Unohdin ajan paikan
unohdin kaiken
vaivuin toiseen aikaan
laaksoon synkyyden
ei kedolla perho liidellyt
ei sanonut sanaa
ei laulanut kukaan korvaani
ei kuiskinut arotuuli
miksi niin
ken kertoisi
mikä vie ihmisen
laaksoihin murheiden
ei tuska
ei murhe
ei kipu
vaan palava rakkaus
Oliko se tänään
kun kuiski tuuli
lennä perhoni
siipesi avaa
arotuuli kuiskaa
sinua vain odottaa.
Oliko se tänään
Perhonen
3216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kaunis kuvaus rakkaastasi perhonen...minäkin joskus menetin rakkaan... kuinka tuskallista on loputon odotus jonka ei tiedä koskaan todella päättyvän. Nyt lentää tämä perhonen uusissa tuulissa, vapaana muistoista mutta kuitenkin sydämessä muisto ikuisesti todellisesta rakkaudestani. jonka kylmät tuulet veivät mukanaan...perhonen on hauras taistelemaan vastaan tuulia jotka riepottavat sen hentoja siipiä. Joku voi kuitenkin myrskyn tyynnyttää... Toivon sitä todella kun ajattelen sinua menetettyä rakastani...myrskyjen riepottelemaa...
siipeni paloivat. ^^Å^^
hyvästä runosta