Mulla on 19 vuotias kolli kissa.
Tuleekohan vanhukselle jo vanhuuden oireita kun kolli yht'äkkiä ei enää leiki eikä liiku paljon ollenkaan , käy vain syömässä, tai pisulla / kakilla ja juomassa vettä.
Tai joskus huomaan, että kolli aivan kuin ei jaksa lähteä syömään, ja jos paijaan sitä, niin ilme on aivan kuin " älä taas tuu paijaa, anna mun olla rauhassa "
Kolli ei pahasti enää kehrääkään, ei jaksa? Joskus mun pitää tuoda sille ruokaa ja vettä, kun muuten se ei tule alas. istun sen vieressä niin kauan kun ruoka sille maistuu. Kolli pesee itseään vielä kyllä kun on syönyt ateriansa, ei kuitenkaan syö kaikkea, ruoan jälkeen pesee ja sitten taas nukkuu ihan koko päivän myöhään iltaan saakka, kun huomaan että kolli on hereillä vien taas ylös ruokaa/ vettä/ maitoa tai muuta namia josta se tykkää, ja sitten se taas menee nukkumaan kuorsaa yli yön aamulla aina näen että käy onneksi vielä laatikossa kakilla tai pisulla ja syömässä/ juomassa.
Mutta, ei kolli enää leiki mun herätyskelloakaan, nukutaan aina yhdessä.Kolli makaa usein mun kainalossa mutta, ei se kainaloon tai viereenikään enää tule makaamaan. Joka aamu kolli herätti mut jo varhain aamulla , työnsi aina nenää nenääni vasten, taputti tassullaan poskeani niin kauan kun nousin ylös..
Jos en heti herännyt sängystä niin sain kyllä tuntea että sillä on pari kynttä varalla jotta sitten kyllä nousen sängystä , raapi sillä sitten kivasti poskeani ;)
Muttei se enää noinkaan tee :-( olkoot arki tai sunnuntai aamu, herätys oli aina klo : 6-7 :)) Kun nousin sängystä, iloisesti kolli piti tervehtiä mun varpaitani nokallaan :) kipitti sitten aina tyytyväisenä perässäni rappusia alas..
Kolli meni puutarhaamme nuuskimaan pusikoita ja ihailemaan lintuja ja sen pientä kolli kaveria, pieni valkoinen katukissa, jonka olen ottanut huoltooni vuosi sitten. Kissa oli villi ja peloskas ihmisiä kohtaan mutta, jo ensitapaamisella ihastui vanhukseen ja alkoi kipittää sen perässä, luuli vanhusta kait emoksi? Mutta, ei kolli tuosta pienestä karvapallostakaan enää välitä :(
Pieni kolli kummastelee kun vanhus ei enää aamulla tervehdi eikä anna enää sillekään nenää, ilme pienellä sellainen että ' hei mikä sua nyt vaivaa??? jää oikein törröttää vanhusta loukkaantunesti, ilme surullinen kun kolli ei huomioi sitäkään enää ollenkaan... :(
Mulla on aina ollut kissoja, vanhuksen kollin emosta tuli 18 v. sairastui ja kahden viikon päästä emo menehtyi. Tämä pieni kolli ilmestyi puutarhaamme sillon kun kolli masentui emonsa kuoleman jälkeen, oli todella toisen kissan seuran tarpeessa. Meinasin silloin hankkia vanhukselle kissa seuraa mutta, kaikki neuvoi ettei kannata kun kolli oli jo niin vanha, mutta kolli vaan miaukui usein varsinkin öisin, sitten kuitenkin tämä ihme, valkoinen silloin villi ja pelokas karvapallo ilmestyi kuin taivaasta kollin seuraksi ja vanhus alkoi piristyä :)
Kävin kollin kanssa viime maanantaina eläinlääkärillä, lääkäri ei löytänyt mitään, antoi kyllä jonkinlaisen piristys piikin josta kolli kyllä piristyi, pari päivää oli vilkkaampi ja iloisemmalla tuulella, oli taas energiaa juoksi taas puutarhassa käyttäytyi normaalisti niin kuin aina, herätti minut aamuisinkin, mutta nyt se taas vajoaa samaan tilanteeseen ,eli käytös ihan sama ennen tuota ihme piikkiä, eli mitä ylhäällä jo kirjoitin ja on niin hiljainen :(
Lääkäri totesi vain, ettei pidä luulla että kolli elää vielä 20 v... no ei tietenkään but but...
