Mikä on paras ja aidoin Kiitos jonka olet lavatansseissa saanut? Tai millainen kommentti kannustaa eniten? Tai mikä vähiten?
Minusta on kiva kun joskus mies kommentoi minulla olevan hyvät kädet. Ja sitten taas toisinaan joku toinen on sanonut samasta, että pitäisi olla vastetta enemmän. Ei siis koskaan valmis.
Lämpimin muisto on Kiitoksesta jonka sain vanhemmalta herralta, joka kertoi uskaltavansa tanssimme jälkeen hakea muitakin, kun hain häntä naisten haulla. Se on pienestä kii.
Paras Kiitos jonka olet saanut?
tanssahteleva
202417
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
...kukaan muu näy uskaltavan vastata, jospa minä eilisen, varsinaisen kesälavakauden avajaisillan jälkitunnelmissa aloittaisin. Olkoon minun muistamistani kauneimmista kiitoksista esimerkkinä tämä erään Riutan tanssiraporttini lopussa kuvaamani episodi: Keskiviikko 2005-07-28 Naistentanssit .................................................................................................. Illan kruunasi Sykkeen viimeisille hitaille hakemaan tullut minulle täysin tuntematon tyttö. Pieni, tumma ja kaunis (kaikki naiset tietysti ovat kauniita, mutta minun silmissäni pienet ovat aina olleet vielä tavallistakin kauniinpia). Ilmoitti, että ensimmäinen niistä on hänen lempikappaleensa. Kaunis oli kuten toinenkin -nimiä en muista. Keskityin tarjoamaan tytölle kehykset suosikkinsa nauttimiselle. Viimeisten sointujen haihduttua kesäyöhön kiitin ja katsoin neidon silmiin. Näin niissä kyyneleitä. Tämä kuuluisi varmaan siihen ketjuun, jossa kerrottiin parhaista kiitoksista, joita kukin on saanut tanssista. Kukaan ei kuitenkaan enää sitä muista saati lue, joten: Kuulin: Kiitos että annoit suuren ilon pienelle ihmiselle! Vaikka skeptikko olenkin, en nyt voinut epäillä kiitoksen vilpittömyyttä. Menin aivan hämilleni. Jotenkin sain saatetuksi tytön takaisin riviin. Sitten poistuin takkia päälleni pukien kuin sumussa. On osattava lähteä silloin, kun on vielä huipulla. Viimeisistä valsseista siis viis! .................................................... P.S. Tanssinetin palstalla oli joskus aiemmin ollut sellainen gallupin tapainen, jossa noita tanssipaikoilla saaduista parhaiksi koettuja kiitoksia kyseltiin.
Sanat: Kukaan ei hae Minua ! Sattuivat sydämeen ja ne sanat kuulostivat tuskaiselta lausahdukselta eräällä tanssipaikalla. Annoin tanssin, jos toisenkin. Yh't äkkiä huomasin, että sylissäni olikin naurava, hyvätuulinen, läheisyyttä vain kaipaava mies. Todellakin - pienestä se on kiinni.
