Kuinka nämä rasvat mahtaaka olla?
"No niin, ei siis merkitse yhtään mitään kuinka paljon kolesterolia syöt, sillä ei ole minkäänlaista vaikutusta veren kolesterolitasoon. Tämä poksauttaa rikki kolesteroli-hypoteesin tärkeimmän osan.
Mutta, hetkinen, eihän sillä ole väliä, Eihän kyse ole siitä että ravinnon kolesterolitasot saisivat veren kolesterolitasot nousemaan, vaan eikö syynä ole tyydyttyneiden rasvojen syöminen?
Katsokaamme uudelleen Tecumsehin tutkimusta.
Taulukko 3: Rasvojen saanti ja veren lipidit TECUMSEH tutkimus.
Veren kolesteroli kolmannekset.
Päivittäinen saanti ------ ------------------ Alin 1/3---Keski 1/3--Ylin 1/3
Rasvat kokonaismäärä (g) -------------------128 ------- 134--------133
Tyydyttyneet rasvat (g)-------------------------- 52--------- 54-------- 54
Monityydyttymätön/tyydyttynyt suhde----------0.51---------.51------0.51
Kolesteroli (mg) ---------------------------------554----------566------533
Selitämme taulukkoa hieman tarkemmin. Periaatteessa siinä jaetaan ihmiset kolmeen luokkaan. Absoluuttiset arvot eivät ole merkityksellisiä.
Tutkikaamme seuraavaksi kolmen ryhmän syömien tyydyttyneiden rasvahappojen määriä. Kuten havaitsemme:
1. Alimpaan kolmannekseen kuuluvat käyttivät tyydyttyneitä rasvoja 52g/päivä
2. Keskimmäiseen ryhmään kuuluvat käyttivät tyydyttyneitä rasvoja 54g/päivä
3. Ylimpään ryhmään kuuluvat käyttivät tyydyttyneitä rasvoja 54g/päivä
Tästä päädymmekin tutkimusten tekijöiden johtopäätökseen:
Seerumin kolesteroli- ja triglyseridi-arvot eivät korreloi positiivisesti ravinnon sisällön kanssa.
Käännän nämä omituiset sanat selväkieliseksi. Voit syödä tyydyttyneitä rasvoja niin paljon kuin ikinä haluat, sillä ei ole mitään tekemistä veresi kolesterolitasojen kanssa.
Mitä sitten tulee Framinghamin tutkimukseen ja tyydyttyneisiin rasvoihin. Lainatkaamme William Castellia, joka toimi useita vuosia Framinghamin tutkimuksen johtajana.
"Framinghamissa, Massachusettsissa, mitä enemmän tyydyttyneitä rasvoja ihminen söi, sitä alhaisempi hänen seeruminsa kolesterolitaso oli ... havaitsimme että ihmiset, jotka söivät eniten kolesterolia, söivät eniten tyydyttyneitä rasvahappoja, saivat eniten kaloreita, painoivat vähiten ja olivat fyysisesti aktiivisimpia. (Dr William Castelli 1992, Framingham tutkimuksen johtaja).
Hups!
Nyt varmaankin luulette että lainailen tutkimuksia, jotka tukevat omia ajatuksiani. Olemme valmiit antamaan erityispalkinnon sille ihmiselle, miehelle tai naiselle, joka löytää jostakin pitkäaikaistutkimuksen, jonka tulokset osoittavat että korkea kolesteroli, tai ravinnossa oleva suuri tyydyttyneiden rasvojen määrä, olisi millään tavalla vastuussa veren kolesterolitasosta (normaalissa, terveessä väestössä), tai vaikuttaisi millään tavalla sydäntautien määrään. "
http://www.prometheus.fi/terveys/kole.htm-
kolesteroli
mörkö.
2662
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
myyttiin enää vuosiin. Enkä ymmärrä millä perusteella terveille ihmisille syötetään kolesterolilääkettä, jos kolesteroli on vähän kohonnut. Suurin syyllinen elintasotauteihimme on sokeri.
Sokeri on vain yksi pahimpia kehon happamoittajia. Kaikki valkaistut: riisi, vehnä, sokeri ja punaiset lihat sekä kovat rasvat. Nuoren ihmisen happamoitumisen luontainen vastustuskyky hiipuu n 45 vuotiaana. Tämän jälkee kaikelaiset rempat pahenevat progressiivisesti. Diapetes, kolesteroli, sydänremmpat yms ovat oireita. Syy on happamoituminen. Ensimerkit ovat liikalihavuus, joka johtuu elimistön luontaisesta torjumisreaktiosta. Elimistö kerryttää rasvakudoksia happamoitumisen torjumiseksi. Happamoitumista torjut: viikuna, taateli, manteli, pähkinä, rusina, kreippi, sitruuna ja kaikki vihannekset.
Lekuritkin voisi perehtyä kehon hjappamoitumiseen eikä kirjoittaa vain kolesterolilääkkeitä.