Evo-opin laktoosifarssi

evoluutioteoriasta taitavat rajoittua tuohon mitä kieli poskessa heiluen olet onnistunut saamaan aikaan.

Laktoosi intoleranssi on teollistetun maidon aiheuttama ongelma. Luonnonmaito ei aiheuta herkkyysoireita. Evolutionistien urbaanit legendat naurattaa joskus hirveästi.

ku ottki kirjoitti:

Laktoosi intoleranssi on teollistetun maidon aiheuttama ongelma. Luonnonmaito ei aiheuta herkkyysoireita. Evolutionistien urbaanit legendat naurattaa joskus hirveästi.

menee jumalan tahdon mukaan teidän mukaanne! Jumala loi laktoosiongelmat, kuten myös evoluutioteorian... Vai perkelekkö tässä kohtaa on asialla...?

ku ottki kirjoitti:

Laktoosi intoleranssi on teollistetun maidon aiheuttama ongelma. Luonnonmaito ei aiheuta herkkyysoireita. Evolutionistien urbaanit legendat naurattaa joskus hirveästi.

Korkeintaan harhoissasi. Iso osa ei voi maailmassa juoda maataloustuetun lehmäsi utareista tulevaa maitoa.

Itse en voi juoda maitoa laktoosi-intoleranssin vuoksi. Tämä herkkyys koskee meijerissä käynyttä tölkitettyä maitoa. Mutta kun juon vastalypsettyä maitoa kuin esi-isämme, ei oikreita ole lainkaan. Maidolle allergisoituminen on luonnonvastaisen maidonkäsittelyn aiheuttama oire. Evopiiparit eivät tajua yhtään mitään!

pruupolle kirjoitti:

Itse en voi juoda maitoa laktoosi-intoleranssin vuoksi. Tämä herkkyys koskee meijerissä käynyttä tölkitettyä maitoa. Mutta kun juon vastalypsettyä maitoa kuin esi-isämme, ei oikreita ole lainkaan. Maidolle allergisoituminen on luonnonvastaisen maidonkäsittelyn aiheuttama oire. Evopiiparit eivät tajua yhtään mitään!

Lue lisää

vastalypsetyssä maidossa olekaan laktoosia? Laktoosi-intoleranssi ei ole allergia, ID-iootti.

pruupolle kirjoitti:

Itse en voi juoda maitoa laktoosi-intoleranssin vuoksi. Tämä herkkyys koskee meijerissä käynyttä tölkitettyä maitoa. Mutta kun juon vastalypsettyä maitoa kuin esi-isämme, ei oikreita ole lainkaan. Maidolle allergisoituminen on luonnonvastaisen maidonkäsittelyn aiheuttama oire. Evopiiparit eivät tajua yhtään mitään!

Lue lisää

Kokeile olisko kyse homogenisoinnista, monet pystyvät käyttämään homogenoimattomia maitotuotteita eikä kyse olekaan laktoosi-intoleranssista. Ja kuten joku jo sanoikin, laktoosi-intoleranssi ei ole allergia.

Aatami9 kirjoitti:

vastalypsetyssä maidossa olekaan laktoosia? Laktoosi-intoleranssi ei ole allergia, ID-iootti.

Laktoosi-intoleranssista puhutaan, kun laktoosin imeytymishäiriö aiheuttaa vatsa- ja suolisto-oireita. Oireet riippuvat paljolti nautitun maidon ja maitovalmisteiden määrästä. Toisaalta jotkut saavat oireita pienistäkin määristä laktoosia ja toiset kestävät suurempia määriä. Käsittelemätön maito on eri asia kuin meijerissä käsitelty purkkimaito. Maidonkäyttöongelmat alkoivat kun meijereissä alettiin purkittaa maitoa. Laktoosi-intoleranssi oli aiemmin harvinainen ongelma. Tämä sotii evoluutioteorian tulkintaa vastaan, jossa lähtöoletus on urbaanit jalostustuotteet. Maito ei ole sitäpaitsi ollut suurimmalle osalle ihmiskuntaa niin yleinen juoma kuin evoluutioteorian kannattajat täällä olettavat. Näinollen mitään sopeutumista ihmiskunnan tasolla ei voi heidän esittämällään tavoin perustella.

eriasja kirjoitti:

