Olen vasta miettimässä lukion kurssivalintoja, mutta tarkoitus on ehkä jatkaa yliopistoon. Kannattaako lukiossa valita saksa tai ranska vai pääsekö yliopistoon, vaikkei osaisi kuin äikkää, enkkua ja ruotsia?
Mitä kieliä?
Auttakaa...
11772
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"vaikkei osaisi kuin äikkää, enkkua ja ruotsia?" Ruotsi on ilman muuta tärkein maailmankieli, koska sitä puhutaan melkein kaikkialla, esim. Närpiössä, Ahvenanmaalla ja vieläpä Ruotsissa asti. Kuulinpa sitä kerran jopa Kiinan -lennolla SAS:n koneessa.
En nyt tarkoittanut, että ruotsi olisi tärkeä maailmankieli, mutta onhan se Suomessa aika olennainen kieli.
asuessani kauko-idässä harmitti tosissaan, kun en osaa kunnolla ruotsia!
Vaikka olenkin supisuomalainen ilomantsilainen, enkä oleskele yliopistossa, niin siitä huolimatta katson lähes pelkästään FST:n TV-ohjelmia. Niin fiinejä ja kylttyyrellisiä ne ohjelmat ovat. Samalla tunnen selvästi olevani vähintään pari laatuluokkaa ylempää kastia kuin naapurit, jotka eivät sen vuoksi halua katsoa FST:n ohjelmia, kun niiden kieli on jotakin outoa mongerrusta - siis heidän mielestään. Minun mielestäni tuo kieli on sulosointuista ja kovin ylevää. Minua ei häiritse lainkaan YLE:nkään ruotsalaisuus. Miksi häiritsisi? Katson jopa Booklubbenia todella mielelläni. Olenkin oppinut jo kolme sanaa tätä herraskaista kieltä esim. "ku-vel" ja "söörviis", no sitä kolmatta sanaa en nyt juuri muista. Kun vielä opin vähän enemmän niin voin lähteä matkustelemaan vaikka kaukomatkoille aina Närpiöön tai vaikka Ahvenanmaalle asti - kait ne Pohjanlahden länsipuolellakin puhuvat tuota kieltä, joten siten koko maailma on minulle avoin. Olen näin voinut ilmaiseksi oppia yhtä germaanista kieltä, josta minulle on paljon hyötyä mahdollisissa muissa kieliopinnoissani esim. jos rupean opiskelemaan Vaara-Karjalan kansalaisopiston eläkeläisryhmässä espanjaa tai vaikka kiinaa. Myös pohjoismaisen kaupan kannalta on tärkeää osata tätä kieltä, koska täälläkin Mantan puotissa myydään Arlan (siis sen TV:stä tutun meijerin: "Jokaisessa meissä on pieni lehmä") edam juustoa ja Inkmannin jäätelöä. Kohta tulee sitä ruotsalaista maitookin tänne, missä lukee, että "jölk".
Mihin pihtiputaan mummo tarvitsee vaikkapa saksaa? Tuskin hän lukee saksankielistä filosofiaa tai suunnittelee työskentelyä Saksassa. Viikon lomamatkalla Berliinissä hän sillä perussaksallaan saa ehkä kauppaostokset tehtyä, siinä kaikki. Sen sijaan ruotsin kieltä pihtiputaan mummo pääsee käyttämään kotimaassaan ruotsinkielisillä alueilla sekä lukemalla lehtiä, katsomalla TV:tä, käymällä teatterissa jne.
"Sen sijaan ruotsin kieltä pihtiputaan mummo pääsee käyttämään kotimaassaan ruotsinkielisillä alueilla sekä lukemalla lehtiä, katsomalla TV:tä, käymällä teatterissa jne." A) ruotsinkielisillä alueilla Manner-Suomessa on tasan tarkkaan kaksi (2) ruotsinkielistä kuntaa !! B) lukemalla lehtiä Onko Suomessa muuta kuin Höblä -lehti, jota eivät edes ruotsinkieliset lue niin paljoa, että se pysyisi pystyssä !! Miksi mummo ei saisi lukea esim. omassa kirjastossaan saksalaisia, ranskalaisia ja espanjalaisia lehtiä? C) katsomalla TV:tä Nyt osui ja upposi. SUOMEN YLE toimittaa, välittää ja lähettää MAAILMAN eniten ruotsinkielistä ohjelmaa per capita. D) käymällä teatterissa Ei taida vielä olla Pihtiputaalla eikä lähialueillakaan ruotsinkielistä teatteria.
