Erityyppisissä laitureissa ja vierasvenesatamissa on viime aikoina yleistynyt pelkkä metallirinkula kunnon kiinityspollarin sijaan. Sopivaa solmua joka olisi nopea, siisti ja pitävä tässä kyselen? Aika eri tyyppisiä viritelmiä on noihin tullut punottua, milloin mennään merimiessolmuilla, milloin kaksinkertaisilla siansorkilla tms. Yksikään ei vielä ole ollut sellainen ammattimaisen näköinen. Olisi myös kiva että solmun saisi avattua suht näppärästi.
Helpointahan olisi tietenkin kilauttaa noihin rinkuloihin jousihaka kiinni ja sitoa köyden vapaa pää veneen knaappeihin. Veneen koko on kuitenkin sitä luokkaa että rantautuminen tapahtuu itsellä siten että aina köydet veneen päässä kiinni ja riittävästi varoja köysipojalle mukaan jotta keulan/perän äkkinäisiin karkaamisiin voidaan varautua.
Toinen solmu jota kyselen on kiristyssolmu jolla köyden saisi kireäksi kahden em. rinkulan väliin? Vaikka miten yrittäisi solmia löystyy köysi solmun kiristyshetkellä ratkaisevasti. Onko olemassa solmua jolla köyden pystyisi pitämään kireällä solmittaessa? Itselläni on suhteellisen kattava solmukirja eikä siitä ainakaan ole tilamteeseen apuja löytynyt.
Solmu veneen kiinitykseen?
Alokasveneilijä
246576
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Hei! Yleisimmin käytetty kiinnityssolmu on paalusolmu. Sen saa aina auki vaikka kuinka köysi kiristyisi. Metallirinkulaan voi laittaa ensiksi siansorkan (tai kierrä köysi 2-3 kertaa rinkulan ympäri), tämä estää köyden hankautumisen rinkulaa vasten ja sitten siihen perään varmistukseksi paalusolmu. Tosin jos köysi on todella pitkä niin ks. somut ovat hieman hankalia tehdä siihen keskelle. Mutta jos nuo eivät ole mielestäsi käytännöllisiä ni katso tuolta sopiva: http://www.animatedknots.com/indexboating.php?LogoImage=LogoGrog.jpg&Website=www.animatedknots.com
Ulkosorkka hoitaa nuo tilanteet. Muutenkin ihan hyvä solmu kiinnitykseen. Kiinnitysköydessä voi kiertää ensin ylimääräisen kierroksen lenkin ympäri. Mutta miksi ihmeessä pitää saada köysi kireälle kahden laiturilla olevan lenkin väliin?
Lenkiin kinnitymiseen, pari kierrosta renkaan ympäri ja ulkopuoleinen sorkka köyteen tuplana niin saa sen kiristyneen alimmaisen nykäistyä irti. Kahden lenkin väliin köyden saa kireälle, kun lähtee toisesta liikkeelle esim. paalusolmulla ja pyöräyttää köyden kulkemaan molempien lenkkien läpi kiinnitäen lopuksi vanttisolmulla köyteen.
Veneen kiinnitykseen kannattaa käyttää paalusolmua. Paalusolmun voi tehdä ainakin 3 eri tavalla. 1 tapa, perinteinen joka on sinunkin solmukirjassa esitetty. 2 tapa, tekee sellaisen esisolmun ja sitten rantautuessa se kuka hyppää laiturille pujottaa köyden pään lenkistä läpi ja kääntää esisolmun ympäri ja voila, siinä on paalusolmu sekunnissa solmittu. 3 tapa, paalusolmun voi tehdä yhdellä kädellä, jos esim. roikut hätätilanteessa vedessä niin vasemmalla pidetään kiinni köydestä ja rannetekniikalla oikealla kädellä tehdään paalusolmu köyteen. Kahden köyden liittämiseen käyttäisin merimies solmua, koska kovankin vedon jälkeen sen saa löysättyä
Paalusolmu on muuten hyvä, mutta sitä ei saa mitenkään avattua jos köydessä on veto päällä. Siksi minusta parempi solmu veneen kiinnitykseen on ulkosorkka, siten että metallilenkin ympäri tulee aina yksi ylimääräinen kierros. Kahden köyden liittämiseen merimiessolmu on erittäin epävarma, jalussolmu on paljon parempi, etenkin kerrattuna versiona.
