minkä verran Kainuussa on

Taitaa olla niin että korkeakoulututkinnon, alemman tai ylemmän, opiskelleita on työttöminä varsinkin Kainuussa suhteessa huomattavasti vähemmän kuin muun koulutustason opiskelleita.

ei auennut. nyt oli puhe amk- tai yliopisto/tkk tutkinnoista. amiksilla on siihen vielä matkaa.

oli idea? kirjoitti:

ei auennut. nyt oli puhe amk- tai yliopisto/tkk tutkinnoista. amiksilla on siihen vielä matkaa.

Eipä se aukenekaan muille kuin oikean akateemisen tutkinnon suorittaneelle. Ammattikoulusta valmistuu (jos valmistuu) autonasentajia ja kirvesmiehiä. Amk on sama kuin entinen kauppaopisto/kauppakoulu, sieltä valmistuneita merkonomeja/merkantteja ovat markettien kassat pullollaan. Nykyään kutsuvat itseään tradenomeiksi, vai oliko jotain restonomeja, jotka ovat tarjoilijoita ravintolassa. Metsäteknikoiden nimikkeeksikin piti saada väkisin metsäinsinööri. Metsuri lie metsäteknikko saman kaavan mukaan. Kaikki edellämainitut eivät opintojensa suhteen eroa juurikaan autonasentajan koulutuksesta. Joten kaikki alemman asteen koulut voidaan niputtaa siten yhteen samaksi mössöksi. Akateeminen loppututkinto onkin sitten aivan eri juttu.

kaikenkarvasia kirjoitti:

Eipä se aukenekaan muille kuin oikean akateemisen tutkinnon suorittaneelle. Ammattikoulusta valmistuu (jos valmistuu) autonasentajia ja kirvesmiehiä. Amk on sama kuin entinen kauppaopisto/kauppakoulu, sieltä valmistuneita merkonomeja/merkantteja ovat markettien kassat pullollaan. Nykyään kutsuvat itseään tradenomeiksi, vai oliko jotain restonomeja, jotka ovat tarjoilijoita ravintolassa. Metsäteknikoiden nimikkeeksikin piti saada väkisin metsäinsinööri. Metsuri lie metsäteknikko saman kaavan mukaan. Kaikki edellämainitut eivät opintojensa suhteen eroa juurikaan autonasentajan koulutuksesta. Joten kaikki alemman asteen koulut voidaan niputtaa siten yhteen samaksi mössöksi. Akateeminen loppututkinto onkin sitten aivan eri juttu.

NO just. Ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun tutkintoja ei voi verrata mitenkään toisiinsa. Suosittelen tutustumaan hieman vaikkapa tekniikan alan koulutuksiin esimerkiksi tietotekniikan, kone- ja tuotantotekniikan sekä rakennustekniikan koulutusohjelmiin joita mm. Kajaanissa voi opiskella. Nykyään sieltä valmistutaan insinööreiksi (amk), ennen teknikoiksi. Tänä päivänä työpaikoilla toimi- ja ylempinä toimihenkilöinä on suhteessa eniten amk-taustaisia. Meilläkin työpaikalla sekava joukko; tkk:n/yliopiston käyneitä inssejä/DI:tä, tohtori, amk-inssejä, teknikoita, tradenomeja ja taitaapa olla muutama merkonomikin. Ja ihan "samaa" homma tekevät kaikki yhdessä tuumin. Eikä muuten noista ole osaavimipia kavereita nuo DI:t/kandit tai maisterit. Kannattaisi ehkä herätä tähän päivään sinunkin...

kaikenkarvasia kirjoitti:

Eipä se aukenekaan muille kuin oikean akateemisen tutkinnon suorittaneelle. Ammattikoulusta valmistuu (jos valmistuu) autonasentajia ja kirvesmiehiä. Amk on sama kuin entinen kauppaopisto/kauppakoulu, sieltä valmistuneita merkonomeja/merkantteja ovat markettien kassat pullollaan. Nykyään kutsuvat itseään tradenomeiksi, vai oliko jotain restonomeja, jotka ovat tarjoilijoita ravintolassa. Metsäteknikoiden nimikkeeksikin piti saada väkisin metsäinsinööri. Metsuri lie metsäteknikko saman kaavan mukaan. Kaikki edellämainitut eivät opintojensa suhteen eroa juurikaan autonasentajan koulutuksesta. Joten kaikki alemman asteen koulut voidaan niputtaa siten yhteen samaksi mössöksi. Akateeminen loppututkinto onkin sitten aivan eri juttu.

