Kävin mammografiassa ja soittivat, että pitääkin tulla tarkempiin tutkimuksiin heti seuraavana aamuna. Siellä sitten tehtiin ultraäänitutkimus ja otettiin paksuneulanäyte. Patologin tutkimuksiin meni viikko ja tänä aamuna soittivat taas, että kahden viikon päästä on leikattava. Kysyin, näyttääkö siltä, että minulla on rintasyöpä. Lääkäri vastasi, että ei välttämättä, mutta syövän esiaste ehkä. Nyt pelottaa ihan hirveästi.
rintasyöpääkö
ankkumie
91106
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lääkärin sanomisen perusteella se on tosiaan niin, että ei ole varma, onko se syöpä, mutta jonkinlainen solumuutos siellä ehkä on. Suurin osa solumuutoksista on hyvälaatuisia. Ne leikataan kuitenkin varalta pois ja hyvä niin. Menet siis leikkaukseen, pattisi poistetaan ja odotat tulokset patologilta. Jos se oli syöpää, niin sitten luultavasti tehdään uusi leikkaus, jossa poistetaan kainalosta varmuuden vuoksi imusolmukkeet, ja saat leikkauksen jälkeen hoitoa vielä lisäksi, ettei se uusi tai leviä. Ehkä se kuitenkaan ei edes ole syöpää.
Suurkiitos vastauksista teille molemmille! Tulin heti rahallisemmalle mielelle. Yritän nyt ajatella, että hyvähän se on, että jos siellä on jotakin niin otetaan se pois. Etteihän se nyt varmaan kuolemaksi heti ole:) Ja että on se hyvä, kun näitä tutkimuksia tehdään. Kiitoskiitos!
tällaisessa tapauksessa. Olen nim. vastaavan tilanteen läpikäynyt n. 15 v sitten. Ei ollut mitään pahkuraa, eikä muutakaan mikä olisi pistänyt syöpää epäilemään. Yleisessä tutkimuksessa vaan tuli ilmi. Röntgenlääkäri kuitenkin osasi rauhoitella, että ei tässä mitään hätää ole. Sen kun vaan leikataan pois. Eihän se rauhoittelu tietenkään auttanut kuin alkuun. Rintasyöpäleikkauksen ajatuskin otti todella koville ja se pyöri mielessä koko ajan, kun tutkittiin edelleen ja odottelin vastauksia. Minulla oli silloin kaiken kattava vakuutus ja menin yksityislääkärin vastaanotolle päästäkseni nopeasti leikkaukseen. Siihen aikaan TYKS:ssä lääkärit nim. tekivät siellä leikkauksia yksityispotilaille. En usko, että minä lopultakaan sen nopeammin pääsin ja leikkaava lääkärikään ei ollut mikään syöpäleikkauksiin perehtynyt lääkäri. Etevä kirurgi hän varmasti oli, muistaakseni sydän- ja verisuonikirurgian alalla. Lääkäri ehdotti heti koko rinnan poistoa varmuuden vuoksi. Hädissäni annoin suostumukseni, koska ajattelin lääkärin tietävän asian parhaiten. Tein kyllä leikkaukseen asti surutyötä tämän asian kanssa. En muista enää missä vaiheessa tuli ilmi, että kyseessä on syövän esiaste. Samana päivänä, kun minut leikattiin, otettiin aamulla vielä joku neulanäyte ja sen yhteydessä tulin sanoneeksi hoitajalle, että koko rinta poistetaan. Minua jäivät vaivaamaan hoitajien toisiinsa luomat ihmettelevät katseet ja mykistyneet ilmeet. Eivät he kuitenkaan sanoneet minulle mitään. Sitten kun minua jonkin ajan kuluttua lähdettiin viemään sängyssä leikkaussaliin ja pääpuoli oli käytävässä ja jalat huoneessa, lääkäri tuli siihen ja tokaisi kovalla kiireellä, että hän aikookin sitten tehdä vain osapoiston. Ei sen kummempia selityksiä. En voi välttyä sellaiselta ajatukselta, että hänelle oli joku ihmetellyt koko rinnan poistoa. Onneksi. Leikkaus onnistui hyvin. Kainalot olivat puhtaat, joten ei mitään tyhjennyksiä tarvittu. Taitava kirurgi, kun kuitenkin oli ja minun ihoni sellainen, ettei yleensäkään juuri mitään arpia useista leikkauksista ole jäänyt, niin arpi on lähes näkymätön, eikä minkäänlaista korjausleikkaustakaan tarvittu. Jäihän siitä ihan pieni kokoero, mutta ei sitä rintaliivien kanssa huomaa, joten olen todella kiitollinen, kun pääsin niin vähällä. Kaikki oli sitten lääkärin mukaan siltä erää loppu ja kunnossa. Jälkitarkastukset tietenkin myöhemmin. Jonkin ajan kuluttua lääkäri kuitenkin soitti, että hän oli myöhemmin tutkinut papereitani ja ilm. hänelle oli herännyt epäilys, joten oli ottanut selvää sädehoidon tarpeeellisuudesta. Ja tarpeellistahan se oli. Sädehoitoa annettiin normaali määrä. En muista enää kuinka monta kertaa. Turkulainen kun olen, niin sädehoidoissa oli helppo käydä.En ottanut siitä stressiä ja muistan kuinka monta kertaa kiirehdin suoraan