tällanen tuli mieleen kun itelleni selvis tässä vappuna kun olin miehen kanssa, ei ollut seksiä mutta lähellä sitä... ei vaan tuntenu mitään, ja alko tuntumaan vähän väkinäiseltäkin koko homma mun osalta vaikka mies kyllä nautti... nyt siis myönnän sen itelleni et miehet ei kiinnosta enkä enää yritä innostua niistä, niinku olen aika pitkään "elätelly toiveita" ihastumisesta mieheen... jollakin tapaa tunnen olevani bi, tai jopa hetero, mut nyt ymmärrän että se voi olla ympäristön heijastumaa ja oikeesti tytöt on mua varten:)
millon tiesit että olet lesbo?
........
122507
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suostuin myöntämään että pidän vain tytöistä vasta 16 vuotiaana. 14-15 vuotiaana olin "ollut" bi. tai siis yrittänyt olla... Sitä ennen pakotin itseni pitämään pojista. Nyt jälkeenpäin kun muistelen, olin kyllä joskus 10 vuotiaana ihastunut tyttö kaveriini. Kyllä sen tietää varmaan aina, mutta ei välttämättä tiedosta sitä tai koittaa muuttaa itseään. 13 vuotiaana tajusin kunnolla että tytöt kiinnostaa, mutta ajattelin; "en mä voi tytöistä tykätä, sehä ois ihan outoa. ei kukaan muukaan tyttö tykkää" meillä ei koskaan koulussa paljon puhuttu homoudesta ym. ensimmäisen kerran kuulin jotain lesboihin liittyvää sillon t.A.T.u:n kulta-aikoina :,D (vaikkeivat he lesboja olekaan mutta...) ja toki ne kaikki homo haukkumiset. vaikka silloin en tiennytkään mitä homo tarkoittaa. Bi-seksuaalisilla sukupuoli johon tuntee vetoa saattaa vaihdella. ^^ Ehkä olet bise ja siinä vaiheessa että tytöt kiinnostavat enemmän? Tutkiskele itseäsi. ^^
sen vain jotenkin tiesi. Ensi kerran suutelin naista yli kolmekypäsenä joten myöhään aloin elämään lesbona.
lesbo.
Ai tarkottaaks tommonen "myöhäsytykkeisyys" et on lesbo? Sitte minäki varmaan oon. En ole koskaan suudellu tai sekstaillu miehen kans ja ikää löytyy yli 30. Olenko sitten lesbo???
Sun paikka on tuolla toisella palstalla. Jos olet kiinnostunut vain miehistä on palsta Gay, jos sekäettätaijotainmuutaa niin Trans.
Kiitti, kaikeks mua on ikäni ajan haukuttukin, inkkarit valkoiseksikin, mutta heteromies oli uutta. Tosin olen aina tykänny katsoa älä kerro äidille 2 sarjaa vaikka olen biologisesti nainen. Ilmeisesti kuitenkin henkinen homomies
En koskaan.
Pelkäsin sitä (ihan turhaan) jo joskus yläaste- ja lukioikäisenä. Mut myönsin itelleni joskus 22-vuotiaana. Ny ikää lähemmäs 30.