Itse olen käynyt sekä kauppaopiston, että amk:n. Muistutan kuitenkin, että amk:sta valmistuu myös sairaanhoitajia, insinöörejä, restonomeja Kajaanin ulkopuolella myös artenomeja ja ties mitä. Mutta ammattikoulua en ole käynyt, ammattikoulaisen äitinä ja aikoinaan paljon kaveriani neuvoneena sanoisin kuitenkin yhteen kaveriini verraten, että nykyamis vaatii ehkä hiukan enemmän kuin entisajan, ainakin joiltakin osin. Ammattikoulun nykyinen merkonomitutkinto on ehkä lähempänä entistä merkantin tutkintoa. Ammattikorkeakoulun ja entisen kauppaopiston perusopinnot ovat jota kuinkin samat. Valinnaisuutta on enemmän, samoin "jonninjoutavaa" on enemmän verrattuna vanhaan. Amkissa on huimat erot eri linjojen välillä; Tietotekniikan insinööritutkinto on ammattikorkeakoulussa aika vaativa, sen sijaan kaupan puolen tradeksi pystyy melkein kuka tahansa. Tradenomeja on kassoilla, mutta on täällä yksi aika iso pamppukin kaupan ja hallinnon trade, kävi koulua samoihin aikoihin, en viitsi sanoa kuka tai missä, ettei itseäni tunnistettaisi. Minun mielestäni ammattikoululaistan aliarvioiminen on lapsellista. Varsinkin kun nykyään voi suorittaa tuplatutkinnon ja näistä suurempi osa jatkaa yliopistoihin verrattuna yleensä lukiolaisiin. Muutenkin kun nykyään kuka tahansa voi kouluttautua miksi tahansa, on se heikkoa itsetuntoa yrittä koulutuksellaan kohottaa itseään, kun se jota ei nuorena koulut kiinnosta, mennä ohi. Ex-poikaystäväni nuoruudestani on nykyään aikuisena opiskellut DI, joka ei ole koskaan käynyt lukioita ja pärjää elämässään erittäin hyvin siellä missä on, vaikka luonteeltaan ei ollutkaan mikään paras poikaystävä. Tiedän kyllä monta, jotka ovat sitten sen yliopistotutkinnonkin vielä hankkineet ammattikorkean käytyään, ihan samalla kuten ennen tekivät kauppaopiston jälkeen. Siinä ei ole mitään erikoista tai uutta.

omakohtaista kokemusta kirjoitti:

Itse olen käynyt sekä kauppaopiston, että amk:n. Muistutan kuitenkin, että amk:sta valmistuu myös sairaanhoitajia, insinöörejä, restonomeja Kajaanin ulkopuolella myös artenomeja ja ties mitä. Mutta ammattikoulua en ole käynyt, ammattikoulaisen äitinä ja aikoinaan paljon kaveriani neuvoneena sanoisin kuitenkin yhteen kaveriini verraten, että nykyamis vaatii ehkä hiukan enemmän kuin entisajan, ainakin joiltakin osin. Ammattikoulun nykyinen merkonomitutkinto on ehkä lähempänä entistä merkantin tutkintoa. Ammattikorkeakoulun ja entisen kauppaopiston perusopinnot ovat jota kuinkin samat. Valinnaisuutta on enemmän, samoin "jonninjoutavaa" on enemmän verrattuna vanhaan. Amkissa on huimat erot eri linjojen välillä; Tietotekniikan insinööritutkinto on ammattikorkeakoulussa aika vaativa, sen sijaan kaupan puolen tradeksi pystyy melkein kuka tahansa. Tradenomeja on kassoilla, mutta on täällä yksi aika iso pamppukin kaupan ja hallinnon trade, kävi koulua samoihin aikoihin, en viitsi sanoa kuka tai missä, ettei itseäni tunnistettaisi. Minun mielestäni ammattikoululaistan aliarvioiminen on lapsellista. Varsinkin kun nykyään voi suorittaa tuplatutkinnon ja näistä suurempi osa jatkaa yliopistoihin verrattuna yleensä lukiolaisiin. Muutenkin kun nykyään kuka tahansa voi kouluttautua miksi tahansa, on se heikkoa itsetuntoa yrittä koulutuksellaan kohottaa itseään, kun se jota ei nuorena koulut kiinnosta, mennä ohi. Ex-poikaystäväni nuoruudestani on nykyään aikuisena opiskellut DI, joka ei ole koskaan käynyt lukioita ja pärjää elämässään erittäin hyvin siellä missä on, vaikka luonteeltaan ei ollutkaan mikään paras poikaystävä. Tiedän kyllä monta, jotka ovat sitten sen yliopistotutkinnonkin vielä hankkineet ammattikorkean käytyään, ihan samalla kuten ennen tekivät kauppaopiston jälkeen. Siinä ei ole mitään erikoista tai uutta.

Ammattikoulussa on linjoja, joista selvitäkseen pitää älytäkin jotain, turha on aliarvioida. Moni akateemisen tutkinnon itselleen hankkinut esim. filosofisista aineista lukuunottamatta ehkä matikkaa ei selviäisi esimerkiksi ammattikoulun sähkölinjasta ollenkaan. Siellä pitää ihan oikeasti älytä asioita, ei kirjalsta lukeminen riitäkään. eikä virheitä saa tehdä.