No olipas kivaa saivarrella. Suomessa on 53 kuntaa, joissa ruotsi on virallinen kieli (yksi- tai kaksikielisiä). Asukkaita noissa 1,5 miljoonaa. Lähde: http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;341;486;496;30278 Jos mummo haluaa lukea asuinmaansa tapahtumista, niin se onnistuu kotimaisista suomen- ja ruotsinkielisistä lehdistä. Le Monde'issa tai Der Spiegelissä ei juuri kirjoiteta Suomen tapahtumista. Vain harrastuneita tapaavat kiinnostaa esimerkiksi Ranskan ulkopolitiikan kiemurat. Ja tässä tarkastellaan kielten tärkeyttä tavalliselle kansalaiselle eli pihtiputaan mummolle. Husis on hyvä lehti, jolla on laaja tilaajakunta - myös paljon suomenkielisiä lukijoita. Ruotsinkielisiä teattereita ym. kulttuuritarjontaa löytyy kohtuullisen matkan päästä myös Pihtiputaan mummolle, esimerkiksi Vaasasta. Ei tarvitse lähteä lentokoneella ulkomaille, jonne mummo menee ehkä hyvällä tsäkällä kerran vuodessa. Totuus on, että keksivertokansalaiselle on enemmän käyttöä ruotsille kuin saksalle tai ranskalle. Ainoastaan englanti menee ohi. Ja sehän meillä onkin koulujärjestelmässä ensimmäisenä opetettava ei-äidinkieli. Yliopisto-opiskelija voi tarvita saksaa lukiessaan filosofiaa tai ranskaa halutessaan EU-virkamieheksi. Politiikan tutkija seuraa Le Monde'in kirjoittelua. Mutta rivikansalaiselle ruotsi on paljon lähempi.
"Totuus on, että keksivertokansalaiselle on enemmän käyttöä ruotsille kuin saksalle tai ranskalle." Itse olen asunut Jyväskylässä (i Kornby) 62 vuotta, enkä ole vielä koskaan tarvinnut ruotsia. Sen sijaan tarvitsen englantia päivittäin työssä ja saksaa ja ranskaa vähintään kerran viikossa, kun tilaamme osia Keski-Euroopasta. Varsinkin Ranskasta sähköosien tilaamiseen EI VOI käyttää englantia, koska sieltä vastaukset tulevat AINA ranskaksi.
Voi mahroton sentään... Tähän kysymykseen on perin juurin vaikeata vastata. Mutta ehdottomasti suosittelen ottamaan uuden kielen! Itse en lukiossa ottanut ranskaa, ja kyllä harmitti yliopistossa aloittaa se alusta (nyt olen jo melko pitkällä siinä). Joten ota ehdottomasti uusi kieli, esimerkiksi ranska tai saksa. Omien mieltymysten (kielen kauneus, kirjallisuus, musiikki tms.) ohella voit miettiä, haluaisitko kenties opiskella/työskennellä jonkin tietyn kielisessä maassa myöhemmin. Riippuu hyvin paljon alasta, mikä kieli on englannin ohella tärkein. Joillakin aloilla se on ranska, toisilla saksa, kolmansilla joku muu. Tutkimusperinteet voivat vaihdella paljonkin maittain. Nimenomaan Ranska ja Saksa ovat vahvoja tutkimusmaita, joilla on toisinaan anglosaksisesta valtavirrasta poikkeavia perinteitä. Kummatkin kielet ovat tiettynä aikana olleet johtavia tiedekieliä, jolloin niillä on julkaistu paljon. Tästä on myös jäänteenä yhä säilyviä johtoasemia tietyillä erityisaloilla (Saksa oli tieteen ykkönen vielä toiseen maailmansotaan asti). Saksa on ylittämätön joillain yliopistoaloilla (esim. filosofia). Toisaalta ranskalla on tukeva asema EU:ssa ja kansainvälisissä organisaatioissa, mikä kannattaa ottaa huomioon. Paras valinta olisi ottaa molemmat. Jossei onnistu kerralla, niin miksei vaikka toinen lukiossa, toinen sitten yliopistossa. Omissa papereissani tärkeimmät opiskeltavat kielet ovat juuri englanti, ranska, saksa ja ruotsi. Tietysti muitakin kiinnostavia ja hyödyllisiä löytyy liuta.
pääsee vaikkei osaisi muita vieraita kieliä, eikä niitä ole pakko lukea yliopistossakaan jollei halua, paitsi vähän englantia ja ruotsia. tietty työelämän kannalta on aina etua jos osaa muita kieliä, mutta kannattaa valita ja miettiä ihan oman kiinnostuksen ja jaksamisen pohjalta huvittaako lukea lisäkieliä, siitä se oikeastaan on kyse.
En jaksanut lukea tuota provosoivaa kälätystä, joten anteeksi, jos tälläinen vastaus on jo: Yliopistoon pääsee varsin hyvin vain suomen kielellä, mutta opiskelussa varsinkin englannista on apua. Ruotsistakin ehkä joskus. Jos haluat lukemaan kieliä, niin niissä pitää osata kieltä hyvin jo etukäteen.