Hei!
-Olen 19v. (Kesäkuussa 2ov.) ja odotan ensimmäistäni.. Laskettu aikani on 1.8.. Ongelmani on, että mieheni joka on turkkilainen (en ole rasisti, mainitsin vain että ymmärtäisitte varmaan paremmin) niin luulen että hän pettää minua... Hänellä on oma ravintola sekä oma asunto vantaalla (josta minä muutin pois 1.2.2oo4), koska halusin omaan koska synnytän espoossa (Jorvissa) sekä vanhempani ovat lähellä tarpeen tullen.. Eihän meillä ole kuin se n.34-35km välissä ja minun mielestäni tuo ei ole matka eikä mikään.. Mutta hän mutisee siitä että miksi en hakenut vantaalta asuntoa.. niin vastasin hänelle; että olin joka päivä aamu 1o:stä ilta 11:sta yksin.. Enkä halua vain istua himassa koko ajan...! Ja kaiken lisäksi hän kertoi minulle vähän aikaa sitten että jossain muualla joku toinen nainen kanssa odottaa hänelle vauvaa..!! Mä en itse enään tiedä mitä ajatella koko ihmisestä..!!? Ja annoin hänelle avaimen uuteen asuntooni kun muutin ennen kuin sain tietää tästä toisesta naisesta..mutta he eivät kuulemma ole yhdessä... Nyt hän on kun olen nukkumassa kotona niin kuulemma käynyt yöllä katsomassa onko minun luonani ollut muita miehiä.. en ymmärrä häntä ollenkaan.. En ole pettänyt häntä ollenkaan tai antanut aihetta mustasukkaisuuteen..!? Minun tässä ei pidä häneen luottaa, koska hän se on tehnyt minulle väärin! Pistäkää viestiä vaan rehellisesti tulemaan.. *Iloista päivän jatkoa..*
*TulevaÄiti84 Rv 18*
-Olen 19v. (Kesäkuussa 2ov.) ja odotan ensimmäistäni.. Laskettu aikani on 1.8.. Ongelmani on, että mieheni joka on turkkilainen (en ole rasisti, mainitsin vain että ymmärtäisitte varmaan paremmin) niin luulen että hän pettää minua... Hänellä on oma ravintola sekä oma asunto vantaalla (josta minä muutin pois 1.2.2oo4), koska halusin omaan koska synnytän espoossa (Jorvissa) sekä vanhempani ovat lähellä tarpeen tullen.. Eihän meillä ole kuin se n.34-35km välissä ja minun mielestäni tuo ei ole matka eikä mikään.. Mutta hän mutisee siitä että miksi en hakenut vantaalta asuntoa.. niin vastasin hänelle; että olin joka päivä aamu 1o:stä ilta 11:sta yksin.. Enkä halua vain istua himassa koko ajan...! Ja kaiken lisäksi hän kertoi minulle vähän aikaa sitten että jossain muualla joku toinen nainen kanssa odottaa hänelle vauvaa..!! Mä en itse enään tiedä mitä ajatella koko ihmisestä..!!? Ja annoin hänelle avaimen uuteen asuntooni kun muutin ennen kuin sain tietää tästä toisesta naisesta..mutta he eivät kuulemma ole yhdessä... Nyt hän on kun olen nukkumassa kotona niin kuulemma käynyt yöllä katsomassa onko minun luonani ollut muita miehiä.. en ymmärrä häntä ollenkaan.. En ole pettänyt häntä ollenkaan tai antanut aihetta mustasukkaisuuteen..!? Minun tässä ei pidä häneen luottaa, koska hän se on tehnyt minulle väärin! Pistäkää viestiä vaan rehellisesti tulemaan.. *Iloista päivän jatkoa..*
*TulevaÄiti84 Rv 18*
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ehdottomasti heität miehen pihalle.
Eihän tuollaisella tee yhtään mitään. Missä on naisenergia?
Äläkä kuvittele, että hän olisi ainut mies maailmassa. Löydät varmasti paljon paremman.
Itse suosittelisin myös antamaan lapsen adoptioon. En pahalla, mutta yh-äidin elämä ei ole ihan mutkatonta.
Olen edellisen kirjoittajan kanssa ihan samaa mieltä siitä, että tuollaista miestä ei sinun pidä katsella päivääkään! Ei ole hyväksi sinulle eikä lapselle, jos teidän elämässänne pyörii mielenvikainen hullu. Eihän ketään voi tuolla lailla vahdata ja kytätä, eikä kohdella tuolla lailla! Muista se. Paremmin pärjäät ilman.
Mutta tuosta adoptiosta... Ihan turhaa edelliseltä kirjoittajalta yllyttää sinua adoptioon, kun ei tilannettasi paremmin tunne. Oikein mainiosto varmasti pärjäät lapsen kanssa ilman miestäkin. Sitä paitsi tiellesihän voi osua joku toinen, ihana mies. Ei yksinhuoltajuuden tarvitse olla mikään kauhea kohtalo. Ystäväni sai 16-vuotiaana lapsen, ja oli pari vuotta yksinhuoltajana, kunnes löysi miehen, joka on nyt ottanut isän roolin ystäväni pienen tyttären elämässä.
Sitä paitsi tekstistäsi käsitin, että sinulla on myös esim. vanhempasi tukenasi.
En aio pistää adoptioon... se olisi vihoviimeinen teko minkä tekisin... Uskon selviäväni kaikesta... En mä heti ensimäiseen vastaankäymiseen masennu... Kuka on sanonut että yksinhuoltajan arki olisi helppoa... onhan niitäkin yhdessä olevia pareja joilla saattaa mennä huonommin kuin yksinhuoltajalla...!!! Tätä mieltä mä olen...! Odotan innolla että saan sen pienen käärön syliini ja hoivata...=)
Kiitoksia... tuota tarvitsin...=)... Uskon että tulen pärjäämään ihan hyvin...=)
sentään... se mies pellolle ja pian.