Huoli on nyt rakkaasta vanhasta kollista, yht'ä'kkiä nukkuu ja makaa vain..Tiedän kolli on jo vanha mutta, ajattelin että onko nämä ne merkit siitä että pitäisi alkaa varautua..? vaikka kolli ei ole sairas? :/
Olisi vähän tarvetta kuulla teidän kokemuksia teidän vanhoista kissoista, eli miten teidän rakkaat vanhukset käyttäytyy? ehkä samoin? ..
Kiitos jos jaksoitte lukea, tulipa pitkä kirjoitus virheiden kera, mutta olen jo kamalan kauan lapsuudesta saakka ulkoelli ja suomen-kieli on mennyt jo aika hukkaan, i am sorry suokaa anteeksi :)
Mun vanha rakas kolli
Ulkoelli
4523
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuli tippa silmään ja hirveä ikävä omaa Iitaani joka nukkui pois 16v ja 3kk iässä. Sinulla on todella iäkäs kissaherra, joka on jo syvällä elämänsä illassa ja vanha ja uupunut. Anna sille rakkautta ja huolenpitoa, sitä se enää on vailla ja kun on aika lähteä, anna sen lähteä yhtä arvokkaasti kuin se on elänytkin. Iitakin viihtyi aina vain enemmän omassa sohvassaan, kävi syömässä ja meni takaisin torkkumaan. Iltaisin virkosi juttelemaan päivän kuulumisista, kurisi ja hyrisi kainalossa, komenteli isäntääkin päiväunille, jotta pääsisi nukkumaan peiton alle. Kun Iitan loppu tuli munuaisten petettyä, se tuli uskomattoman nopeasti, ensin oksentelu, syömättömyys, juomattomuus, eläinlääkärin tutkimukset ja rauhoituspiikin jälkeen lopullinen nukutuspiikki.
Kirjoititpa kauniisti.Asiaan siis,meidän kolli on -91 syntynyt ja hänellä todettiin 96.Virtsakivet(ei tullut pissaa) ja sen jälkeen hän ei ole saanut syödä kuin ylläpitoruokaa,nyt käydessämme maanantaina.28.04.09.Ell:llä,koska aina valitin kun pisu ei tule,nyt valitan taas,kun sitä tulee mielestäni liikaakin,ja siisti laatikolla aina käynyt,kakkas kuistin portaille apaattinen,nukkuu kaiket ajat,huolestuin.Nyt lääkärissä ollessamme hänellä todettiin kyhmy kurkussa ja kilpirauhasen liika toiminta johon saa Tyrazol nimistä lääkettä jota myös ihmiset käyttää,me katselemme kk:den ja kontrolliin sen jälkeen.Vie hyvä ihminen rakas vanha kollisi lekuriin.Kun aloin katsella lääkkeen vaikutuksia,löysin viestisi sattumalta,siksi päätin vastata,ei sen tarvitse tuotakaan olla,mutta se on vanhojen kissojen tauti,muualla maailmassa sitä leikataan ja säteytetää,mutta me koetamme mennä ensin nyt lääkkeillä eteenpäin.-Jaksamisia teille.