Laktoosi-intoleranssista puhutaan, kun laktoosin imeytymishäiriö aiheuttaa vatsa- ja suolisto-oireita. Oireet riippuvat paljolti nautitun maidon ja maitovalmisteiden määrästä. Toisaalta jotkut saavat oireita pienistäkin määristä laktoosia ja toiset kestävät suurempia määriä. Käsittelemätön maito on eri asia kuin meijerissä käsitelty purkkimaito. Maidonkäyttöongelmat alkoivat kun meijereissä alettiin purkittaa maitoa. Laktoosi-intoleranssi oli aiemmin harvinainen ongelma. Tämä sotii evoluutioteorian tulkintaa vastaan, jossa lähtöoletus on urbaanit jalostustuotteet. Maito ei ole sitäpaitsi ollut suurimmalle osalle ihmiskuntaa niin yleinen juoma kuin evoluutioteorian kannattajat täällä olettavat. Näinollen mitään sopeutumista ihmiskunnan tasolla ei voi heidän esittämällään tavoin perustella.

Lue lisää

Itse asiassa ihmisillä on "normaali" tilanne se, että imeväisiän jälkeen kyky sietää laktoosia häviää. Evoluutio on kehittänyt sen useille nisäkkäille ihminen mukaanluettuna luultavasti siksi, että se auttaa rintaruokinnasta vieroittamista. Wikipediasta: Laktoosi-intoleranssi on tila, joka johtuu maitosokeria glukoosiksi ja galaktoosiksi hajottavan laktaasientsyymin vähyydestä tai puuttumisesta kokonaan ohutsuolessa. Entsyymin väheneminen alkaa imeväisiän jälkeen. Ilmiö on tavallinen nisäkkäiden parissa. Laktoosi-intoleranssia ei voi pitää yleismaailmallisesti sairautena jo senkään vuoksi, että suurin osa maailman aikuisikäisistä ihmisistä ei siedä laktoosia. Laktoositoleranssi eli laktoosin sieto on ominaisuus, joka on kuitenkin yleinen pohjoisilla alueilla, joissa talven yli selviäminen onnistuu paremmin maidon avulla. Alkuperä Kyky sietää laktoosia on muodostunut kahdesta keskuksesta. Toinen keskuksista sijaitsee Etelä-Uralissa ja toinen Saharan alueella. Myöhemmin on myös ehdotettu kolmatta keskusta, joka sijaitsee Ugandan ja Ruandan alueella.[1] Akatemiaprofessori Leena Palotie työryhmineen paikansi vuonna 2005 maitotuotteiden siedon aiheuttavan geenimuunnoksen Ural-vuoriston eteläpäähän. Kyky sietää maitotuotteita johtuu yhdestä geenimuunnoksesta, joka kehittyi 4600–2800 eaa. suomalais-ugrilaisten kansojen keskuudessa. Oletettavasti muunnos syntyi, kun suomensukuiset sekoittuivat arojen paimentolaisiin. Geenimuutos säilyi, koska se mahdollisti aikuisille maidon juonnin, mikä auttaa selviytymään karuissa olosuhteissa. Uralin kansat levittivät "maitogeenin" edelleen muun muassa Pohjois-Eurooppaan, missä laktoosi-intoleranssi on harvinaisempaa kuin muualla. Tiedot perustuvat 1 611 geeninäytteeseen, jotka kerättiin 37 eri väestöstä ympäri maailmaa. Tutkijat keskittyivät mutaatioiden määrään sen geenin ympärillä, joka tuottaa maitosokeria pilkkovaa entsyymiä eli laktaasia. Muuntelu oli rikkainta suomensukuisilla mordvalaisilla ja udmurteilla. Tämä viittaa siihen, että geenimuunnos ilmestyi ensimmäisenä näiden kansojen keskuuteen.[2][3]

pruupolle kirjoitti:

Itse en voi juoda maitoa laktoosi-intoleranssin vuoksi. Tämä herkkyys koskee meijerissä käynyttä tölkitettyä maitoa. Mutta kun juon vastalypsettyä maitoa kuin esi-isämme, ei oikreita ole lainkaan. Maidolle allergisoituminen on luonnonvastaisen maidonkäsittelyn aiheuttama oire. Evopiiparit eivät tajua yhtään mitään!

Lue lisää

Ensinnäkin; maito-allergia ja laktoosi-intoleranssi on kaksi eri asiaa. Ja kaikille ei se oikea maitokaan sovi. Mitenkäs vattas reagoi vuohen maitoon? Ja se reaktio minun käsittääkseni johtuu maidon tasa-aineistamis prosessista. Jotku firmat purkittaa homogenisoimatonta maitoa, se saattaa myös sopia herkemmälle vattalle. Minen tiä kun ei ole ensimmäistäkään allergiaa tai mitää muutakaa yliherkkyyttä ilmennyt. Ja myös sekin, että maito ei ole isku kuumennettua, vaan siinä on maidon luontainen bakteerikanta jälel, joka myös omalta osaltaan auttaa vatsan toiminnassa.