koko elämäni, tai siitä asti ku oon jotain seksuaalista pystyny päässäni käsittelemään, oon tienny, että koskaan musta ei täysin heteroa tule. pitkään luulin olevani bi, mutta nykyään täysin lesbo. ja ylpeä sellainen :)
itse asiassa ihmettelin, että miten mä sen niinkin myöhään tajusin, kun vasta 19-vuotiaana rakastuin (totaalinen järjen menetys) ensimmäisen kerran tyttöön. Kuitenkin muistan, kuinka jo ala-aste ikäisenä oli pakko suudella spice girlsien julistetta, kun ne tytöt oli niin ihania. Mulla ei koskaan ole ollut ainuttakaan poikabändiä fanituksen kohteena. ja kun aika kuluu eteenpäin, niin muistaa aina vaan lisää kaikkea "lesbouteen viittaavaa", mitä jo lapsena tuli tehtyä. En ihmettele enää mitään. Tai sitte ne perustuu vaan mun omaan stereotyyppiseen käsitykseen lesboista, mikä on aika hullua, koska oon itsekin sellainen. Se on mulle vaan niin normaalia, että mä en miellä itseäni tai kumppaniani mitenkään muista poikkeavina tai erilaisina. Elämä on hassua
Pitääkö suurimman osan naisista kokeilla aina miehen kanssa ennen kuin voi myöntää olevansa kiinnostunut vain naisista? Tuntuu, että jotkut menevät vain lauman mukana, vaikka se ei tuntuisikaan omalta jutulta. Itse en pystyisi seurustelemaan naisen kanssa, joka on ollut useamman miehen kanssa,koska mistäs sitä tietää milloin sillä taas mieli muuttuu ja miesjahti alkaa, vaikkei niistä pidäkään.
Heips vain ja aurinkoista torstaita Uskotteko, että jo pienestä alkaen voi olla lesbo? Vaiko että se tulee iän mukana jos on tullakseen, sitten kun on muutenkin sinut itsensä kanssa? Minä tajusin olevani lepakkokansaa 16-vuotiaana varsinaisesti kun rakastuin erääseen tyttöön. Sitä ennen olin puhunut olevani bi-seksuaali. Jätin silloisen poikaystäväni tämän tytön vuoksi ja sen jälkeen en ole miesten kanssa ollut edes unissani! :D (Nykyisin toki eronnut em. tytöstä) Miehet eivät sytytä, eivät saa kiinnostustani heräämään, eivät saa minua tuntemaan mitään seksin aikana, saati sitten muutoinkaan. Naisten kanssa olen nauttinut jokaisesta hetkestä. Jokainen kosketus, katse, viipyilevä suudelma kaulalla tai huulilla. Keskustelu, hiljaisuus, läheisyys, rakastelu. Aivan eri maailma naisten kanssa, täynnä hellyyttä ja ymmärrystä. Toki mukaan mahtuu aina ristiriitojakin, niitähän nyt tulee aina. Olen jälkeenpäin pohtinut oman seksuaalisuuteni murrosvaihetta, ja äidin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella olen todennut, että murrosiän aikaiset poikaystävät ovat olleet lähinnä alitajuista totuttuun muottiin pyrkimistä. Tällaisesta väkinäisestä toiminnasta ei luonnollisestikaan voi seurata mitään hyvää ja kestävää. Äitini on kertonut, kuinka olen 8 -vuotiaana kertonut erään luokkatoverini olevan luokan kaunein tyttö, ja että menen naimisiin hänen kanssaan isona. Lapista otetussa kuvassa minä ja kaksi veljeäni seisomme poron vieressä. Olen itse omilla kymmenvuotiaan harakanvarpaillani kirjoittanut kuvan viereen toteamuksen; "poromiehet (ja poro"nainen")" Olenko siis alitajuisesti kokenut olevani kiinnostunut muista tytöistä, ja siksi mieltänyt itseni monessa asiassa n.5 -vuotiaasta ylöspäin pojaksi? Alitajuisella toiminnalla tarkoitan viehätystä poikien rajumpiin leikkeihin, poikien vaatteisiin, autoihin, mopoihin, prätkähiiriin jne. Saattaa tietysti olla, että oma temperamentti on vain soveltunut paremmin ns. "poikamaiseen" toimintaan. Olen toki vielä nuori, en vielä edes 20, mutta silti olen varsin vakaasti sitä mieltä, että olen ollut homo pienestä pitäen. Saatan olla väärässä, ja tulevaisuuteen en näe, mutta tällä hetkellä naisten kanssa oleminen on se mitä haluan ja tarvitsen. Toivon, että näin on jatkossakin :D