tanssipiireissähän usein huomautetaan ainakin omista mielistään täysin sivullisille ihmettelijöille äärimmäisenkin kohteliaasti erittäinkin pitkälti näin, että: Täysin sekä nuorten- että vanhaintanssikiistatta etenkin puhdas nuorten- ja vanhainkin tanssifilosofia jo sinänsä on toki äärimmäisenkin hieno ja siten tavoittelemisen arvoinen asia, mutta kaikki sen alttarille uhratut nuorten- ja vanhainkin tanssitunnit ja niitä vastaavat kinppa- ja sitä yksityisemmät kyyditykset, puhumattakaan lukemattomista loppuunkulutetuista nuorten- ja vanhaintanssikengistä ja -paidoista sekä kaikista niistä jäistä ja lantrinkeistakin, joita jopa standardikoreografioitten kokonaisvaltaiseen rakenteluun tarvitaan, maksavat vähänkin pidemmässä nuorten- tahi vanhaintanssijuoksussa silmittömästi. Onko siis jonkun täysin sivullisenkaan mielestä mukamas tippaakaan liikaa pyydetty, että saataisiin näissä nuorten- ja vanhaintanssipiireissä täysin yleistenkin nuorten- ja vanhaintanssitunnelmain edistämismielissä tehdyistä henkilö- ja sitä jopa yleiskohtaisemmista uhrauksista vastineeksi runsaasti (antajilleen sitä paitsi melkein tahi täysin ilmaisia) kiitoksia ja kehuja? Nythän on hyvinkin pitkälti niin, että vaikka näissä nuorten- ja vanhaintanssipiireissä eivät mitä ilmeisimminkään kaikki ole edes perusluonteiltaan varsinaisia kiitosten ahmijoita, niin on itse kunkin myönnettävä, että pitää silti kovin paitsi kulloiseenkin nuorten- ja vanhaintanssiasiaan ja -tilanteeseen ainakin omasta mielestään olennaisesti kuuluvista niin myöskinsä täysin kuulumattomista kiitoksista, vaikka hieman häpeileekin sitä kenellekään ääneen myöntää. Myöskinsä näitten nuorten- ja vanhaintanssipiirien ulkopuolelta joskus tahi sitä useamminkin saamamme, optimitapauksessa äärettömänkin vuolaat kiitokset ja niitten hienostuneet kirjasintyylit sekä käsin kaunokirjailluille, painoarvoiltaan raskaimmille laatukirjepapereille mitä ilmeisimminkin läikähtäneitten parfyymeitten suloiset tuoksut hellivät meitä mieliämme lämmittäen ja virvoittavat nuorten- ja vanhaintanssisielujamme varsinkin, kun yhä uudestaan ja uudestaan kaadetaan sinänsä toki muutoinkin ällistyttävänkin ansiokkaista nuorten- ja vanhaintanssitoimistamme minimissänsä parikolme nuorten- ja vanhaintanssipostisäkillistä mainituista kiitoksista vaatehuoineustonlattialle ja huolellisesti varoen rypistämästä yhtäkään jumalaiset silmämme joko em parfyymien voimakkaista tuoksuista tahi silkastansa sekä nuorten- että vanhaintanssi-ilostamme kyynelehtien kieriskellään elastisen notkeasti em toimista niissä. On toki myönnettävä, että tiettävästi eräät meistä joutuvat vaihtamaan sim-korttejaan käytännössä jopa useammin kuin nuorten- tahi vanhaintanssipaitojaan niiden täytyttyä vuolaista kiitoksista eikä persoonattomissa sim-korteissa kieriskely tiettävästi tuota läheskään niin suurta nuorten tahi vanhainkaan tanssityydytystä kuin enänpi persoonallisissa nuorten- ja vanhaintanssikiitoskirjesäkeissä piehtarointi. Niin juuri totta se hyvinkin pitkälti on: me suorastaan rakastamme missä tahansa muodossa saamiamme nuorten tahi vanhain tanssikiitoksia sekä vastaavia kehuja! Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus: www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm (entisestään edistynyt autenttisuus)
kuulee etenkin näistä nuorten- ja vanhaintanssipiireistä katsoen myöskinsä melko sivullisten kirotunkin pitkiä ja sitä lyhenpiäkin ripsiään kiivaasti räpsytellen kummastelevan, miksi ihmeessä kaikissa niissä sinänsä toki täysin mahdollisissa ja aivan mahdottomissakin nuorten- ja vanhaintanssitilanteissamme himoitsemamme kiitoksemme pitäisi olla kaikilta muilta saatua? Pahinta tuossa on se, että vaikka läheskään kaikki ihmettelijöistämme eivät sitä suoranaisesti ääneensä sano, niin heistäkin kaikista näkee jo yhdellä tahi viimeistänsä kahdella vilkaisulla, että he ovat täysin varmoja siitä, että ainakin jotkut meistä voisivat jo pelkästänsä valtaisan nuorten- ja vanhaintanssillisteknillisen tietämyksensä varassa laatia itselleen niin paljon ja juurikin sellaisia sekä nuorten- että vanhaintanssikiitoksia ja kehuja