on todellakin jo vanha, ja eläimellä monesti ne vanhuuden oireet alkavat ihmisen silmissä ihan yht´äkin. Muistan kun eräs koiristani vanheni kuukaudessa ihan silmissä.. ja sille ei enää mitään voinut. Hän oli päättänyt luovuttaa. Ja kuukauden aikana hän luopuikin terveestä koirasta ikiuneen.. Se oli hänen valintansa jolle emme me, eikä ell mahtanut mitään. Muuta neuvoa en osaa antaa, kuin että rakasta, helli, pidä hyvänä ja lämpimänä rakas vanha kisusi. Toki aina kannattaa kysyä eläinlääkärin mielipide jos vähänkin epäilee että lemmikillä ei ole kaikki hyvin. Olen sitä mieltä että mikään lääkärikäynti ei ole turha käynti! Oma vanhin (oletettavasti se vanhin) kisuni on kohta 17v, mutta vaikka sillä onkin riesana ollut lähes koko ikänsä FUS ja nyt vanhoilla päivillä vielä maksasairaus, niin yllättävän pirteä pappa hän vielä on. Tosin noin vuosi sitten olimme varmoja että hän kuolee käsiin, sillä kuntonsa meni todella huonoksi ja katti kuihtui silmissä. Eli ihmeitäkin tapahtuu.. ja näin voi tapahtua myös sinun kisusi kohdalla. Sitä toivon, sitä pyydän minäkin! Ja Sissi, viitsisitkö kertoa hieman kisustasi sillä omalla katillanikin on kilpirauhasen liikatoimintaa ja lääkitys sama kuin sun kissallasi. Olisi mielenkiintoista vaihtaa tietoja ja kuulumisia että missä ja miten mennään!
Hei taas, kiitos kaikille vastauksista :) Tulen kertomaan miten vanhuksella menee... HYVIN!! :) Vanhus sai eläin lääkäriltä lääkettä kipuja vastaan. Kun öisin huomasin herätessäni, että sillä taisi olla vaikeaa makaa samassa asennossa, oli vaikeuksia kävelläkin, pyöri ja liikkui kaiket ajat, piti kantaa rappusia ylös ja alas kun ei voinut kävellä normaalisti, heilutti ihan liikaa häntääkin, ( tuosta huomaa onko kissalla kipuja, ja jos vain makaa ja heiluttaa ) Siis Kissalla ei ollut hyvä olla, ei syönyt ei juonut paljon mitään enää, oli laihtunut, luulin tuo on sen menoa sitten, ilmekin kissan silmissä ihan kamala, ihan tyhjä ja loppu sellainen, ei halunut tietää minustakaan enää mitään. En voinut muuta kuin itkeä koko aika :'( No, ihme tapahtui, antamani lääkkeen jälkeen vanhus on toipunut ihan silmissä, kissasta tuli taas rauhallisempi, alkoi ruokakin jo parin tunnin päästä maistua ja joi taas vettä, syö hyvin! on jopa hiukan lihonut, meni jopa puutarhaan kävelemään ja makaamaan aurinkoon eikä irvistä ja puhaltanut sen kaverillekkaan. Ja kivaa on kun Kolli herättää mut taas nenällään tämäkin aamu klo: puoli kuusi ;D haluaa ulos puutarhaan. Voi kun olin iloinen kun avasin silmät ja vanhus istui siinä ihan kasvojeni edessä niin kuin ennen, törrötti mua suloisesti suoraan silmiin, työnsi nenää taas nenääni vasten ja varovasti silittelee aamulla aikaisin tassullaan taas poskeani kynnen kera, olipa ollut ikävä noita vanhuksen kynsiäkin :)) Kissa nukkuu kyllä paljon mutta, ei sillä enää kipuja ole, vien sille ylös ruokaa ja vettä, jos ei alhaalla halua maata, syötän sitä silti jos huomaan ettei itse mene syömään ( ylhäällä on ruokaa ja vettä mutta kait se tykkää myös kun emäntä tulee ylös ja lellii liikaa ja extra huomiota :) Tykkää ilahtuu kun tulen ja tyrkytän sille ruokaa. Kissa syö kamalan hyvin on niin ihmeellisen hyvännäköinenkin, ilme kissan silmissä taas sellainen sama, eli suloinen iloinen pirteä ja vilkas niin kuin aina. Iltaisin Kolli tulee taas makaa viereeni tai käpertyy kainaloon, ja taas kehrääkin, eli sillä on nyt taas ainakin hyvä olla. Toivon että, saan nauttia mun vanhasta kollista vielä kauan aikaa!