Suomen lipun alla purjehtiva ristelijä on Viron satamaan kiinnitettynä. Ristelijällä tapahtuu kahden suomalaisen matkustajan välillä vähäpätöinen rikos. Minkä maan lakia tulkitaan ja missä valtiossa asia ratkaistaan?
Minkä maan laki pätee
Mikko
111276
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
No, taitaapi olla näin että tapaukseen sovelletaan tekopaikan lakia.
Risteilyaluksella on tietenkin omat järjestys-sääntönsä, mutta varustamo ei tässäkohtaa voi otta tuomioistuimen oikeuksia, joten asia käsitellään jälkikäteen. Mikäli risteilyalus olisi ollut teko ja havainto hetkellä kansainvälisillä vesillä ja alus suomen lipun alla, niin suomessa käräjillähän asia käsitellään, mutta tässä tapauksessa alus oli kiinitettynä Virolaiseen satamaan.
Kysynkin siis sitä, että tulkitaanko alus ikäänkuin konsulaatiksi, vieraaan valtion maaperäksi vai kuuluuko asia Virolaiseen tuomioistuimeen?
Virolaisen tuomioistuimen toimivalta asiassa riippuu Viron rikoslain soveltamisalaa koskevista säännöksistä. Yleensä eri maiden tuomioistuimilla ei ole toimivaltaa asiassa, joka tapahtuu vieraan valtion aluksella. Mutta joissakin maissa on säännöksiä, että toimivalta on, jos vieraan valtion alus on kiinnitettynä maan satamaan.
Jokatapauksessa asia voidaan käsitellä suomalaisessa tuomioistuimessa, koska rikoslain 1 luvun 2 §:ssä säädetään:
"Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty (...)
aluksen ollessa vieraan valtion alueella taikka ilma-aluksen ollessa tällaisella alueella tai sen yläpuolella ja rikoksen on tehnyt aluksen päällikkö tai sen miehistön jäsen taikka sen matkustaja tai matkalla muutoin mukana oleva henkilö."
Eiköhän kuitenkin ole niin, että nimenomaan yleensä jokaisella maalla jonka esim. satamassa johonkin toiseen maahan rekisteröity alus on, pitää alusta oikeudenkäyttöpiiriinsä kuuluvana? Intressit rikoksen rankaisemiseen on lainsäädännön tärkein lähtökohta, eikä sillä ole välttämättä mitään tekemistä aluevesien tai satamien kanssa. Vrt. Yhdysvallat, jonka lakia noudatetaan nyt vähän kaikkialla, tai kotikutoisemmin jo Suomi.
Ilman enempiä eksakteja tietoja eri maiden prosessisäännöistä, niin ajatellaampa vaikka henkirikosta, joka tapahtuu Jätkäsaaressa Liberialaisessa laivassa (Liberialla on ylivoimaisesti maailman suurin kauppalaivasto) niin ei kai sitä käräjille Afrikkaan olla lähtemässä, eikä ainakaan jos rikos kohdistuu suomalaiseen.
Sille että rikos kuuluu useankin maan toimivaltaan maiden omien säännösten perusteella ei ole mitään estettä.
"Eiköhän kuitenkin ole niin, että nimenomaan yleensä jokaisella maalla jonka esim. satamassa johonkin toiseen maahan rekisteröity alus on, pitää alusta oikeudenkäyttöpiiriinsä kuuluvana?"
Asiaa puhut, mutta yritän välttää yleistyksiä, koska maailmassa on maita sadoittain ja rikosoikeus on nimenomaan oikeudenala, jossa on vähän kansainvälisoikeudellista sääntelyä. Jokainen maa määrittää rikosoikeutensa alan omassa lainsäädännössään.
"ajatellaampa vaikka henkirikosta, joka tapahtuu Jätkäsaaressa Liberialaisessa laivassa (Liberialla on ylivoimaisesti maailman suurin kauppalaivasto) niin ei kai sitä käräjille Afrikkaan olla lähtemässä, eikä ainakaan jos rikos kohdistuu suomalaiseen."
Se, sovelletaanko Suomen lakia ulkomaisessa aluksessa tehtyyn rikokseen voi riippua monista eri tunnusmerkeistä.
Lähtökohta on tekopaikan laki: "Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia." (RL 1:1) Siten liberialaisessa laivassa lähtökohtaisesti sovelletaan Suomen rikoslakia heti, kun se saapuu Suomen vesialueelle. Tästä voi olla lippuperiaatteen mukaisia poikkeuksia kansainvälisissä sopimuksissa.
Toisaalta jos rikoksen liberialaisella laivalla on tehnyt suomalainen tai täällä pysyvästi asuva henkilö, hänet voidaan tuomita Suomessa. "Suomen kansalaisen Suomen ulkopuolella tekemään rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Jos rikos on tehty millekään valtiolle kuulumattomalla alueella, rangaistavuuden edellytyksenä on, että teosta Suomen lain mukaan saattaa seurata yli kuuden kuukauden vankeusrangaistus." (RL 1:6)
Samoin jos teko liberialaisella laivalla kohdistuu suomalaiseen, (ulkomainenkin) tekijä voidaan tuomita Suomessa, "jos teosta Suomen lain mukaan saattaa seurata yli kuuden kuukauden vankeusrangaistus." (RL 1:5)
Rikoslain 1 luvun 5 ja 6 §:n soveltaminen edellyttää lisäksi silloin, kun vieraan maan alus on jonkun muun maan kuin Suomen aluevesillä, että teko myös ko. maan lain mukaan on rangastava teko (kaksoisrangaistavuuden vaatimus, RL 1:11).
