Aloitin puuhastelun viinaksien kanssa parikymppisenä ja hyvin nopeasti huomasin että kavereita ollaan.. Kolmisenkymmentä vuotta ollaan kavereetrattu lähes joka viikonloppu ja lomilla useamminkin... Työni puolesta käyn tarkassa terveystarkastuksessa vuosittain ja kaikki arvot ovat kohdallaan,jopa maksa-arvotkin... Täällä porukat kertoo tarinoita juomisistaan ja pää ongelmistaan, mielestäni aika lyhyenkin ryypiskelyn jälkeen, että katkolle tai aa.han pitäis mennä... Minulle ei ole tullut vielä kertaakaan mieleen, että pitäisi lopettaa. Ollaan niin hyviä kavereita että en halua erota, kuin korkeintaan muutamaksi viikoksi kerrallaan, sitten ystävyys taasen kukoistaa... Tosin ei seurustella päivittäin, niin se lienee ystävyytemme kantava voima?
Hyvä
Ystävä..
7384
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ystävyyssuhde on kehittynyt suklaaseen, voimakkaampana vain, sillä aloitin nuorempana ja en oikeastaan voi elää päivääkään ilman. Tarkka tyttö painoni kanssa olen kuitenkin, eli ei ihan ole päässyt riistäytymään käsistä. Viinan kanssa oli toisin. Koska olen kai herkkä, niin en voi enää juoda ja olen siitä hyvinkin tyytyväinen. Huomenna kyllä monia ärsyttää, kun en ota skumppaa heidän kanssaan, vaan kilistelen vissyllä. Mitäs jos pyytäisin heitä lenkille lauantai-aamuna ;)
Sinulla on varmaan hienostuneesti pikkusormikin sojossa, kun kostutat pikkuisen huulia punaviiniin tai konjakkiin kahvin kanssa. Näkee läpi, että et ole koskaan viinaa todella juonutkaan, kun on viikkojenkin pausseja tuona aikana, ja ennen ottaminen oli tietysti vielä harvinaisempaa.. Hyvä niin, että homma on pysynyt hallinnassa. Tosin esitit juomisestasi vain oman mielipiteesi, kun muiden mielipidettä siitä et tiedä. Juoppo yleensä herää viimeisenä näkemään oman tilansa. PS. Ylpeys käy lankeemuksen edellä.
eipä tuo aloitus ylpeilyltä vaikuttanut. tyyppi on vaan oikeesti rehti suomi hemmo, semmoisia pitäis olla enemmänkin. alkoholiin pitää olla ystävyys suhde eikä viha rakkaus. on/off ihmiset ovat ongelmallisimpia, humppuina tai kuivina, heillä ei vaan reaaliäly pelaa.
Huomasin joku aika sitten, ettei alkoholi minulle käy ja raitistuin. Minusta minun reaaliälyni toimi siis erinomaisesti.
Minullekin alkoholi oli vuosia ystävä, jonka kutsuin luokseni vierailulle mielellään koko viikonlopuksi, jos mahdollisuuksia oli niin joskus pidemmäksikin aikaa kerrallaan. Vuosien tuttavuuden jälkeen aloin kuitenkin huomata, että ystävällinen hymy onkin vain naamari, hän tahtookin pahaa ja jättää minut loppujen lopuksi aina yksin vaikeuksien keskelle. Yritin katkaista välit moneen kertaan, mutta aina muutaman viikon kuluessa aloin kaivata häntä, uskoin hänen selityksiään siitä että hän on muuttunut, pettyäkseni taas. Mikä ystävä se sellainen on?
Mun on ollut juotava joka päivä olutta ja se on alkanu tympiä todella. Kunpa pystyis olemaan edes muutaman päivän taas ilman, niin saattais se juomisen ilo taas palata tauon jälkeen.
tuolla ylempänä on aloitus "tilastoa", jossa oli viitattu Hesarin tämänpäiväiseen artikkeliin. Siinä oli myös kohta: "Sairaalassa on paljon 40-vuotiaita naisia, jotka ovat juoneet maksansa. Se ei vaadi kuin pari lasillista viiniä päivässä", Färkkilä kertoo. "Meille tulee ihmisiä, jotka eivät ole olleet humalassa koskaan. Alkoholiin tottuu ja pää sietää, mutta maksa ei kestä." Kannattaa lukea juttu kokonaan: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maksakirroosia esiintyy paljon jo alle 40-vuotiailla/1135245604868