ei saa lukea ennen iltaa

Oli ilo lukea viestisi sieltä luonnon helmasta.

Lapsemme lähti tänään ajamaan ystäviensä kanssa läpi peltojen ja metsien kiemurtelevia teitä kohti toista paikkakuntaa, joka on satojen kilometrien päässä. Siellä he kuuntelevat Jumalan sanaa ja tapailevat kavereitaan.

Perheemme toiset jäsenet ovat kukin touhunneet erilaisia asioita kotona. Äiti on katsellut vähän väliä ikkunasta ja haikaillut ehtivänsä aurinkoiseen lämpimään talvisäähän ulkoilemaan. Sekin jäi. Kohta kuuntelemme seurat joltain toiselta paikkakunnalta ja nautimme lauantai-illasta ihan keskenämme.

Maksoin netin kautta laskuja ja murehdin eurojen vähyyttä. Samoin laskeskelin eri puhelinoperaattoreiden puhelu- ja tekstiviestimaksuja. Taidamme vaihtaa operaattoria koko perhe ja netota melko ison summan vuodessa. Tällaisissa tunnelmissa lauantai kuluu. Luontoon tekisi mieli. Ehkä ulkoilemme huomenna aamupäivällä. Mutta varsinainen vapaa luonto on kaukana kotoamme. Viestisi sai aikaan taas haikeuden muuttaa kauemmaksi kaupungista.

Hyvää lomaa teille ja nauttikaa Luojan luomasta luonnosta. Kerro, näitkö mitään eläimiä tänään; lintuja tai muita elukoita.

Buorre ehket, buohkat!

Mon lean lohpidan muitalit maid mon ja mu eamit leaigga dahkan odne beaivvi, go moai leaimet luonddus. Min matki manai Sami eatnama cappamus baikai, namalassii Gaisavarri lahka, gos Sapmelazzaide cappamus javri lea, namalassii Duortnusjavri. Vuostadettiin mu jurddas leai mannat Gaisavarrii, muhto moai manaimet Duortnusjavri gattii Abeskovvu lahka ja geahcadit stuorriid variid. Ollu vilges muohta ja rainnas zasige moai leaigga oaidnan jogas mii boahti varis javrii. Ja beaivvas baitti jalahas ja dalki leai hui bures.

Mon in mahte muitalit maid cappa luonddu leai odne beavvi. Mon lean borran rainnas muohtage ja gullan go johka golgai javrrii. Vilgges lottige girdilii meahcis. Ja jiegna beaivvasa cuovggas joga gattis leai hui cappa oaidnit. Mon ja mu eamit leat hui lihkkulazzat dan beaivvi dihtii. Mus leai sabehat mielde ja mon lean callan Duortnusjavri muohta ala, ahte el koo leai dappe.

Davvi Sami lea hui hauski giella mu mielas. Ja go Sámis orrun, de mon callan sámegiellain. Mon rahkistan degu sapmelazzat Sami eatnamii ja daid duoddariid. Mon rahkistan maid sabmelas olbmuid.

"Go Gonagas Dávvet geahzadii almmi ja eatnama ja buot mii das leai, sattai son iezas zalmmiide uhhzin ja lávlui: "Mii lea olmmos, go don muittát su, ja olbmobardni go don oahppaladdat?" Sálm 8, 5
(Leastadiusa Poasttal Sámás, Fanasgiettis 1988. s.294)

asfalttiviidakkoon...Mutta hyvää matkaa el koo, halki kauniin maailman ! Pyydän vielä että saisimme sen lapinkielisen suomeksi !

Terveisiä tunturiin. Eipä tänne ehtinyt aikaisemmin. On ollut muuta hommaa.

Minä olen ollut luonnossa tänään, kaadoin yhden koivun, söin hiilloksella paistettua makkaraa ja join nokikahvit. Laksiaispullaakin tuli syödyksi. Vaimo oli pilkillä lapsenlapsen kanssa ja vävypoika auttoi minua puunkaadossa ja jatkoi sen jälkeen omaa projektiaan - sekin siellä metsässä. Ei valittamista.
Uskomassakin olemme, vaikka suuri syntirumelus on tunnettavissa.
Saa nähdä kuinka huomenna jaksaa kun meni näin myöhään.

Lupaamani kertomus suomeksi. Tämä ei ole käännöstä, sillä saamenkielinen tekstini on kovin puutteellista Olen oppinut saamea itseopiskelulla. Kolmessa kuukaudessa opin jo turistisaamen, vaikka en ole jaksanut opetella verbien taivutusta. Jos haluat oppia saamea, mistä sinulla on paljon iloa Ruijassa, siis Kautokeinossa ja Karasjoella, niin kysy kirjastosta ”Davvin”-nimistä itseopiskelupakettia. Siihen sisältyy neljä kirjaa ja 24 ääninauhaa. Kurssi on ruotsin-ja saamenkielinen, joten ellet osaa ruotsia, niin tämä paketti ei toimi.