Aatami9 kirjoitti:

Itse asiassa ihmisillä on "normaali" tilanne se, että imeväisiän jälkeen kyky sietää laktoosia häviää. Evoluutio on kehittänyt sen useille nisäkkäille ihminen mukaanluettuna luultavasti siksi, että se auttaa rintaruokinnasta vieroittamista. Wikipediasta: Laktoosi-intoleranssi on tila, joka johtuu maitosokeria glukoosiksi ja galaktoosiksi hajottavan laktaasientsyymin vähyydestä tai puuttumisesta kokonaan ohutsuolessa. Entsyymin väheneminen alkaa imeväisiän jälkeen. Ilmiö on tavallinen nisäkkäiden parissa. Laktoosi-intoleranssia ei voi pitää yleismaailmallisesti sairautena jo senkään vuoksi, että suurin osa maailman aikuisikäisistä ihmisistä ei siedä laktoosia. Laktoositoleranssi eli laktoosin sieto on ominaisuus, joka on kuitenkin yleinen pohjoisilla alueilla, joissa talven yli selviäminen onnistuu paremmin maidon avulla. Alkuperä Kyky sietää laktoosia on muodostunut kahdesta keskuksesta. Toinen keskuksista sijaitsee Etelä-Uralissa ja toinen Saharan alueella. Myöhemmin on myös ehdotettu kolmatta keskusta, joka sijaitsee Ugandan ja Ruandan alueella.[1] Akatemiaprofessori Leena Palotie työryhmineen paikansi vuonna 2005 maitotuotteiden siedon aiheuttavan geenimuunnoksen Ural-vuoriston eteläpäähän. Kyky sietää maitotuotteita johtuu yhdestä geenimuunnoksesta, joka kehittyi 4600–2800 eaa. suomalais-ugrilaisten kansojen keskuudessa. Oletettavasti muunnos syntyi, kun suomensukuiset sekoittuivat arojen paimentolaisiin. Geenimuutos säilyi, koska se mahdollisti aikuisille maidon juonnin, mikä auttaa selviytymään karuissa olosuhteissa. Uralin kansat levittivät "maitogeenin" edelleen muun muassa Pohjois-Eurooppaan, missä laktoosi-intoleranssi on harvinaisempaa kuin muualla. Tiedot perustuvat 1 611 geeninäytteeseen, jotka kerättiin 37 eri väestöstä ympäri maailmaa. Tutkijat keskittyivät mutaatioiden määrään sen geenin ympärillä, joka tuottaa maitosokeria pilkkovaa entsyymiä eli laktaasia. Muuntelu oli rikkainta suomensukuisilla mordvalaisilla ja udmurteilla. Tämä viittaa siihen, että geenimuunnos ilmestyi ensimmäisenä näiden kansojen keskuuteen.[2][3]

Lue lisää

Voip olla. Voipi olla olemattakin. Lehmän maidon käyttö ei ole vanha keksintö. Eikä varsinkaan niin vanha, että evoluutio olisi sen vuoksi mitään muuttanut. Mutaatio voi syntyä vain itujuuressä sukusolujen syntyvaiheessa. Samaa mutaatiota ei voi sattuman lakien mukaan syntyä useita reittejä myöten samanlaisena. Jokaisella lajilla oman emon maito on sopivaa jo luonnostaan. Siihenhän imetys perustuu. Eri lajien maidot poikkeavat toisistaan. Jänis kuolee pienenä lehmänmaidolla joutettuna. Jotkin lajit sopeutuvat vähitellen tarjottuun toisen lajin maitoon. Näin voidaan soveltuvin osin ylittää lajirajaa löydetyille poikasille. Tällöin suoritetaan koesyöttöä pienillä laimennetuilla maitomäärillä. On sitä meilläkin monasti tehty!

ei oo ollu kirjoitti:

Voip olla. Voipi olla olemattakin. Lehmän maidon käyttö ei ole vanha keksintö. Eikä varsinkaan niin vanha, että evoluutio olisi sen vuoksi mitään muuttanut. Mutaatio voi syntyä vain itujuuressä sukusolujen syntyvaiheessa. Samaa mutaatiota ei voi sattuman lakien mukaan syntyä useita reittejä myöten samanlaisena. Jokaisella lajilla oman emon maito on sopivaa jo luonnostaan. Siihenhän imetys perustuu. Eri lajien maidot poikkeavat toisistaan. Jänis kuolee pienenä lehmänmaidolla joutettuna. Jotkin lajit sopeutuvat vähitellen tarjottuun toisen lajin maitoon. Näin voidaan soveltuvin osin ylittää lajirajaa löydetyille poikasille. Tällöin suoritetaan koesyöttöä pienillä laimennetuilla maitomäärillä. On sitä meilläkin monasti tehty!

