Tein tänään lääkkeellisen abortin. Luulin sen olevan pahempaa, kuin mitä todellisuudessa koin. Kipuja kesti puolen tunnin verran ja sitten tuli tavaraa ulos ja paljon. Olin kuudennella viikolla ja ihmettelen sitä raskausmateriaalin määrää...Kuinka sitä voi olla niin paljon?Henkilökunta oli ystävällistä ja asiallista. Olin varautunut aivan muuhun.. Olo on nyt helpottunut, vaikkakin fyysisiä kipuja vielä on.
Olen aktiivisesti seuraillut tätä palstaa reilun viikon ajan ja nyt sanon teille kiitos ja näkemiin! :)
Tein abortin
tänään.
121001
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
tiedät mitä teit ja se ei unohdu koskaan, syyllisyys kulkee aina mukanasi. Mutta joo, hei hei vaan, emme jää kaipaamaan!
Toisille abortti on helpotus! Siitä on kuule syyllisyys kaukana!
alkuun vois luulla.. http://www.ituprojekti.net/abortinjalkeen.html >Surun ensimmäinen vaihe on usein helpotus. Lyhyen ajan kuluttua ensimmäiset helpotuksen tunteet haihtuvat ja tuntuu vaikealta ajatella, mitä on oikeasti tapahtunut. Tässä vaiheessa moni kieltää koko asian ja siihen liittyvät tunteet. Kieltäminen saattaa kestää muutamasta tunnista jopa vuosikymmeniin asti. Naiset reagoivat hyvin eri tavoin. Lakattuaan kieltämästä tosiasioita naiset usein ahdistuvat ja vihastuvat. Joskus tunteiden vahvuus voi olla yllättävän suuri. He saattavat olla vihaisia itselleen ja/tai toisille. Vihan ilmaiseminen on tärkeää, koska sisäänpäin kääntyessään se saattaa aiheuttaa psykosomaattisia oireita mm. masennusta ja itsetuhoisuutta. Syyllisyys, häpeä ja itsesääli ovat myös usein esiin tulevia tunteita.>
Kuten lainatusta tekstistäsi voi lukea sanat: - usein (ei aina) - moni (ei kaikki) - saattaa kestää (ei kestä) Naiset reagoivat hyvin eri tavoin - voi olla (ei ole) - saattavat olla (ei olevat) Koita hyväksyä, että kaikki eivät koe asioita samalla lailla kuin sinä tai naapurin Kaija.
niiden kokeminen on kuitenkin normaalia, eli tavallisempaa kuin ei-kokeminen (=myöntäminen..?).
täällä nimettömänä myöntää, mikäli kärsisin jollain tavalla aborttini jälkeen? Helppoahan se olisi nimettömänä purkautua ja kertoa jos masentaa tai ratkaisua katuisi. Mutta haluantuoda näkökohdan esille, että toisille abortti on myös helpotus. tai ei itse abortti, vaan se, että alkujärkytyksen jälkeen, kun on saanut tietää olevansa epätoivotusti raskaana, tekee keskeytyksen ja jatkaa elämäänsä normaalisti. Kaikki kun eivät rakasta niitä vauveleita, eikä niitä elämäänsä halua!
teit sen aborttis -eilen?! Ja nyt vannot ettet koskaan etkä ikinä varmastikkaan tuu katumaan tai kokeen mitään negatiivisia tuntemuksia sen suhteen.. :DDDD
"Henkinen ja sosiaalinen tuki Psyykkistä tukea voi tarvita erityisesti nainen jolla * on aiemmin esiintynyt mielialaongelmia, erityisesti masennusta * keskeytysajankohta on myöhäinen * on taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia * toivottu raskaus keskeytetään epäillyn tai todetun sikiövaurion perusteella * keskeytys tehdään hakijan tai odotettavan lapsen isän terveydentilan perusteella * on aiemmin ollut hoitoja hedelmättömyyden takia * keskeytykseen liittyy painostusta. Raskaudenkeskeytyksen pitkäaikaisvaikutukset Naisilla, joilla keskeytyspäätös on ollut selvä alusta lähtien, esiintyy vähemmän kielteisiä psyykkisiä seuraamuksia 79, 77."
kuin tehdä lapsia tähän toivottomaan maailmaan, jos heille ei ole normaaleja kasvuolosuhteita tarjota.
mahdat meinata "normaaleilla" kasvuympäristöillä?
Moi, olisko tällä palstalla ketään ketä sattuis kiinnostamaan tämmösen angstisen tallaajan oikeudet? Oon tosin jo syntynyt, mutta ei kai siitä sikiöajasta kauaa ole ja eikai ikä haittaa?.
Vaikka lääkeabortti olikin hyvä kokemus, niin huolehdi jatkossa pätevästä ehkäisystä (ei pelkkä kondomi), jookos? Hyvää kesää!