Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Syyyyllisyys

    Ehkä outo palsta tälle, mutta syyllisyys on vähän kuin surua. Koen syyllisyyttä, että lähdin alaikäisenä puoleksi vuodeksi ulkomaille, ilman äitini lupaa. Äiti itki ja kielsi minua lähtemästä, minua masensi elämä silloin täällä, ja sain isältäni luvan lähteä, joten lähdin. Palasin sitten puolen vuoden päästä. Nyt aikuisempana, huomaan kuinka naiivi ja itsekäs olin lähtiessäni. Ja koen suurta syyllisyyttä siitä että äitini joutui päästämään lapsensa vasten tahtoaan pois. Aion vielä pyytää häneltä anteeksi, vaikka hän ei ollut minulle koskaan vihainen, vaikka hänellä oli suuri huoli ja suru minusta. Mitä minun pitäisi sanoa nyt äidilleni?!
    3466
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    lasta lähtemästä ulkomaille opiskelemaan.??

    Äänestä

    lapsesta, mutta äidit yleensä antavat anteeksi lastensa omapäisyyden. Itsekin saattaa tuntea syyllisyyttä, että on ollut omapäinen ja uhkarohkea ja varsinkin, kun siitä omapäisyydestä on tullut omaan takkiin, mutta se kuuluu itsenäistymiseen. Sinulla on kuitenkin hyvä äiti, joka välittää:)

    Äänestä

    takertuja. Turhaan tunnet huonoa omaatuntoa, ole ihan normaalisti vaan, et ole tehnyt mitään väärää.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    jejrajsefsfdfsdff kirjoitti:

    Ehkä outo palsta tälle, mutta syyllisyys on vähän kuin surua. Koen syyllisyyttä, että lähdin alaikäisenä puoleksi vuodeksi ulkomaille, ilman äitini lupaa. Äiti itki ja kielsi minua lähtemästä, minua masensi elämä silloin täällä, ja sain isältäni luvan lähteä, joten lähdin. Palasin sitten puolen vuoden päästä. Nyt aikuisempana, huomaan kuinka naiivi ja itsekäs olin lähtiessäni. Ja koen suurta syyllisyyttä siitä että äitini joutui päästämään lapsensa vasten tahtoaan pois. Aion vielä pyytää häneltä anteeksi, vaikka hän ei ollut minulle koskaan vihainen, vaikka hänellä oli suuri huoli ja suru minusta. Mitä minun pitäisi sanoa nyt äidilleni?!

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu