Silloin kun minulla vielä oli ystäviä joskus muinoin tutustuin aina uusiin kavereihin "vanhojen" ystävien kautta, sama tuntuu olevan monella muullakin. Tuntuu että nyt kun ei ole enää ketään on hyvin vaikeaa edes tutustua kehenkään uuteen. Ihmiset vaikuttavat aina keskustelevan/juoruilevan (mitä nyt olen sivusta seurannut) mitä heidän tuttavansa/poikaystävänsä ovat tehneet. Mistä sitä itse keneenkään kanssa keskustelisi? Mitä elokuvia tuli viime viikolla katsottua ja kauanko olin netissä? Jotenkin vaikeaa edes kuvitella että minulla olisi tavallista sosiaalista elämää, kun on ollut 12 vuotiaasta asti ilman kavereita (olen 19 v). Tuntuu että olen ihan pihalla näistä nuorten aikuisten puuhista varsinkin kun tämän ikäisillä tuntuu olevan jo poika/tyttöystäväkin...
Miten voi tutustua ihmisiin kun...
ei tunne ketään
5605
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei se tuttavien asioista juoruilu ole ainoa mahdollinen puheenaihe, itse asiassa se ei ole aina kovin fiksuakaan :P Itsellänikin tosi pienet sosiaaliset kuviot, mutta olen lähiaikoina onnistunut tutustumaan pariin uuteen tyyppiin. Hyviä puheenaiheita on kaikki mitä haluat kertoa itsestäsi tai tietää näistä toisista. Opiskelut, uutisissa esillä olevat asiat, harrastukset ja muut mielenkiinnonkohteet, kaikki mitä nyt on tullut tehtyä vaikkei se mitään ihmeellistä olisikaan, politiikka, periaatteet, musiikki ja muu kulttuuri... Aiheita on ihan loputtomasti ja niitä tulee varmaan sinullekin ihan luonnostaan mieleen jutellessa. Ja jos haluaa puhua toisista ihmisistä, voi puhua vaikka perheestään :D Itse kertoilen mielelläni pikkusiskoni ja serkkujeni toilailuista... No mutta voin kyllä samaistua tilanteeseesi. Uusiin ihmisiin tutustuminen on oikeasti tosi vaativaa, varsinkin ujommille ihmisille. Toisaalta joissain ympäristöissä, kuten opiskelupaikoissa, sitä pääsee välillä tapahtumaan 'itsestään'.
Jokaisellahan meistä on loppujen lopuksi ihan oma elämä. Olisipa minkä ikäinen hyvänsä. Ei tarvi aina niin tietää muiden ihmisten asioista. Varsinkin kun on paljon sellaisia saman ikäisiä ihmisiä, joita ei millään käsitä :D Esim. itse rauhallisena ja mukavana naisena en ymmärrä oikein noita bilehileitä. Mutta, jokainen tyylillään.Ei siinä mitään. Tutustuminen yksinäisenä on kieltämättä paljon haastavampaa kuin kaveriporukan ympäröimänä. Itse kohtaan monesti tämän saman ongelman kun näen jossain kivantuntuisen tyttöporukan, johon en millään uskalla mennä sekaan. Silloin harmittaa, ettei peruskoulusta jäänyt käteen sellaisia kavereita, joihin voisi pitää edelleen yhteyttä. Yksinäisenä on haavoittuvaisempi, kun ei voi katsella tuttua silmäparia saman aikaisesti. Lukioaikakin hurahti. Nyt on sitä "aikuisen elämää", jossa pitäisi itse keksiä, miten hommata kaverit ja läheiset. On tämä kieltämättä aika erilaista kuin aiemmin (lapsena). Mutta ei pidä kuitenkaan lannistua. Kun uskoo itseensä ja omiin tulevaisuuden suunnitelmiinsa, voi tuntea itsensä eheäksi ja hyvinvoivaksi. Se jos mikä on ihanaa :)
Eikö esim. tämän palstan kautta voisi yrittää tutustua toisiin yksinäisiin?
Ei taida tämän palstan kautta hirveän hyvin onnistua kun huomioi nuo aiemmat "yritykset". Muutenkin aika vähän tuntuu olevan innokkuutta tutustua toisiin. Mut kyllähän netistä löytyy noita kirjeenvaihto/deittipalstoja ja chatit... Chateissa tosin on se huono puoli että iso osa on ns. vakioita ja harvempi taas oikein tutustuu näihin vakioihin. Yleensä he ovat ns. yleisiä jauhajia chateissa.
Täytyy vielä sanoa ettei netissäkään välttämättä tuttavuuksia saa kovin helposti. Paljon riippuu myös sukupuolesta. Naiset ovat aikamoisessa etulyöntiasemassa ja miehillä voi tehdä todella tiukkaa saada yhtäkään vastausta. Tosin kyllä netti tarjoaa silti hyvät mahdollisuudet tuohon tutustumiseen ja aina jotakin voi löytyä...