Se haka on aivan ylivoimainen, kirkkaasti nopein lyödä kiinni nimenomaan noihin metallilenkkeihin. Ja ainakin meidän veneessä köydet nimenomaan kiinnitetään veneen knaapeihin ensin, ylimääräistä varataan metri tai pari. Keulahenkilö astuu rannalle, lyö haan oitis kiinni tuulenpuoleiseen lenkkiin ja homma onkin oikeastaan valmis. Loppu on hienosäätöä. Pollareissa avoköysi tai silmukkapää on hyvä.
Niin se menee. Ensin vene pannaan kiinni jollakin epämääräisellä solmulla ja sitten kun tilanne on rauhoittunut, ruvetaan kiristelemään ja säätelemään köysien pituuksia. Silloin viimeistään voi laittaa sen haan siihen lenkkiin ja toiset voivat vapaasti arvostella siistiä jälkeä ;)
Kaksi tapaa keittää kahvia, nimittäin oikea ja väärät. Mun mielestä oikea on se, että köyden toinen pää on veneessä kiinni jo ennen kiinnitystä ja toinen pujotetaan lenkistä tms läpi ja kiinnitetään veneeseen. Tällöin irroittautuessa ei miehistön tarvitse mennä laiturille riplaamaan. Jossain piireissä tätä järjestelyä kutsutaan juoksuköydeksi. Suositeltava varsinkin tilapäiseen kiinnitykseen. Pidempiaikaiseen riittävän järeä haka on ok, mutta silloinkin alustava kiinnitys juoksuköyden kanssa, joka on hallittavissa veneestä käsin.
Tapa on kieltämättä kätevä,nopea ja helposti hallittavissa! Mutta kumijoustimella ei ole mitään merkitystä ns. juoksuköydessä.
Riippuu veneen painosta ja kelistä mikä on helpoin, mutta sanoisin että jos tuulee lujaa niin painavan 10ton veneen pito ei keneltäkään rysäkepiltä onnistu ellei äkkiä hyppää laiturille ja vedä lenkistä pari kolme kierrosta heti. Sitten on aika alkaa trimmata köysiä ja solmuja. Eli valmiit solmut on ihan turhia köyden päässä.
Miten veneen massa ja tuulen paine korreloivat?? Ei ymmärrä. Oman kokemuksen mukaan pahin kiinnitettävä on ollut tasapohjainen ht-vene ja helpoin pitkäkölinen 12-metrinen hidaskulkuinen motskari.
Et ole koskaan rantautunut kovassa tuulessa jos tuota tarvitsee ihmetellä.
Korrelaatio kuvaa kahden muuttujan välistä riippuvuutta. Veneen massa on vakio, tuuli vaihtelee. Tarvitaan tietty voima vetämään tietynpainoinen vene rantaan. Ja jos tuuli painaa venettä sivuun niin tarvitaan enemmän voimaa vetää vene rantaan.
Ei kai tuuli vaikuta 10 tonnin paattiin sen enempää kuin 5 tonniseen jossa on sama kyljen pinta-ala. Tuuli käsittääkseni aiheuttaa rakenteisiin pintapaineen, vaikkapa 5 kp/m2, ja mitä enemmän neliöitä on, sitä kovempi kokonaisvoima syntyy. Köliin ei tuuli vaikuta ollenkaan vaan köli päin vastoin hidastaa liikettä. Niinpä iso purkkari on helpompi hallita kuin pieni ht-vene, joka lähtee tuulen mukaan heti. Kölivene antaa toiminta-aikaa runsaasti. Tyynellä voi Silja Symphonyä vetää yhdellä kädellä rantaan. (Nyt joku sanoo ettei ole mahdollista. On muuten, mutta pitää vetää kauan ennen kuin se lato alkaa liikkumaan) Massa ei siis aiheuta sitä voimantarvetta vaan tuulen paine.
