Mies 29v, vaimo ja 3v tyttö Tampere. Ahistaa ja masentaa niin helvetisti. Olin ennen iloinen ja energinen ihminen. noin 1 1/2 vuotta sitten keskeytin koulun ja muutettiin tänne Tampereelle, ja nyt olen ollut siitä asti työttämänä.
Rahat ei riitä mihinkään, en ole onnistunut saamaan yhtään ainutta kaveria. 2 koulutusta on alla mutta en vaan enää jaksa enää edes täyttää työhakemuksia. Paino on noussut huomattavasti ja mikään asia ei enää kiinnosta tai naurata. Kuolema pyörii mielessä päivittäin ja lempi harrastukseni onkin nukkuminen. Nähdä unia ja olla toisessa maailmassa.
Haluaisin leikkiä tyttöni kanssa mutta en vaan jaksa, saattaa mennä viikkokin että käyn edes pesulla. Parisuhde alkaa olla lopussa. Mutta en
jaksa enää edes välittää. Pitkään on ollut harkinnassa avun hakeminen mutta en uskalla/ jaksa.
Jos nyt huomenna jumalauta jaksas vaivautua lääkäriin, ja anella jotain nappeja tähän sysimustaan mieleen. Ilman tytärtäni olisin varmaan jo päättänyt tämän oravanpyörän.
Avun huuto
Sim
9562
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
siitä eroon täysin, sen jälkeen voit käydä muiden ongelmien kimppuun. Kofeiinin päivittäiskäyttö on yleisin masennuksen aiheuttaja.
tasn riittävät laukasemaan masiksen,eikä sun helvetin loputon kofeiinis!!
niistä useimmat aiheuttaa painon nousua, pahoinvointia, ja tekee olon lamaantuneeksi ja tunteettomaksi. Voit netistä katsoa masennuslääkkeiden todelliset vaikutukset. Jos menet lääkäriin nyt, psykiatria ei välttämättä enää ikinä jätä sua rauhaan. Niin kävi ainakin mulle, ja elämä on nyt vieläkin helvetillisempää.
Lääkkeistä voi olla apua. Jos on sivuvaikutuksia, niin kerrot vaan lääkärille, niin lääkitys vaihdetaan. Ja pyydä myös sairaslomaa, vaikka oletkin työttömänä. Niin ei tarvitse turhaan ravata työvoimatoimistossa. Terapiaa en ole kokeillut, mutta tiedän, että terapeuteissa on paljon eroa. Voi mennä aika ja raha hukkaan.
Ehdottomasti menet lääkäriin ja et kuuntele noita pelotteluja masemmuslääkkeistä. Ne todellakin auttavat, vaikka alussa voi olla, ettei mitään apua ole ja tilanne voi jopa hetkellisesti pahentua. Lisäksi keskusteluapu olisi varmaankin paikallaan. Itse vaadin omalääkäriltäni lähetteen mt- toimistoon ja siellä olen käynyt juttelemassa mielenterveyshoitajan kanssa ja olen kokenut tärkeäksi. Kaksi kuukautta itselläni meni sumussa, tosin tilanteeni oli erilainen kuin sinun, enkä saanut nukutuksi. Nyt olen kohta kaksi viikkoa nukkunut ja masennus ja ahdistus kadonneet. Elämä on ihanaa! Näin en ajatellut vielä pari viikkoa sitten, mutta uskon, että lääkkeet ovat auttaneet. Ja masennuslääkkeet ovat minua ainakin laihduttaneet ja nyt jaksan taas kuntoilla! Voimia sinulle! Kyllä sinä siitä vielä toivut, kun vain vaadit itsellesi apua!
Hei, luin kirjoituksesi: älä anna periksi, tyttäresi tarvitsee sinua!!! Osta apteekista vahvaa b-vitamiinia ja mäkikuismapillereitä, ne auttavat lievään masennukseen. Tilanteesi kuulostaa onnettomalta, uusi paikkakunta, ei ystäviä eikä työtä. Vielä näin keväällä useimmat meistä sairastuvat kevätmasennukseen, mutta se menee ohi, myös sinulla! Tuo mäkikuisma on minua auttanut omaan masennukseeeni, nyt jaksan jo omien lasteni kanssa ja omaa elämääni paljon paremmin. Minullakaan ei ole ystäviä eikä työtä, mutta minulla on kuitenkin lapseni, kotini ja mieheni. Sinullakin on ne; yritä tehdä yksi parannus päivässä, esim. käy suihkussa ja pukeudu puhtaisiin vaatteisiin. Seuraavana päivänä yritä jaksaa pieni tuokio tyttösi kanssa. Seuraavana yritä jaksaa lähteä tyttösi kanssa esim. ulos jne. Kevätvalo ja aurinko tuovat pikkuhiljaa sinulle takaisin voimia, ja asiat alkavat pikku hiljaa lutviutua. Toivon, että et anna periksi, sinulla on oma elämäsi elettävänä, ja tyttösi tarvitsee sinua. Sina olet hänelle ainutkertainen, hänen elämänsä keskipiste ja paras äiti maailmassa!!!! Jos haluat, voin lähettää sinulle sähköpostiosoitteeni, niin voidaan kirjoitella, kaipaisin itsekin ystävää.
askeleen kohti valoa, kun kirjoitit tänne. Tiedän, mistä puhut. Ota lisää pieniä askeleita, sillä niihin tarvittava voima on sinussa.
Hei, miten jakselet? Näkyykö jo valonpilkahduksia?
Hei vaan! Huomenna mulla on aika seurakunnan vapaaehtoistyöntekijän kanssa. Löysinkin sieltä itselleni sopivan mielenkiintoisen työn. Toivotaan että uusi elämä alkaa sieltä, ja tutustuisin uusiin ihmisiin. Itselläni ainakin tuntuu siltä että tarvitsisin vain työtä, ja kavereita niin sitten tämä masennus alkaa toden teolla helpottaa.