Lue lisää

Näkyypä vain muuttaneen. Tarkoitat tietysti periytyvää mutaatiota. Kyllä se voi syntyä missä tahansa kohti iturataa eli solujen linjaa, joka johtaa hedelmöityneestä munasolusta seuraavan sukupolven sukusoluihin. Ei sen tarvitse nimenomaisesti tapahtua juuri sukusolun syntymähetkellä. Voipas. Joidenkin mutaatioiden kohdalla niiden esiintymisfrekvenssi jopa voidaan laskea. Esimerkiksi ennen lisääntymisikää tappavien haitallisten mutaatioiden kohdalla, jotka ovat resessiivisiä eli jotka pitää periä molemmilta vanhemmiltaan, että se vaikuttaisi. Tuossa wiki-jutussa ei sinänsä muuten käynyt ilmi, oliko se mutaatio täsmälleen samanlaisena kahdesti tapahtunut, vai oliko kyseessä kaksi erilaista mutaatiota, joiden vaikutus on sama eli laktoositoleranssi. Tuo tekstisi loppuosa ei liittynyt nimenomaan laktoosiintoleranssiin juurikaan, muutama kommentti. Imeväisikäinen vauva saa kaiken ravintonsa äidinmaidosta, joten siinä lienee spesifimpää, millaista sen pitää koostumukseltaan olla. Jos esim. lehmänmaito on yksi osa ravinnonsaantia aikuisella ihmisellä, niin siinä nyt on perusedellytyksenä, että on se geeni, joka mahdollistaa laktoositoleranssin. Tuskin se silloin kovin vaarallista on.

Aatami9 kirjoitti:

Itse asiassa ihmisillä on "normaali" tilanne se, että imeväisiän jälkeen kyky sietää laktoosia häviää. Evoluutio on kehittänyt sen useille nisäkkäille ihminen mukaanluettuna luultavasti siksi, että se auttaa rintaruokinnasta vieroittamista. Wikipediasta: Laktoosi-intoleranssi on tila, joka johtuu maitosokeria glukoosiksi ja galaktoosiksi hajottavan laktaasientsyymin vähyydestä tai puuttumisesta kokonaan ohutsuolessa. Entsyymin väheneminen alkaa imeväisiän jälkeen. Ilmiö on tavallinen nisäkkäiden parissa. Laktoosi-intoleranssia ei voi pitää yleismaailmallisesti sairautena jo senkään vuoksi, että suurin osa maailman aikuisikäisistä ihmisistä ei siedä laktoosia. Laktoositoleranssi eli laktoosin sieto on ominaisuus, joka on kuitenkin yleinen pohjoisilla alueilla, joissa talven yli selviäminen onnistuu paremmin maidon avulla. Alkuperä Kyky sietää laktoosia on muodostunut kahdesta keskuksesta. Toinen keskuksista sijaitsee Etelä-Uralissa ja toinen Saharan alueella. Myöhemmin on myös ehdotettu kolmatta keskusta, joka sijaitsee Ugandan ja Ruandan alueella.[1] Akatemiaprofessori Leena Palotie työryhmineen paikansi vuonna 2005 maitotuotteiden siedon aiheuttavan geenimuunnoksen Ural-vuoriston eteläpäähän. Kyky sietää maitotuotteita johtuu yhdestä geenimuunnoksesta, joka kehittyi 4600–2800 eaa. suomalais-ugrilaisten kansojen keskuudessa. Oletettavasti muunnos syntyi, kun suomensukuiset sekoittuivat arojen paimentolaisiin. Geenimuutos säilyi, koska se mahdollisti aikuisille maidon juonnin, mikä auttaa selviytymään karuissa olosuhteissa. Uralin kansat levittivät "maitogeenin" edelleen muun muassa Pohjois-Eurooppaan, missä laktoosi-intoleranssi on harvinaisempaa kuin muualla. Tiedot perustuvat 1 611 geeninäytteeseen, jotka kerättiin 37 eri väestöstä ympäri maailmaa. Tutkijat keskittyivät mutaatioiden määrään sen geenin ympärillä, joka tuottaa maitosokeria pilkkovaa entsyymiä eli laktaasia. Muuntelu oli rikkainta suomensukuisilla mordvalaisilla ja udmurteilla. Tämä viittaa siihen, että geenimuunnos ilmestyi ensimmäisenä näiden kansojen keskuuteen.[2][3]

Lue lisää

Jos noin olisi niin silloinhan kaikki maitoa juovat kansat olisivat näiden kolmen laktaasipisteen ihmisten jälkeläisiä. Mutta toiset tutkijat puhuvat aivan erilaisista kansainvaelluksista kuin sellaisestakin, että Euroopan kansat olisivat levinneet etelä-Uralilta. Tuskinpa ovat.