kuin heidän sydämensä halajavat. Henkilökohtaisesti en todellakaan halua edes arvailla, kuinka viisaita näitten ihmettelijöittemme mitä ilmeisimminkin toinen toistansa lukuisammat opettajat ylipäätään ovat olleet ainakin heidän oppilaansa tuntuvat olevan sangen tietämättömiä myös tämän nuorten- ja vanhaintanssielämän perimmäisistä (laitimmaiset totuudet ovat myös tässä mielessä toki asia erikseen, mutta niistähän ei ainakaan vielä kyse tässä ole) totuuksista. Itsekö meidän mukamas pitäisi kirjoitella ja lausua vuolaat nuorten- ja vanhaintanssikiitoksemme ja asiantuntevat kehumme? Onko edes näitten nuorten- ja vanhaintanssipiirien ulkopuolella mielettömänpää ajatusta kuultu? Ei kai suutarimestarikaan korjaa vain omia nuorten- tahi vanhainkaan tanssikenkiään? Laatiiko panimomestari salaisia reseptejään vain itseään varten suostumatta tippaakaan tarjoamaan herkullisista keitoksistaan janoisille? Suostuisiko mestarikokki vain omiaan, joskus hyvinkin epämääräisiä keitoksiaan maistelemaan jakamatta niistä nälkäisille? Taistelisiko edes palkkasoturi vain omia taistelujaan suostumatta silloin tällöin kylvämään perinteisellä tyylillään melko ja sitä edistyneemmällä tyylillään äärimmäisenkin täystuhoisaa siementään kaikkien muittenkin kuin omien vihollistensa niskaan? Jokaisella noilla (paitsi ei sillä mielettömimmällä) sinänsä toki jo yksinänsäkin kirotunkin kiperällä minkä tahansa, myös näitten nuorten- ja vanhaintanssipiirien ulkopuoleisen elämän perimmäisiä totuuksia osamäärittävällä kysymyksellä on tasan yksi ja yhteinen ja siten jokseenkin sekä nuorten- että vanhaintanssikiistaton nimittäjä: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että ei yhdelläkään heistä ole siihen varaa. Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus: www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm (digitaalisten allekirjoitusten erikoismuuttolaatikot tilattu)
ja minä joko nuorten- tahi vanhaintanssitan sinua ehdolla sillä, että viimeistänsä huomenna kiität minua: muista aina, että kiitoksesi saa himoitsemani sekä nuorten- että vanhaintanssitunnelmani edistymään entisestään. Silloinkin, kun olemme jo toisaalla, lähetä minulle sekä nuorten- että vanhaintanssikiitospostia joka päivä sinun täytyy lähettää kaikki sekä nuorten- että vanhaintanssikiitoksesi minulle, vaikka vain teeskentelisit kaipaavasi ylikireitä pakaroitani, joita nyt omiksi mieliksesi puristelet ja minun mielikseni myöhemminkin vain sanoisit toivovasi näistä nuorten- ja vanhaintanssiunelmistamme, joista nyt keskinämme kuiskimme ja niistäkin, joista myöhemmin lähettämiesi nuorten- ja vanhaintanssikiitoksiesi ohessa kerrot, tulevan totta. Lähetä siitä huolimatta kaikki sekä nuorten- että vanhaintanssikiitoksesi joka päivä minulle. //Lennon & McCartney http://www.geocities.com/vaino.harha/AllMyLoving.asx
eli erittäinkin pitkälti vähän ennen sen nuorten- tahi vanhaintanssitilanteen joko enänpi onnellisesti tahi hirvittäviin kyyneliin päättymistä saatu kiitos saattaa toki optimitapauksessa lämmittää hyvinkin paljon saajansa mieltä saaden hänen himoitsemansa sekä nuorten- että vanhaintanssitunnelmansa entisestään edistymään. Nuorten tahi vanhain tanssikauhuskenariotapauksissa mainituissa nuorten- ja vanhaintanssitilanteissa saatu kiitos sen sijaan ei läheskään aina varsinkaan saajansa mieltä lämmitä: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että näissä nuorten- ja vanhaintanssipiireissä verrattainkin yleisesti vallalla olevan käsityksen mukaan siitä tilanteesta kiitokseksi saatu noin kuudennen viikon joko nuorten tahi vanhain tanssikutina tahi molemmat on yksi viheliäisemmistä kiitoksista, joita sen kiitoksen saaja ylipäätään mistä tahansa uro- tahi muusta vastaavasta tenpauksestaan kiitoksekseen saada kuvitella voisi. Pahinta tämän tyyppisissä kiitoksissa kerrotaan olevan sekin, että niistä on kirotunkin hankala varsinkin koti- tahi sitä alkeellisimmin nuorten- ja vanhaintanssikonstein eroon päästä. Tällaisen kiitoksen tapauksessa tuskin on kenenkään muun kuin se antajan mielestä kysymys parhaimmasta mahdollisesta nuorten- tahi vanhaintanssikiitoksesta.