Lopeta se saivartelu, sillä ei elämässä pitkällen pötkitä. Tulee kipee nenä yms. vituttaa ja saat turpaan joka paikassa senkin näsäviisäs kirjapölö. Isompi paatti painaa enemmän! De e facto! 10m paatti painaa enemmän kuin 5m vene, ja tuulipinta-alaa on enemmän. 15m vene painaa vielä enemmän jne.
Juuri tuossa ensikiinnittymisessä haka on absoluuttisen ylivoimainen. Saaplarin paljon nopeampi kuin mikään köydenpujottelu. Ja kun haka on kiinni, pysyy venekin, ei olla enää kenenkään käsivoimien tai otteen pitävyyden varassa. Sitten voi ruveta tyylittelemään vaikka solmuilla, jos niitä rakastaa. Poistuessa juoksuköysi on hyvä juttu, etenkin jos olosuhteet ovat vähänkin sellaiset, että laiturilta veneeseen loikkaamisessa voi tulla kiirus. Siis: jos laiturissa on lenkit, haka on ainoa oikea ratkaisu keulagastin käteen. Jos pollari, silmukkaköysi on hyvä, avoköysikin käy. Mutta lenkkiin mennessä köysi ilman hakaa on typerin mahdollinen valinta.
Kyllä taas tulee semmosta huttua että. Absoluuttisen totta taitaa olla vain se, ettei edellinen kirjoittaja osaa käsitellä köysiä. Hakallakin on paikkansa, mutta pari tyypillistä hakamiehen tilannetta voi laittaa esimerkiksi: 1. Köysi on kiinnitetty liian lyhyeksi -> rannalle menevä gasti roikkuu haasta kaksin käsin epätoivoisena, kun vene painuu eikä haka yllä lenkkiin. 2. Köysi on kiinnitetty liian pitkäksi -> rannalle menevä gasti kiinnittää haan ja katselee tyytyväisenä, kuinka löysällä köydellä ei ole mitään virkaa ja vene painuu naapuria vasten. 3. Köyttä ei ole kiinnitetty veneeseen -> lopputuloksen voi arvata Tuossa sitä haan ylivoimaa. Asiansa osaavan gastin käsissä riittävän pitkä keulaköysi ulottuu mihin tahansa, kiinnityskohdan voi vaikka päättää vasta laiturilla. Kerta lenkin (tai pollarin tms.) ympäri (ei köyden kärjellä "ompelemalla", vaan keskeltä kaksin kerroin läpi oikealta kohtaa) ja veto sellaiseen suuntaan, että taite lenkin ympäri on mahdollisimman suuri. Köysi on justiinsa oikean mittainen ja pienenkin kitkan avulla pitelee isonkin veneen paikoillaan. Sitten voi rauhassa harkita, miten vene lopullisesti kiinnitetään. Vaikka sitten haalla. Joka väittää että vesillä on jotain kaikkeen pätevää absoluuttista oikeata, puhuu 100% varmasti täyttä paskaa.
Kannatan noita aiempia hakamiehiä tässä. Ei haka aiheuta mitään noista luettelemistasi, ihan samat mokat voi tehdä pelkällä köydellä. Sitäpaitsi ylipitkästä köydestä ei ole haittaa kovin paljoa; onhan siellä fendarit välissä, joten hetkellinen nojaaminen naapuriin ei ole mikään ongelma. Ellet kuulu siihden idioottikastiin, joka laskee fendarit vasta kiinnityksen jälkeen. Ihan vapaasti vain kokeilemaan, kumpi on nopeampaa, köyden pujottaminen lenkin läpi riittävän pitkälle vai haan lyönti kiinni lenkkiin. menee 6-0 haalle se kisa.