sädehoidoista loppukesän alennusmyynteihin. Sädehoidon loppuvaiheessa iho meni jonkin verran rintojen alta rikki, mutta hoito oli siinä vaiheessa jo loppusuoralla. Minulla oli kuitenkin selässä aika kovia kipuja, aina kun menin hoitoalustalle. Sanoin hoitajille, että minulla on selässä kulumia. Hoitajat myöntelivät ystävällisesti, mutta alta aikayksikön minut kuitenkin vietiin luuston gammakuvaukseen. En tajunnut siinä vaiheessa, että oli kuitenkin pieni mahdollisuus syövän leviämisestä. Puhdasta kuitenkin oli. N. vuoden kuluttua löytyi toisesta rinnasta jotain epämääräistä ja aikaisemman rintasyövän vuoksi sekin oli leikattava. Silloin stressaannuin niin, että minulla oli kolmisen kuukautta maha ihan sekaisin. Vesikään ei tahtonut pysyä sisällä. Lopputulos oli, että se oli mastopatiaa, joka ei sen enempää vaatinut. Leikkauskin oli niin pieni, ettei haavaa tutkimatta löydä. Luultavasti syövän mahdollisuus otetaan aina huomioon, koska vielä viime syksynä, kun minulle tehtiin suuri selkäleikkaus luudutuksineen, niin magneettikuvauksessa näkyi joku löydös. Taas olin luuston gammakuvauksessa, mutta nyt oli kyseessä vaaraton verisuonikasvain hemangiooma. Kaiken kaikkiaan olen varma, että selviät hyvin, vaikka stressi nyt onkin kova ja ainakin minun kohdallani syövän esiastekin otetaan tutkimuksissa huomioon loppuelämän.
lajia. Nopeasti ja hitaasti eteneviä. Laatu saadaan selville kun patologi on tutkinut syövän. Itselläni oli syövän esiaste 5v sitten mutta koska oli nopeiten etenevää ja olin nuori tehtiin koko rinan poisto, tram saman tien sekä sytot ja sädetykset. Syövän hoito menee steppeinä. Neulanäyte ..leikataanko. Leikkauksen jälkeen syöpä tutkitaan.. tarvitaanko sytostaatit. Lopuksi vielä tehdään päätös saako säteilytyksen. Kaikki riippuu paketista johon kuuluu syövän tyyppi, sinun ikäsi sekä sijainti. Ainakin Tyksissä on viikottainen syöpäpalaveri jossa faktat otetaan lääkäriplaverissa tutkittavaksi ja yhdessä päätetään miten edetään tutkimusten tulosten nähden kunkin potilaan kohdalla. Niin siis on mahdoton sanoa heti miten sinua hoidetaan ja hoidetaanko vasta jokaisen stepin jälkeen saat tietää seuraavan vaiheen. Tsemppiä..
Noin kuukausi sitten olin itse samassa tilanteessa. Mammossa löytyi rinnasta kasvain viikon päästä tehtiin ultra ja otettiin ohut- neulanäyte.Seuraava viikko oli todella raskas kun odotin tulosta. Lääkäri soitti mulle tuloksen ja kertoi että leikattava on,mutta kasvaimesta ei tiedetä varmuudella onko pahanlaatuinen vai ei. Parin päivän päästä olin jo sairaalassa ja mun oli nopeasti päätettävä tehdäänkö koko rinnanpoisto vai osittainen jos kasvain on syöpää.Päädyin jälkimmäiseen koska olen melko kookas rintainen. Leikkauksen jälkeen kirurgi tuli kertomaan itse hyvät uutiset; kasvain ei ollut syöpää! Patologi oli tutkinut sen leikkauksen aikana mutta lopullisen tuloksen kuulen vasta ensi viikolla. Tämän kuluneen kuukauden aikana mulla on ollut aikaa ajatella monia asioita ja luulen että se on opettanut paljon.Joskus tarvitaan muistutus siitä miten onni on niin pienestä kiinni. Toivon että sulla menee kaikki hyvin,pysy vahvana ja toivottavasti sulla on yhtä ihanat läheiset tukena kun mulla on. Rakkaiden tuki on korvaamatonta!Tsemppiä!
Tänään tuli kirje, jotta jatkotutkimuksiin. Lukiko sun kirjeessä et kasvain vai tuliko se siellä jatkossa ilmi ? Hermot riekaleina, viikon päästä pääsen jatkotutkimukseen. Olen kuitenkin hyväkuntoinen, nyt tuntuu toisessa rinnassa koko ajan jotain, pitäis saada ajatukset muualle, kyllä kaikki järjestyy.
Moi, minulla sama tilanne maaliskuun alussa. Mulle kyllä sanottiin tuloksia kysyessäni, että syöpäsoluja on löytynyt. 1.4.09 tehtiin osapoisto, joka on hyvin parantunut. Sädehoito alkaa kesäkuun alussa. Lisäksi saan hormoonihoitoa. Siis ei tuntunut päälle päin mitään, oli niin syvällä. Yleinen mammografia ja siellä löytyi!! Siis käykää kaikki tutkimuksissa!!!
Kerro millainen leikkaus oli, kuinka kauan olit sairaalassa ja oliko kovia kipuja.
Kuinka monta sädetyskertaa pitää antaa. Onko vointisi millainen ja kuinka olet selvinnyt arkirutiineista.
Kerro mitä Sinulle kuuluu, leikkaus on jo ohitse eikö niin ?