Palotie mitään kirjoitti:

Jos noin olisi niin silloinhan kaikki maitoa juovat kansat olisivat näiden kolmen laktaasipisteen ihmisten jälkeläisiä. Mutta toiset tutkijat puhuvat aivan erilaisista kansainvaelluksista kuin sellaisestakin, että Euroopan kansat olisivat levinneet etelä-Uralilta. Tuskinpa ovat.

Lue lisää

Kun se hyödyllinen mutaatio on syntynyt, niin se voi levitä sekaliittojen myötä toisen kansan pariin.

Aatami9 kirjoitti:

Itse asiassa ihmisillä on "normaali" tilanne se, että imeväisiän jälkeen kyky sietää laktoosia häviää. Evoluutio on kehittänyt sen useille nisäkkäille ihminen mukaanluettuna luultavasti siksi, että se auttaa rintaruokinnasta vieroittamista. Wikipediasta: Laktoosi-intoleranssi on tila, joka johtuu maitosokeria glukoosiksi ja galaktoosiksi hajottavan laktaasientsyymin vähyydestä tai puuttumisesta kokonaan ohutsuolessa. Entsyymin väheneminen alkaa imeväisiän jälkeen. Ilmiö on tavallinen nisäkkäiden parissa. Laktoosi-intoleranssia ei voi pitää yleismaailmallisesti sairautena jo senkään vuoksi, että suurin osa maailman aikuisikäisistä ihmisistä ei siedä laktoosia. Laktoositoleranssi eli laktoosin sieto on ominaisuus, joka on kuitenkin yleinen pohjoisilla alueilla, joissa talven yli selviäminen onnistuu paremmin maidon avulla. Alkuperä Kyky sietää laktoosia on muodostunut kahdesta keskuksesta. Toinen keskuksista sijaitsee Etelä-Uralissa ja toinen Saharan alueella. Myöhemmin on myös ehdotettu kolmatta keskusta, joka sijaitsee Ugandan ja Ruandan alueella.[1] Akatemiaprofessori Leena Palotie työryhmineen paikansi vuonna 2005 maitotuotteiden siedon aiheuttavan geenimuunnoksen Ural-vuoriston eteläpäähän. Kyky sietää maitotuotteita johtuu yhdestä geenimuunnoksesta, joka kehittyi 4600–2800 eaa. suomalais-ugrilaisten kansojen keskuudessa. Oletettavasti muunnos syntyi, kun suomensukuiset sekoittuivat arojen paimentolaisiin. Geenimuutos säilyi, koska se mahdollisti aikuisille maidon juonnin, mikä auttaa selviytymään karuissa olosuhteissa. Uralin kansat levittivät "maitogeenin" edelleen muun muassa Pohjois-Eurooppaan, missä laktoosi-intoleranssi on harvinaisempaa kuin muualla. Tiedot perustuvat 1 611 geeninäytteeseen, jotka kerättiin 37 eri väestöstä ympäri maailmaa. Tutkijat keskittyivät mutaatioiden määrään sen geenin ympärillä, joka tuottaa maitosokeria pilkkovaa entsyymiä eli laktaasia. Muuntelu oli rikkainta suomensukuisilla mordvalaisilla ja udmurteilla. Tämä viittaa siihen, että geenimuunnos ilmestyi ensimmäisenä näiden kansojen keskuuteen.[2][3]

Lue lisää

Joissakin kulttuureissa äidit imettävät lapsiaan jopa 6-vuoden ikään asti. Imetys on näet heillä ehkäisykeino, sillä niin kauan kuin äiti imettää , raskaaksitulo on epätodennäköisempää. Silti nämä lapset saattavat oirehtia teollisesti käsitellystä lehmänmaidosta. Voimme todistein päätellä, että maidosta vaahtominen on jälleen evohömppää!