Silja Serenaden vetää tyynellä yhdellä kädellä rantaan? Kävin jo kokeilemassa ladon vetämistä, mutta se ei kyllä silminnähden liikkunut. Vetäminen oli toki mahdollista.
Vastauksestasi "köyden pujottaminen riittävän pitkälle" päättelen, että toimit köyden kanssa tyhmästi, niinkuin aika iso osa veneilijöistä sen mitä olen laituritouhuja sivusta seurannut. Sitä köyttä ei tarvitse pujottaa kokonaan sieltä lenkin läpi. Laskeudut laiturille siten, että köysi sinun ja knaapin välissä pysyy kireänä, annat köyden juosta kädestäsi juuri sen verran kuin tarvitsee ylettyäksesi lenkille. Sitten painat köyden lenkin läpi köyden keskeltä ja nappaat toiselta puolelta kiinni. Löysä "ylijäämäköysi" palaa kätesi kautta takaisin lenkin läpi laiturille, ja sitä ylijäämää voi olla vaikka 100 metriä, eikä sitä tarvitse pujotella mihinkään. Sun hakasi on luultavasti kiinni lenkissä riittävällä tarkkuudella samaan aikaan, kun mun köysi on kietaistu lenkin läpi. Erona on se, että tämän jälkeen sulla on löysä köysi ja sun pitää palata veneeseen sitä kiristelemään. Mun köysi on välittömästi kireä ja vene hallussa. Sitten kun olet köytesi kiristäny, kiinnitys on valmis. Mulla menee köyden kanssa sitten hyvä tovi vielä lopulliseen kiinnittämiseen. Mutta jos keli tai satama on yhtään hankala, niin tasan tarkkaan hallitummin pystyy rantautumaan pelkällä köydellä. Silloin olennaista on saada vene mahdollisimman nopeasti köysien varaan hallintaan ja lopullisen kiinnityksen kanssa voi sitten ottaa aikaa niin paljon kuin hyväksi katsoo.
selittäessäsi julkisesti tuommoisia. Joku kokematon veneilijä voi vielä uskoa ja joutua siksi vaikeuksiin. Se on yks' hailee, yritätkö lenkin läpi köyden päätä vai lenkkiä, se on heti kättelyssä hitaampaa kuin haan kiinnilyönti. Ja lisäksi sinun on ehdittävä vetää sitä kohtalaisen paljon läpi, jotta pystyt pitelemään, mikään kämmenenleveys ei tosiaankaan riitä. Itse asiassa olet vaarassa menettää sormia kädestäsi, jos yrität pitää venettä kiinni sellaisella. Eikä siitä sun köyden kireydestä ole mitään iloa, kun joudut roikkumaan narussa kiinni estääksesi sitä karkaamasta. On teräksenluja fakta, että haan kanssa homma käy helpommin, turvallisemmin ja nopeammin.
Ei kai sille mitään voi, jos et selittämälläkään ymmärrä. Saat ihan vapaasti käyttää hakaasi. Minäkin käytän hakaa kotisatamassa. Mutta jos et osaa köysiä käsitellä niin se on sinun ongelmasi.
Entä lenkki ei mahdu hakan kitaan? Sitten pujottelet kuitenkin.
Haat on kaupunkilaisille. Kolhikaa niillä lasikuitupaattejanne.
juokseva köysi hiertyy renkaassa yllättävän nopeasti piloille. Lisäksi joustin pitää olla, muuten vene tökkii ja tempoo ikävästi aallokossa. Kokeiltu on ja huonoksi havaittu. Käytämme ongelmapaikoista tai ongelmakkeleillä lähdettäessä