Kiitokset ja kehut ovat sanottuina todellakin täysin ilmaisia, joten niiden runsaalle käytölle ei pitäisi olla mitään varsinaista estettä tansseissakaan.
minulle oli kun tanssittaja kysyi näin: onko kivaa olla "kevytkenkäinen" ?
on varmaan ollut minun maailmaantuloni, ovat jotkut arvelleet. Syystä että olen kuulemma syntynyt tanssikengät jalassa...
kuin unelma
oli kun tanssittajani sanoi,että sinun kanssa on niin helppo tanssia voi mennä ihan miten vaan ja aina sinä seuraat kuin ajatus.
Kun noin vuoden jälkeen menin kaukaiselle tanssipaikalle ja daami ilmoittaa rumban alettua hakemisensa jälkeen että tahtoo tulla nauttimaan viennistä vuoden odotuksen jälkeen! Flirtti "tyrkky" ei kiinnosta. Kannustavinta on käydä avointa keskustelua luontevasti tai sitten nauttia musiikin paljon puhuvasta hiljaisuudesta.
Taannoin olimme "Kanarialla", saarta tai paikkaa sen tarkemmin yksilöimättä. Silloin tällöin kävimme puoliskoni kanssa tanssimassa, emme läheskään joka ilta. Olemme ns. vanhaa kansaa, polkat, jenkat ja valssit jo nuorisoseurojen kansantanhuryhmissä oppineita. Viime vuosina olemme olleet mukana paikallisen tanssiseuran toiminnassa ja käyneet harjoituksissa aika usein. Mitään kovin ihmeellisiä tanssitaitureita emme koe olevamme. Tanssimme tietysti paljon yhdessä, mutta koska olemme tanssiseurassakin jatkuvasti tottuneet vaihtamaan paria, tanssimme myös muiden kanssa. Yksi valssi jäi mieleeni: Olin tanssinut tämän Ruotsissa asuvan suomalaismiehen kanssa jo aikaisemmin kerran tai kaksi, kun hän tuli hakemaan minua valssille. Jokainen paikalla käynyt tietää LIFE:n neliön muotoisen tanssilattian suuruuden - siis pienuuden. Sen ympärillä on pöytätasot jakkaroineen, niiden ympärillä vapaata (käytävä)tilaa, ja salin seinustoilla taas pöytäryhmiä, baaripisteitä jne. Lähdimme valssaamaan tätä käytäväreittiä ympäri. Jo ensi askeleilla (ahtaasta tilasta ja jonkinasteisesta tungoksesta huolimatta) tuntui kuin valssimme lentäisi! Luonnollisesti, kevyesti, nautinnollisesti. Näiden kahden kappaleen jälkeen ihmettelimme yhdessä, mitä oikein tapahtui. Oliko valssin rytmi ja iskut juuri meille tehdyt? Vai sattuivatko askeleemme vain poikkeuksellisen hyvin yhteen? Musiikki tuli taustanauhalta, ja muistaakseni joku live-musiikin nimissä kappaleet lauloi. Ei kummoista musiikkia siis. Ja jokainen paikan tunteva tietää, että tanssitila oli kaikkea muuta kuin autuaalliselle valssille tehty. Hän aloitti kiitokset; en muista millä sanoilla (paraskin lie olla yksilöimättä), mutta ymmärsin hyvin kun tunsin aivan samoin - ja kerroin sen myös. Olimme mykistyneitä. Koetimme yhdessä analysoida, mikä teki valssistamme niin sulavan ja lennokkaan. Kysymyksessä oli siis tavallinen valssi, ei hidas valssi, jossa paremminkin voisi kuvitella osaavan viejän käsivarsilla "liitelevänsä". Sitä tanssittajaa ja valssia en unohda ikinä! Kiitokset - molemmin puolin - jäivät varmasti mieliimme.
