ole otollinen ilmapiiri liekin syttymiselle, täällä viimeinenkin valoa antava kipinä sammuu ja tämä paikka painuu ainiaaseen kadotukseen - pimeyden unholaan.
Avaan seitsemännenkin sinetin, ja silloin on tuleva lopu ja minä IHMISEN poika olen tuleva tuomitsemaan HUMORISTEJA JA EI HUMORISTEJA. Ja piste.
Se on sitten moro, minä lähden täältä, täällä ei ole minulle mieleistä porukkaa että ei tarvitse teidänkään turhia nipottaa.
© Nuori ja kiinteä (viimeisen kerran, oli ilo "nyyh nyyh" keskus te te tellla "nyyh nyyh" tei tei teidän kan kanssanne. Äääääähhh nyyhhnhyy)
Vastaukset 3
Vanhimmat
terve menoa!
Ennen kuin lähden, annan vielä kotisivujeni osoitteen jos vaikka jotakuta sattuisi kiinnostamaan:
http://www.expage.com/esko47
kyllä sinulla järkeä on, sinä vain olet nuori, kiinteä ja impulsiivinen,
jota kaikki eivät ymmärrä, minä muuten ymmärrän hyvin, näen herjojenkin takaa ihmisen