tulen tänne nyt tilittämään pahaa oloani tästä asiasta ja otan neuvoja vastaan.
työkaverini on ihastunut minuun, ja luulee että tunne on moleminpuolinen. mutta totuus on että olen kiinnostunut toisesta(joka on myös työkaveri)!
olimme aluksi tämän työkaverin kanssa vaan kavereita, mutta sitten hän pyysikin minua kanssaan kaupungille.. lähdin kun ei ollut muutakaan tekemistä. se oli suuri virhe koska kaveri sai ihan väärän kuvan asiasta!
nyt hän kyselee koko ajan millon lähteään taas jonnekkin ja tekstailee vähintään 10 kertaa päivässä. en kestä enää tulee niin petturi olo, kun en saa kerrottua suoraan ettei kiinnosta.
nytkin hän kyselee onko minulla vappuna mitään suunnitelmia, jos tehtäisiin jotain yhdessä....
en halua edes yrittää suhdetta hänen kanssaan! olemme ihan liian erilaisia, hän on asiallinen ja "kunnon mies",aina kohtelias, ei juo tai polta. ja minä taas yleisesti sekopäänä pidetty hulttio...tämä on tosi rumasti sanottu mutta hän ei ole mitenkään erityisen hyvännäköinen, mikään unelmamies todellakaan...kiva tyyppi mutta ei mua varten.
vielä pahemmaksi tämän tekee että jätkä yrittää koko ajan miellyttää minua, sanoo toista vaikka onkin tosiasiassa ihan eri mieltä.
huoh, mitä mä teen tän kanssa? mitä itse tekisitte?
en osaa sanoa ettei kiinnosta...
uyyktrr
5773
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
että olette mielestäsi liian erilaisia, tai että et halua mitään suhdetta tällä hetkellä, tai jotakin joka ei loukkaa jotta työsuhde säilyy ja mies säilyttää kasvonsa. Kyllä sinä nyt jotakin keksit. Tee kuitenkin selväksi asia hänelle. Ei saa pitään ketään väärässä luulossa. Se on pahinta kun toinen pelaa ja se selviää ajan kanssa kuitenkin. Sitten on vaikea enää olla kavereitakaan jos on antanut toisen kuvitella jotakin mitä ei ole. Se satuttaa paljon enemmän sitten myöhemmin kun jos heti alussa teet asian selväksi.
Ei sun auta kuin sanoa suoraan tuo, mitä sanoit tännekin. Että on kiva tyyppi, mutta et ole hänestä kiinnostunut. Ei se sen ihmeempiä vaadi.
Vaikeaa se varmaan onkin, mutta jos saat muotoiltua asian jotenkin niin että sydämesi kuuluu jollekin toiselle joka siis pitääkin paikkaansa. Kun jotain pitää toiselle sanoa, niin kannattaa sanoa se siten ettei se jätä mitään varaa tulkita väärin. Niinkuin tuossa toteatkin, että hän ei ole sinua varten ja teidän välille ei voi syntyä mitään. Siinä kaikki yhdessä paketissa tiivistettynä. Jos itse näin miehenä olisin se ottava osapuoli tässä niin jotain tuohon tyyliin haluaisin kuulla sen missä mennään. Fiksu ja kunnollinen osaa antaa asian olla.
se mies ihan muualta kuin omalta työpaikalta.. ihan vaan uusia ideoita sulle. Aika järjetöntä alkaa seurustelemaan työkaverin kanssa, joka "aina paikalla", et siis saa hetkenkään rauhaa ja omaa aikaa mietipäs sitä, kun sitten yhdessä asutte. Onhan niitä ihmisiä moneen junaan, mut mun motto on, että työelämä on työelämä ja oma elämä on muuta kuin työtä.
V...N sairas olet! Ei kai kukaan itsestään laita, että olen seköpäänä pidetty hulttio? HEI HALOO! KAIKKI TÄÄLLÄ LIIKKUU YKS KAHJO TAAS!