Buorre ehket = Hyvää iltaa
Bures boahtin Sámi eatnamii = Tervetuloa Lappiin.
Buorre beaivvi= Hyvää päivää
Báze dearvan = Näkemiin
Itku = Varjo
Girji = Kirja
Sátnegirji = Sanakirja
Ipmil = Jumala
Luonddu = Luonto
Jávrri = Järvi
Pussa = Kissa
Beana = Koira
Lotti = Lintu
Zahzelotti = Vesilintu
Guolli = Kala
Guollisaji = Kalapaikka
Ruossa = Risti
Suttu = Synti
Andagassii = Anteeksi
Hatti = Hinta
Rudat = Rahat
Boazo = Poro
Deatnu = (suuri) joki
Johka = joki
Gátti = Ranta
Viesu = Talo


Lauantainen luontoretkemme vaimoni kanssa tehtiin luonnollisesti erääseen Lapin kauneimpaan kohteeseen. Kesäisin käymme Tornionjärven rannassa Kaisepakten kohdalla, mistä on lyhyt matka rantaan. Siinä on myös hyvä P-paikka. Nyt talvisaikaan huomasimme, että siihen kohtaan ei paistanutkaan aurinko, sillä julma vuori "Kaisepakte" heitti varjonsa etelästä paistavan auringon tielle.

Siispä jatkoimme matkaamme kohti Abiskoa, ja teimme uuden löydön. Pessisjohkan-kyltin kohdalla oli oikein hyvä P-paikka. Ja kun turistisesonki ei ole vielä kunnolla edes alkanut näillä leveysasteilla, niin tilaa oli.

P-Paikalta pääsimme moottorikelkan latua myöten vaivaiskoivuvyöhykkeen läpi Tornionjärven rantaan. Tuuli oli puhaltanut rantakivikon osittain kuivaksi. Ja kun Pessisjohka virtasi vuorelta juuri siihen kohtaan, niin saimme katsella ja kuunnella virtaavaa vettä. Järvi oli jäässä, mutta jäällä oli 10 senttiä vettä. Tosin tämän vesikerroksen päällä oli taas ohut jää ja vähän lunta, mistä seurasi, ettei jäällä voinut hiihtää eikä ajaa moottorikelkoilla.

Mikä onni! Ei moottoreita luonnossa, eikä pakokaasuja. Vain yksi lapsiperhe jäällä niin sanotussa arkissaan. Pikku pojat laskivat pulkkamäkeä rantatörmällä ja ilakoivat siinä.

Näkymät olivat huumaavat. Aurinko paistoi ja ilma oli tyyni. Lämpötila lähellä nollaa. Paikalla oli myös pirttikalusto ja käymälä yleisöä varten. Siisti ja hieno paikka. Olihan P-paikalla iso sininen taulukin, missä kävijöitä kehotettiin pitämään paikka luonnonpuiston sanelemilla ehdoilla koskemattoman näköisenä. Ja sitä se olikin.

Meillä oli eväät ja termospullo mukanamme. Ihailimme valtavia vuoria järven molemmin puolin, varsinkin vastarannalla, minne aurinko paistoi suoraan etelästä. Eräs lumipeittoinen vuori oli tuulen muovaama. Se oli ihan simpukan näköinen. Ajattelin, ettei Kiirunan lumifestivaalien taideteoksista ainutkaan vetänyt vertoja tälle "simpukalle".

Pessisjoen vesi oli kristallinkirkasta. Aurinko väritti joen jäiset penkereet mitä kauneimmin värein. Jäämuodostelmat olivat niin ihmeelliset, ettei niitä pysty sanoin kuvaamaan. Vain kaikkein kaunein Iittalan lasitaide voi olla jotain siihen viittaavaa. Puron solina ja luonnon omat äänet, jotka tällä kertaa olivat vain "hiljaisuus" veden solinaa lukuunnottamatta, loivat mielenrauhaa.

Tähystelin vastarannalle ja koettelin arvailla, missä kohdassa Kattuvuoma mahtaisi olla. Mutta kun ei ollut kiikareita, niin en nähnyt mitään asutusta paljain silmin. Kattuvuomastahan kuuluisa lestadiolaissaarnaaja J. P. Stöckel oli kotoisin. Hän on nyt kirkkaammassa ilmassa.

Veisasimme mennessä paastonajan virsiä autossa, ja palatessa kiitosvirsiä. Kotimatkalla tuli surullinen mieli siitä, että tämä lauantai ei kestänyt iankaikkisesti. Niin mahtava tuo luontoelämys oli. Sain etäisyyttä arkeen ja kaikkeen tavanomaiseen.

Olisin ulkokullattu, jos sanoisin, että olin joka hetki Jerusalemissa ajatusteni kanssa. Kotimatkalla kuitenkin ajattelin, että kerran tulee se aika, kun kilvoittelemme loppuun asti kaidalla tiellä Herran Jeesuksen jalanjälkiä seuraten, että pääsemme ikuisiksi ajoiksi Tornionjärven rannalle, niin, vieläpä paljon ihanampaan paikkaan, vaikka tuntui kyllä, että tälläinenkin taivas olisi jo kyllin hieno, jos aurinko paistaisi aina ja tätä kestäisi iankaikkisesti.

Raamattu sanoo, että taivaassa on niin kaunista ja ihanaa, ettei "silmä ole nähnyt eikä korva ole kuullut sitä, mitä Jumala omillensa valmistanut on!"

Siis, rakas ystävä! Kannattaa sotia syntiä vastaan ja elää puhdasta elämää uskossa Herraan Jeesukseen pyhien ihmisten yhteydessä, esikoisten seurakunnan helmassa ja hengen yhteydessä. Tämä seurakuntahan on Kristuksen hengellinen ruumis. Jokainen uudestisyntynyt kristitty on siinä elävä jäsen. Lue Hebrealaisten 12. luku ja Paavalin 1. epistola Korinttilaisille 12. luku. Lue myös Biblian alussa olevasta rekisteristä kohta "Seurakunta" ss. 92-95. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen Oulussa kustantama painos, Pieksämäki 1979.