Minulla oli raskauden keskeytys henk.koht.syistä pari kk sitten. Ihan vasta selvisi että keskeytys epäonnistui ja nyt viikkoja kertynyt lähemmäs 18. Sikiö ei ole terve (eli vaikka lapsen tässä vaiheessa haluaisinkin saada, se ei ole mahdollista) eikä muutenkaan mahdollista selvitä (näin ymmärsin ainaki) mutta käytännössä elossa kuitenkin kun kehittymään on päässyt normaalisti. Parin päivän päästä olisi siis keskeytys ja pelko on suuri. Millaisia kokemuksia teillä on ollut nuin pitkälle menneen raskauden keskeytyksestä (myös keskenmeno-tarinat). Kuinka käytännössä hommaa toimii. Alustavasti olen yrittänyt kahtella tietoa ja kyselläkin. Ymmärsin että edessä olisi jopa synnyttäminen? Olen melkein itkun partaalla kun tosiaan pelko on niin suuri.. En tiedä miten varautua ja miten koko keskeytys suoritetaan.
Pelottaa
hjgiouyughoil
6382
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ja tuolla normaalilla kehittymisellä tarkoitan että päässyt raskaus etenemään. Käytännössä sikiö ei ole "normaali".
Voi ihan hyvin olla tervekkin,pelottelevat vain. Kyllä sinun on se lapsi synnytettävä kuolleenakin,joten älä ota sitä kauhua itsellesi loppuelämäksesi.
on sairas, eikä pärjäisi kohdun ulkopuolella, esim. elimien puutteen vuoksi, niin sinä idiottti täällä neuvot vastoin lääkärien ohjeita, että jatketaan vaan raskautta. Voi hyvänen aika. Ensimmäistä kertaa ilmoitan nyt kyllä asiattomasta viestistä!
Minulle tehtiin keskeytys viikolla 23. Juuri sen vuoksi ,että lapsella oli niin paljon vammoja, että ei olisi kestänyt edes välttämättä raskauden loppuun. Tässä vaiheessa sanon että älä missään nimessä ota ollenkaan huomioon tuota idiootin viestiä joka käski pitää lapsen. Vaarannat oman terveytesi ja lapsi kärsii enemmän. Jos lääkäri on sanonut, että lapsella ei ole periaatteessa mitään mahdollisuuksia selvitä niin keskeytys on kaikkien kannalta paras ratkaisu. Raskaus keskeytetään synnyttämällä, eli periaatteessa käyt läpi pienen synnytyksen. Itselläni ainut vaikea kohta fyysisesti tuossa oli keinopoltot jotka sattuivat todella paljon, itse synnytys ei sattunut. Tämä on se kaikista vaikein keskeytystapa, kun ollaan näin pitkällä, mutta kyllä siitä selviää. Tapa vaihtelee vähän sairaaloittain, mutta minä kävin läpi homman näin: ti -aamuna sain luvan keskeytykseen ja kävin hakemassa esilääkkeet sairaalasta. To menin osastolle jossa ewmättimeen laitettiin lääkkeet jotka aloittavat synnytyksen. Minulla meni kauan ennen kuin synnytys alkoi ja synnytin kuolleen lapsen seuraavana aamuna viideltä. Tämän jälkeen tarkkaillaan että onko kaikki raskausmateriaali tullut ulos ja jos näin on, eikä kovaa vuotoa ole niin pääsee kotiin. Itse olin kipeä pari päivää tuosta eteenpäin ja vuotoa kesti noin 10 päivää. Tsemppiä sinulle ja muista että käsittelet asian hvyin, ettei asia jää vaivaamaan liikaa. Ainahan tuo pieni enkeli muistoissa pysyy, mutta elämä jatkuu.
Keskeytys on minullakin tässä vaiheessa ainut vaihtoehto. Olen vain joutunut koko ajan odottamaan sairaalaan lähtöä, mutta vieläkään en ole päässyt. Toivoisin että se olisi jo pian ohi... Vähän on neuvolassa minua informoitu tuosta synnytyksestä että kivulias ja tuskallinen tulee olemaan. Pitää vai muistaa silloin ettei se kipu loputtomiin kestä. Osaatko kertoa kuinka kauan lääkkeiden vaikutusen alkaessa itse synnytys kestää, tai kivuista kauanko niitä on lukuunottamatta jälkikipuja? Anteeksi että tällaisia kyselen.. :/
Minulla kesti aamu yhdeksästä seuraavan aamun kello viiteen ennen kuin synnytys käynnistyi, eli kesti todella kauan. Joillakin homma on ohi neljässä tunnissa... Se riippuu tosiaan ihmisestä.