Lisäksi syytteen nostamisen osalta on otettava huomioon, että syytteen saa nostaa vain valtakunnansyyttäjän annettua syytemääryksen silloin, kun:
"2) ulkomaalainen on tehnyt rikoksen ulkomaisessa aluksessa sen ollessa Suomen aluevesillä tai ulkomaisessa ilma-aluksessa sen ollessa Suomen ilmatilassa eikä rikos ole kohdistunut Suomeen, Suomen kansalaiseen, Suomessa pysyvästi asuvaan ulkomaalaiseen tai suomalaiseen yhteisöön, säätiöön, tai muuhun oikeushenkilöön." (RL 1:12)
Aina ei valtakunnansyyttäjää tarvitse kuitenkaan vaivata:
"Valtakunnansyyttäjän määräys ei kuitenkaan ole tarpeen, jos:
1) rikoksen on tehnyt Suomen kansalainen tai henkilö, joka 6 §:n mukaan rinnastetaan Suomen kansalaiseen, ja se on kohdistunut Suomeen, Suomen kansalaiseen, Suomessa pysyvästi asuvaan ulkomaalaiseen tai suomalaiseen yhteisöön, säätiöön tai muuhun oikeushenkilöön;
2) rikos on tehty Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa ja tekopaikan asianomainen virallinen syyttäjä on esittänyt pyynnön rikoksen käsittelemisestä suomalaisessa tuomioistuimessa;
3) rikos on tehty suomalaisessa aluksessa sen ollessa aavalla merellä tai millekään valtiolle kuulumattomalla alueella taikka suomalaisessa ilma-aluksessa sen ollessa tällaisella alueella tai sen yläpuolella;
4) rikos on tehty aluksessa tai ilma-aluksessa sen ollessa säännöllisessä liikenteessä Suomessa olevien paikkakuntien tai Suomessa olevan ja Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa olevan paikkakunnan välillä;
5) rikos on käsiteltävä sotilasoikeudenkäyntilain (326/83) mukaisena rikosasiana; tai
6) syytteen nostamisesta lain mukaan määrää tasavallan presidentti tai eduskunta." (RL 1:12)
"Sille että rikos kuuluu useankin maan toimivaltaan maiden omien säännösten perusteella ei ole mitään estettä."
Tässä olet aivan oikeassa. Veikkaisin, että esimerkiksi suomalaisella aluksella tapahtunut pahoinpitely aluksen ollessa Tallinnan satamassa tulisi tuomituksi Virossa. Jos kuitenkin rikos tulisi ilmi vasta aluksen tultua Suomeen, juttu tuomittaisiin Suomessa Suomen lain mukaan.
Vakaa käsitykseni on, että etenkin vähäpätöisissä rikoksissa tuomiovallan ollessa "päällekäinen" juttu istutaan siellä minne sillä on vahvimmat liittymät. Jos kaksi poroa tappelee laivassa, juttu tulee kyllä varmasti Suomessa istuttavaksi. Vakavien rikosten osalta meininki on tietysti toinen, ja lievissä pahoinpitelyissä asianomistajan aloitteellisuus on kekskeisessä asemassa. Summa summarum, mikäli sen AAtston jutut jossa työskentelen antavat edes osittain oikean suuntaisen kuvan, suomalaisten tappelut ratkotaan täällä. Kustannussyistä se onkin kätevintä.
Toisaalta myös jokainen maa pyrkii eroon ulkomaalaisista rikollisistaan, vankilassa oleileminen kun maksaa ja etenkin tuomitut rikolliset kyllä pyritään siirtämään kotimaahansa häthätää.
Kyllä se taitaa vaan niin olla että kaikenlaisissa aluksissa pätee lippuperiaate eli tietyn valtion lipun alla liikennöivässä aluksessa sovelletaan lippuvaltion lakia eli tässä tapauksessa Suomen. Eri asia on jos tästä voidaan poiketa jollain valtiosopimuksilla.
Jos alus on jonkun valtion (esim Viron) aluevesirajan sisäpuolella, niin noudatetaan kyseisen valtion lakeja. Aluevesirajan ulkopuolella, eli kansainvälisillä vesialueilla noudatetaan lippuvaltion lakeja.
nyt kuitenkin rikoslain 1 lukua ensin ennen kuin vastailet ihan mitä ....
Ainakin seksuaalirikoksissa Suomen kansalainen on
vastuussa teoistaan myös Suomen lakien mukaan. Muistanette varmaan sen jyväskyläläismiehen joka käytti 10-15 vuotiaita tartttolaispoikia törkeästi seksuaalisesti hyväksi muutama vuosi sitten. Hänethän tuomittiin J:kylän käräjäoikeidessa reilun parin vuoden rangaistukseen. Jos hänet olisi tuomittu Viron lakien mukaan, olisi tuomio kuulemma ollut ankarampi ja ehkä vankilaolosuhteetkin toisenlaiset.
Yleensä kuitenkaan seksuaalirikollisia ei Suomessa tuomita lainkaan, he nauttivat "oikeusvaltiossa" erityisen suurta kunnioitusta ja suojelua oikeuslaitoksen suunnalta
"Suomen kansalaisen Suomen ulkopuolella tekemään rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Jos rikos on tehty millekään valtiolle kuulumattomalla alueella, rangaistavuuden edellytyksenä on, että teosta Suomen lain mukaan saattaa seurata yli kuuden kuukauden vankeusrangaistus."
Pääsääntö on se, että aina kun Suomen kansalainen tai täällä pysyvästi asuva tekee rikoksen maailmalla, siihen voidaan soveltaa Suomen lakia ja tuomita Suomessa. Lisäksi teon pitää olla rangaistava myös ko. maan lakien mukaan (kaksoisrangaistavuuden vaatimus).