Palotie mitään kirjoitti:

Jos noin olisi niin silloinhan kaikki maitoa juovat kansat olisivat näiden kolmen laktaasipisteen ihmisten jälkeläisiä. Mutta toiset tutkijat puhuvat aivan erilaisista kansainvaelluksista kuin sellaisestakin, että Euroopan kansat olisivat levinneet etelä-Uralilta. Tuskinpa ovat.

Lue lisää

Kansainvälisesti ehkä tunnetuin suomalainen tutkija ei tiedä mitään, mutta oppimaton suomalainen vajakki sen sijaan tietää kaiken? Joo, noinhan se menee...

Apo-Calypso kirjoitti:

Kansainvälisesti ehkä tunnetuin suomalainen tutkija ei tiedä mitään, mutta oppimaton suomalainen vajakki sen sijaan tietää kaiken? Joo, noinhan se menee...

Mitä lisäarvoa ihmisen tunnettuus antaa? meedianäkyvyys ei synnytä mitään todellisuutta.

mitä nyt kirjoitti:

Mitä lisäarvoa ihmisen tunnettuus antaa? meedianäkyvyys ei synnytä mitään todellisuutta.

Oppimaton ja oppimiskyvytön kuolaava tollo ei edes tunne Professori Leena Palotietä. Professori Palotie on tällä hetkellä Suomen kansainvälisesti arvostetuin ja tunnetuin geenitutkija. No, sitä se teettää kun tietolähteinä on ainoastaan kiiluvasilmäisiä katusaarnaajia ja uskonnollisia pamfletteja... http://en.wikipedia.org/wiki/Leena_Palotie

Apo-Calypso kirjoitti:

Oppimaton ja oppimiskyvytön kuolaava tollo ei edes tunne Professori Leena Palotietä. Professori Palotie on tällä hetkellä Suomen kansainvälisesti arvostetuin ja tunnetuin geenitutkija. No, sitä se teettää kun tietolähteinä on ainoastaan kiiluvasilmäisiä katusaarnaajia ja uskonnollisia pamfletteja... http://en.wikipedia.org/wiki/Leena_Palotie

Lue lisää

Mitä lisäarvoa saman jengin sisällä arvostus tuo jengiin kuulumattomiin nähden? Miksi Polatie pitäisi muka tuntea? Et löydä tuntemiselle mitään yleistä perustetta! Kummastuttaa teidän auktoriteettien hakeminen ihmisten joukoista. Oikeaa kuolaamista ja persheennuolua.

buuaaaahhh! kirjoitti:

Mitä lisäarvoa saman jengin sisällä arvostus tuo jengiin kuulumattomiin nähden? Miksi Polatie pitäisi muka tuntea? Et löydä tuntemiselle mitään yleistä perustetta! Kummastuttaa teidän auktoriteettien hakeminen ihmisten joukoista. Oikeaa kuolaamista ja persheennuolua.

Lue lisää

Niinhän se menee teidän hihhuleiden parissa: "Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto " Olet tyyppiesimerkki hihuilmiöstä.

Käsityksesi on väärä. Kaikkia ei ruokita maidolla. Maito on toki vauvojen ja vasikkojen juoma, ei aikuisten nisäkkäiden.

Aatami9 kirjoitti:

vastalypsetyssä maidossa olekaan laktoosia? Laktoosi-intoleranssi ei ole allergia, ID-iootti.

Minäkin voin juoda lehmänkusta intialaiseen tyyliin, vaikka paha maku jää suuhun.

ei oo ollu kirjoitti:

Voip olla. Voipi olla olemattakin. Lehmän maidon käyttö ei ole vanha keksintö. Eikä varsinkaan niin vanha, että evoluutio olisi sen vuoksi mitään muuttanut. Mutaatio voi syntyä vain itujuuressä sukusolujen syntyvaiheessa. Samaa mutaatiota ei voi sattuman lakien mukaan syntyä useita reittejä myöten samanlaisena. Jokaisella lajilla oman emon maito on sopivaa jo luonnostaan. Siihenhän imetys perustuu. Eri lajien maidot poikkeavat toisistaan. Jänis kuolee pienenä lehmänmaidolla joutettuna. Jotkin lajit sopeutuvat vähitellen tarjottuun toisen lajin maitoon. Näin voidaan soveltuvin osin ylittää lajirajaa löydetyille poikasille. Tällöin suoritetaan koesyöttöä pienillä laimennetuilla maitomäärillä. On sitä meilläkin monasti tehty!

Lue lisää

Niin nooh, muutama tuhat vuotta on todella nuori ikä evoluution näkökulmasta. Myrkytät elukoita maitokokeilla? Tukijussin tyypillistä toimintaa.