Olen niitä kiitoksia ja kohteliaisuuksia paljon saanut. Ja minun vähemmän hyvin tanssivat kaverit myös, yhtä paljon. Tuon "liikut kuin ajatus" olen kuullut useampaan otteeseen. Totta kai on syytä olla iloinen kohteliaisuuksista, mutta ei niitä tarvitse näin kirjaimellisesti ottaa. Naisilla on tapana kehua miehen tanssitaitoa siinä toivossa että mies hakee uudestaan. Mies useimmiten kehuu naisen tanssitaitoa, jos nainen on muuten miellyttävä. Tai jos haluaa rohkaista. Oikean palautteen tanssitaidosta saa vain kokeneelta tanssiopettajalta, jos hyvin käy.
Ai että tavallinen tanssija ei ole enää luvallinen antamaan edes kiitosta? Kaikkeen tämä tanssin teknistäminen meneekin.
Näin on. Tiedän esim. naisen joka sanoo jokaiselle, jokaisen tanssin jälkeen haltioituneena jotakin tähän tapaan. "aaah se oli niin ihanaa. kiitos. Taivaallista"
Paras kiitos naiselta on, kun hän pystyy seuraamaan vientiäni, kuin unelma. Vaikka käyttäisin minkälaista askellusta tahansa, sen hetkisen mieltymykseni mukaan, kun rytmi meitä kuljettaa. Voi minkä nautinnon ja kiitoksen siitä saakaan, kun tanssi sujuu, kuin unelma, koska nainen osaa vastata vientiini luontevasti. Ei siinä paljon kiitos sanoja tarvita, kun molempia naurattaa ja hymyilyttää tanssin jälkeen.
Muutama vuosi sitten sain eräältä herralta niin nautinnolliset pyöritykset bugassa että hoh hoijaa.
Paras tuli kuitenkin tanssin pysähtyessä ja musiikin loppuessa. Hän katsoi silmiin ja sanoi: "Ihana nainen".
Rakastan tanssimista. Minulle on jäänyt mieleen pari ihanaa kohteliaisuutta tanssimiehiltä.
Eräs tanssittaja mainitsi, että minulla on kissan tassut, kun niin pehmeästi askellan.
Ilmettäni on myös kommentoitu, että näytän kermaa saaneelta kissalta kun tanssin.
Aloittelin lavatansseja, silloin omistin vielä kaksi vasenta jalkaa, mutta ulkonäköni ja pukeutumiseni sai muutaman naisen ryntäämään minun kimppuuni naisten hakuvuorolla. Tanssitaitoni oli huono, mutta pieni vaalea nainen kehui minua koko ajan ja muutenkin juttu luisti älyttömän hyvin. Jatkoin tanssin opettelua vielä 2-3 tunnin ajan, muitten naisten kanssa ja totesin itselleni "ei tunnu miltään". Ilta tuli päätökseen ja tein lähtöä autolleni, yllätyksenä tuli asia, joka sai polveni tutisemaan, vaalea nainen tarttui käteeni ja kysyi "oletko poislähdössä", vastasin että pakko mennä sillä huomenna on rankka työpäivä. Nainen kysyi "huomenna ?" vastasin kyllä, samalla kerroin miten vaativaa työtä teen, mikä on ammattini. Sattumaa koko asiassa oli se että hän oli osastonhoitajana samassa sairaalassa, jossa minä toimin sairaanhoitajana. Lupasin viedä hänet kotiin, sillä asuimme molemmat Helsingin keskustassa. Tavattiin seuraavan kerran työpaikan alakerran henkilöruokalassa, jossa huomasimme olevamme korvia myöten rakastuneita toisiimme. Ja rakastetaan vieläkin.