Jos otetaan pelkästään yliopistotutkinnot, niin aika vähän, koska täällä ei ole kuin okl ja opettajat kai työllistyvät kohtuullisesti. Itse tunnen muutaman opettajan, muunkin kuin omien lasteni opettajia, eivät ole työttömänä. Noita muuntokoulutuksiahan sitten on jonkun verran, mutta niihin yleensä pääseekin vain jos on töissä. Yleensä tänne yliopistohemmot muuttavat siinä vaiheessa, kun saavat töitä. Kaupan ja hallinnon tradeista vielä, tosi paljon on töissä valtion virastoissa perustoimistohommissa. Kaupassa tiedän yhden osastonhoitajana ja yrittäjiä muutama. Pätkätyökierteessä tuntuu moni olevan. Itse vaihdoin alaa.

vielä.. kirjoitti:

Jos otetaan pelkästään yliopistotutkinnot, niin aika vähän, koska täällä ei ole kuin okl ja opettajat kai työllistyvät kohtuullisesti. Itse tunnen muutaman opettajan, muunkin kuin omien lasteni opettajia, eivät ole työttömänä. Noita muuntokoulutuksiahan sitten on jonkun verran, mutta niihin yleensä pääseekin vain jos on töissä. Yleensä tänne yliopistohemmot muuttavat siinä vaiheessa, kun saavat töitä. Kaupan ja hallinnon tradeista vielä, tosi paljon on töissä valtion virastoissa perustoimistohommissa. Kaupassa tiedän yhden osastonhoitajana ja yrittäjiä muutama. Pätkätyökierteessä tuntuu moni olevan. Itse vaihdoin alaa.

Kajaanissahan on iankaiken ollut seminaari ja niin on vieläkin. Ei se nyt kuitenkaan mikään yliopisto tai korkeakoulu ole, vaikka olisikin alistettu jollekin pohjois-suomalaiselle ns. yliopistolle. Ei kansakoulunopettajia ikinä ole luokiteltu akateemisiksi. Suomessahan on vain kaksi oikeasti yliopistoksi luokiteltavaa akateemista opinahjoa ja ne sijaitsevat Helsingissä ja Turussa. Lisäksi kolmas akateemisia tuottava laitos on Teknillinen Korkeakoulu, mikä nykyään sijaitsee Espoossa. Helsingissä on lisäksi Hankenin ja Kauppakorkeakoulun nimillä kulkevat laitokset. Toisesta tulee ekonomeja ja toisesta peräti diplomi-ekonomeja. Kummankaan loppututkinnot eivät tarkemmin katsoen olleet oikeita akateemisia loppututkintoja. Tänäpäivänä he voivat tietysti väittää mitä haluavat. Kaikki muut "yliopistot" eri maakunnissa ovat vähän sitä sun tätä ja poliittisin perustein aikaansaatuja kurssikeskuksia maaseudun kehittämiseksi. Kukahan se mahtoi olla joku maalaisten pressa Suomessa, joka hääräsi vuosikymmeniä aikoinaan Suomessa. Tuli vaan mieleen.

ja muut kirjoitti:

Kajaanissahan on iankaiken ollut seminaari ja niin on vieläkin. Ei se nyt kuitenkaan mikään yliopisto tai korkeakoulu ole, vaikka olisikin alistettu jollekin pohjois-suomalaiselle ns. yliopistolle. Ei kansakoulunopettajia ikinä ole luokiteltu akateemisiksi. Suomessahan on vain kaksi oikeasti yliopistoksi luokiteltavaa akateemista opinahjoa ja ne sijaitsevat Helsingissä ja Turussa. Lisäksi kolmas akateemisia tuottava laitos on Teknillinen Korkeakoulu, mikä nykyään sijaitsee Espoossa. Helsingissä on lisäksi Hankenin ja Kauppakorkeakoulun nimillä kulkevat laitokset. Toisesta tulee ekonomeja ja toisesta peräti diplomi-ekonomeja. Kummankaan loppututkinnot eivät tarkemmin katsoen olleet oikeita akateemisia loppututkintoja. Tänäpäivänä he voivat tietysti väittää mitä haluavat. Kaikki muut "yliopistot" eri maakunnissa ovat vähän sitä sun tätä ja poliittisin perustein aikaansaatuja kurssikeskuksia maaseudun kehittämiseksi. Kukahan se mahtoi olla joku maalaisten pressa Suomessa, joka hääräsi vuosikymmeniä aikoinaan Suomessa. Tuli vaan mieleen.

ottaa kateellinen pölkkypää selvää ennekuin tulet tänne niitä pöljyyksiäs laukomaan. Nauraahan sulle jo mustalaisen hevosetki.Vai seminaarit ja muut,etpä ainakaan näy tietävän mitään noista oppilaitoksista.