Palotie mitään kirjoitti:

Jos noin olisi niin silloinhan kaikki maitoa juovat kansat olisivat näiden kolmen laktaasipisteen ihmisten jälkeläisiä. Mutta toiset tutkijat puhuvat aivan erilaisista kansainvaelluksista kuin sellaisestakin, että Euroopan kansat olisivat levinneet etelä-Uralilta. Tuskinpa ovat.

Lue lisää

Mitkä tutkijat? Sinä ja Reinikainenko? Iso osa Eurooppaa ei voi juoda maataloustuilla tuotettua suomalaista maitoa missään muodossa.

.....Ominaisuus, josta ei ole suurta haittaa säilyy kannassa vähemmistön ominaisuutena, sillä kuten tunnettua, informaation kokonaismäärä, muuntelu, kasvaa evoluution myötä...... Siis, mitä sinä oikein sössit? Onko sekavampaa höpötystä enää nähty. Miten laktaasientsyymin teko-ohje olisi voinut säilyä geeneissä jos maitoa ei olisi juotu aikuisina koskaan, ei siitä lähtien kun evo olisi tehnyt alkuliman. Vuosimiljardiin. Miksi olisi laktaasientsyymiä osannut edes vähemmistökään valmistaa jos kukaan aikuinen ei olisi koskaan juonut maitoa. Ominaisuusko olisi ollut kaiken varalta vaan, että jos joku joskus keksii alkaa kitata maitoa. Älä höpöjä puhu.

sinä puhut. kirjoitti:

.....Ominaisuus, josta ei ole suurta haittaa säilyy kannassa vähemmistön ominaisuutena, sillä kuten tunnettua, informaation kokonaismäärä, muuntelu, kasvaa evoluution myötä...... Siis, mitä sinä oikein sössit? Onko sekavampaa höpötystä enää nähty. Miten laktaasientsyymin teko-ohje olisi voinut säilyä geeneissä jos maitoa ei olisi juotu aikuisina koskaan, ei siitä lähtien kun evo olisi tehnyt alkuliman. Vuosimiljardiin. Miksi olisi laktaasientsyymiä osannut edes vähemmistökään valmistaa jos kukaan aikuinen ei olisi koskaan juonut maitoa. Ominaisuusko olisi ollut kaiken varalta vaan, että jos joku joskus keksii alkaa kitata maitoa. Älä höpöjä puhu.

Lue lisää

kun yritit ajatella? Mistä laktoosi-intoleranssi johtuu? Lähdetäämpä siitä. Luotettavasta tietolähteestä lainattua: "Laktoosi-intoleranssi on tila, joka johtuu maitosokeria glukoosiksi ja galaktoosiksi hajottavan laktaasientsyymin vähyydestä tai puuttumisesta kokonaan ohutsuolessa. Entsyymin väheneminen alkaa imeväisiän jälkeen. Ilmiö on tavallinen nisäkkäiden parissa. Laktoosi-intoleranssia ei voi pitää yleismaailmallisesti sairautena jo senkään vuoksi, että suurin osa maailman aikuisikäisistä ihmisistä ei siedä laktoosia. Laktoositoleranssi eli laktoosin sieto on ominaisuus, joka on kuitenkin yleinen pohjoisilla alueilla, joissa talven yli selviäminen onnistuu paremmin maidon avulla." ja koska tämä ominaisuus on pohjoisella osapopulaatiolla tyypillinen ominaisuus, voimme siitä tehdä muutamia johtopäätöksiä: Pohjoisen kannnan selviämisen kannalta jossain vaiheessa kyky tuotta laktaasi-entsyymiä antoi valintaedun, jolloin ominaisuus muuttui kannassa vallitsevaksi. Ominaisuus on vieläkin verrattain yleinen, koska on ilmeistä, että ominaisuus ei ole väistyvä, ja ominaisuudesta on ollut vielä muutamia sukupolvia sitten etua, joten se on vielä hyvin yleinen. Miten asia on 20 sukupolven kuluttua? Siitä lienee mahdotonta esittää arvioita. "Ominaisuusko olisi ollut kaiken varalta vaan, että jos joku joskus keksii alkaa kitata maitoa. Älä höpöjä puhu." Jotta aivosi ei rasitu, kerron lyhyesti; muutelu johtaa juuri tällaiseen. Ominaisuuksiin, joista yksilölle ei senhetken valintapaineessa ole etua. Mutta asia muuttuu valintapaineen muuttuessa. Laktaasi-ensyymin tuottamiskyvystä aikuisiällä ei liene mitään haittaa yksilön/osapopulaation selviämiselle, vaikka siitä ei olisi mitään hyötyä ollutkaan. "Miksi olisi laktaasientsyymiä osannut edes vähemmistökään valmistaa jos kukaan aikuinen ei olisi koskaan juonut maitoa." Aivopieru vai harhaanjohtamista? Kummastako on kyse? Eli mistä se laktoosi-intoleranssi taas johtuikaan?

