Minä en ole tyhmä, älyllisesti. Kuulostaa itserakkaalta, mutta sen tiedän itsekin. Paljon muita puutteita minussa sitten on. Minä en ole kovin itsevarma, minä en vaan välitä monista asioista mistä muut välittävät; minä en välitä paljon siitä mitä tuntemattomat tai puolitutut ajattelee, mitä jos nolaan itseni -oon nolannut jo monta kertaa. Minä olen aivan liian herkkä ja pitkävihainen, en osaa käsitellä pahaa tunnetta. Olen myös luottavainen, yksinkertainen ja hyväntahtoinen. Sitten kun tulee pettymys ja siihen yhdistetään edelliset, en tiedä enää kuka olen. Mun talous on suhteellisen kunnossa, minä tiedän että ymmärrän rahaa. En ole koskaan ymmärtänyt säästämisen takia säästäviä, jos en kaiken tuhlaajiakaan. Yritän joka toinen päivä 85% tehdä parhaani kaikessa ja joka toinen päivä 110% prosenttisesti. Ja se väsyttää niin h.vetisti.
Mitä minä sitten kaipaisin; minä kaipaisin omaa nalkuttajaa, joka nalkuttaa välittämisestä. Kaipaisin jotain josta itse saisin välittää ja rakastaa ja jota saan myös koskettaa. Kaipaan ymmärtäjää. Kaipaan olemista, pilvien katselemista, meren rannalla istuskelimista vastapainoksi sille kaikelle muulle. Kaipaan tukijaa joka ei anna mun luovuttaa. Rohkaisijaa, mutta myös heikkouksista huomauttelijaa. Kaipaan sellaista, joka ei naura mulle vaikka tietäisi että olen kirjoittanut tänne.
mietein mitä
mulle rakkaus olisi
6954
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
käsityksen että kaipaat ihan oikeaa toista ihmistä etkä mitään täydellistä haavekuvaa.
täydellisyyttä kun en itsekään ole sellainen. Mutta oikeudenmukaisuutta ja reiluuttaa, myös rakkaudessa kaipaan. Ja vaikka minä ymmärtäisin rahaa, se ei aina tarkoita että käsittelisin sitä viisaasti. Kun turhaudun tai väsyn, olen välinpitämätön. Minä en elä kovin terveellisesti, mutta en elä elääkseni terveellisesti. Sairaana eläminen ei ole mielekästä elämää ja siksi minunkin pitää hiukan välittää miten elän, siihen taitaisin tarvita hiukan sitä nalkuttajaa. Mutta sallivaa, keskitietä kulkevaa. Ymmärrän heikkouksiani mutta en jaksa kaikelle tehdä jotain tai kaikkea parantaa. Muutaman asian tiedän varmasti. En etsi yhden yön seuraa enkä näyttämisen vuoksi ketään vaan tarpeen ja kaipauksenkin. Pidän sitä jo pienenä ihmeenä jos niin joskus käy, mutta on pieniä ihmeitä ja epätodennäköisyyksiä kohdalleni ennenkin tapahtunut.
niin rehellinen ja suorasukainen, että harvoin lukee tällaista täältä. Minä en ikinä nauraisi jos joku tuntemani olisi kirjoittanut tämän. Joskus on hyvä päästää ajatuksiaan vapauteen. Eli lyhyesti! Ihmisen ikävä toisen luo! Se sinulla on. Toivottavasti löydät " nalkuttajan " :D Pidetään peukkuja!
kirjoitus :) Yhdyn tuohon edelliseen vastaajaan, että kuulostaa ihan oikean ihmissuhteen kaipaamiselta. Se on ihana asia. Kaikessa realistisuudessa tuo mitä kirjoitit kuulostaa täydelliseltä. Kun ainakin minusta tuntuisi hyvältä sellainen, että saisi katsoa toisen perään ja pitää huolta. Ja kun lisäsit tuon nalkutus-sanan, niin ei varmaan tarvi kenenkään pelätä, että liikaa osoittaa sitä välittämistä :) Varmaan saa olla sen asian kanssa ihan oma itsensä. Ja muuten, kun toista rakastaa, niin kyllä silloin kulkee siellä keskitiellä. Ja tosiaan elämä on elämistä varten, että vaikka kuinka haluaisi että toinen syö puoli lautasellista vihanneksia jokapäivä ja nukkuu aina vähintään 8 tuntia eikä ikinä sairastu mihinkään ja elää 170-vuotiaaksi, niin rakkaus antaa vapauden toiselle elää oikeaa elämää ja olla omaan elämäänsä tyytyväinen. Eli tehdä asioita, jotka ehkä vähän ottaa poiskin siitä 170 vuodesta. Mutta sitten vaan huolehtii muuten. Kun toinen syö epäterveellisesti, huolehtii että syö mahansa täyteen eikä ole nälkä. Kun toinen nukkuu liian vähän, huolehtii että nukkuu sen vähän hyvin eikä rasitu muusta. Kun toinen sammuu lattialle, niin peittelee sen ja katsoo, että sen on hyvä nukkua. Katsoo, että kaikki on hyvin. Ja niin edelleen. Ja ne henkiset asiat on myös fyysisen terveyden kannalta tärkeitä. Niistä pitää pitää huolta. Juuri niin, että opettelee yhdessä keinoja käsitellä pahaa tunnetta. Ettei jää sellaiset asiat mieltä syömään. Ja juuri vaikka pettymysten käsittelyn opettelua. Kun tuollaisista asioista voi yhdessä puhua ja niitä voi opetella ilmankin että tarvii pettymyksiä kokea kun opettelee. Että olisi sitten helpompi kestää sellaisia. Ja juuri sitten vastapainona tuo, että saa olla vaan toisen kanssa. Tuollainen inhimillinen, tukeva, välittävä ja läheinen suhde on juuri sellainen mitä minäkin haluaisin. En nyt osaa sanoa enempää, kuvailit niin kauniisti nuo ajatukset. Juuri tuollaisen suhteen minäkin haluaisin.
kuin sinussa. Lähinnä se herkkyys,hyväuskoisuus ja ettei oikein osaa käsitellä huonoja tunteita. mä kirjoitan nykyään niin vähän ja tuntuu etten oikein osaa sanoa mitä tahtoisin. En nauraisi. Kirjoitanhan täällä itsekin.
sanoa, että tän viestin ajatukset oli kauneimpia ajatuksia mitä olen täältä pitkään aikaan lukenut. Sellaisia, jotka jää mielen perukoille ja luo positiivisia asioita.