Onko meidän avioliitto tulossa tiensä päähän? Nyt tuntuu vahavasti siltä, että jtaketaan vaan, vaikka olisin paljon mieluummin yksin, tai sis ilman miestä, koska tunteet hänät kohtaan ovat lähinnä inhoa ja välinpitämättömyyttä. Lasten takia olen vain jatkanut samaa rataa, mutta mitä sanot? Kauanko minun sietokyky kestää?
Maagikko
perhosen.siipi
2120
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joskus se rakkaus kuolee ihan itsestään, silloin tuntee vastenmielisyyttä, välinpitämättömyyttä, inhoakin ja halveksuntaa. Nykyään kenenkään ei tarvitse pakoittaa itseään siihen ikävään olotilaan missä olet. Jos ensin kokeilisitte väliaikaista eroa, niin että mies muuttaa (ei tietenkän halua lähteä täysihoidosta) Sinä et jaksa tuollaista elämää, sillä vaarana on sairastua, silloin ainakin lapset kärsii. Kun äiti on aina väsynyt eikä jaksa. Keskustele lastesi kanssa, ei ole merkitystä minkä ikäisiä he ovat, sillä he vaistoavat myös pahan olosi. Keskustele miehesi kanssa, äläkä anna sanojen sokaista itseäsi. Kun minulla oli tuollainen vaihe aikoinaan rukoilin / meditoin vastausta - silloin hiljainen ääni sanoi: jos olet tyytymätön elämääsi muuta se. Muutos ei aina tapahdu hetkessä mutta se tapahtuu. Toivon sinulle uutta harmoonista alkua, välitämättä ympäristön sanoista.
Miestä en voi mitenkään heittää tästä pellolle, koska asunto on lähinnä miehen maksama. Minun tästä olisi lähdettävä, mutta se tuntuu lasten takai vaikealta. Pelkään, että hän kääntää lapset minua vastaan ja muutakin pelkään.