sinä puhut. kirjoitti:

.....Ominaisuus, josta ei ole suurta haittaa säilyy kannassa vähemmistön ominaisuutena, sillä kuten tunnettua, informaation kokonaismäärä, muuntelu, kasvaa evoluution myötä...... Siis, mitä sinä oikein sössit? Onko sekavampaa höpötystä enää nähty. Miten laktaasientsyymin teko-ohje olisi voinut säilyä geeneissä jos maitoa ei olisi juotu aikuisina koskaan, ei siitä lähtien kun evo olisi tehnyt alkuliman. Vuosimiljardiin. Miksi olisi laktaasientsyymiä osannut edes vähemmistökään valmistaa jos kukaan aikuinen ei olisi koskaan juonut maitoa. Ominaisuusko olisi ollut kaiken varalta vaan, että jos joku joskus keksii alkaa kitata maitoa. Älä höpöjä puhu.

Lue lisää

"Miten laktaasientsyymin teko-ohje olisi voinut säilyä geeneissä jos maitoa ei olisi juotu aikuisina koskaan,..." Oleellisempi kysymys on, että miten laktaasientsyymin teko-ohje olisi voinut kadota geeneistä, kun kaikilla se on ollut imeväisiässä? Vai esittääkö joku talebaanien rappeutumisteoreetikko, että laktaasientsyymin tekoon tarvittavat geenit katoavat / hajoavat / rappeutuvat ihmisen ikääntyessä?

sinä puhut. kirjoitti:

.....Ominaisuus, josta ei ole suurta haittaa säilyy kannassa vähemmistön ominaisuutena, sillä kuten tunnettua, informaation kokonaismäärä, muuntelu, kasvaa evoluution myötä...... Siis, mitä sinä oikein sössit? Onko sekavampaa höpötystä enää nähty. Miten laktaasientsyymin teko-ohje olisi voinut säilyä geeneissä jos maitoa ei olisi juotu aikuisina koskaan, ei siitä lähtien kun evo olisi tehnyt alkuliman. Vuosimiljardiin. Miksi olisi laktaasientsyymiä osannut edes vähemmistökään valmistaa jos kukaan aikuinen ei olisi koskaan juonut maitoa. Ominaisuusko olisi ollut kaiken varalta vaan, että jos joku joskus keksii alkaa kitata maitoa. Älä höpöjä puhu.

Lue lisää

Luuleeko hihu, että ihmisen perimä muuttuu hänen kasvaessaan aikuiseksi?

ravenlored kirjoitti:

kun yritit ajatella? Mistä laktoosi-intoleranssi johtuu? Lähdetäämpä siitä. Luotettavasta tietolähteestä lainattua: "Laktoosi-intoleranssi on tila, joka johtuu maitosokeria glukoosiksi ja galaktoosiksi hajottavan laktaasientsyymin vähyydestä tai puuttumisesta kokonaan ohutsuolessa. Entsyymin väheneminen alkaa imeväisiän jälkeen. Ilmiö on tavallinen nisäkkäiden parissa. Laktoosi-intoleranssia ei voi pitää yleismaailmallisesti sairautena jo senkään vuoksi, että suurin osa maailman aikuisikäisistä ihmisistä ei siedä laktoosia. Laktoositoleranssi eli laktoosin sieto on ominaisuus, joka on kuitenkin yleinen pohjoisilla alueilla, joissa talven yli selviäminen onnistuu paremmin maidon avulla." ja koska tämä ominaisuus on pohjoisella osapopulaatiolla tyypillinen ominaisuus, voimme siitä tehdä muutamia johtopäätöksiä: Pohjoisen kannnan selviämisen kannalta jossain vaiheessa kyky tuotta laktaasi-entsyymiä antoi valintaedun, jolloin ominaisuus muuttui kannassa vallitsevaksi. Ominaisuus on vieläkin verrattain yleinen, koska on ilmeistä, että ominaisuus ei ole väistyvä, ja ominaisuudesta on ollut vielä muutamia sukupolvia sitten etua, joten se on vielä hyvin yleinen. Miten asia on 20 sukupolven kuluttua? Siitä lienee mahdotonta esittää arvioita. "Ominaisuusko olisi ollut kaiken varalta vaan, että jos joku joskus keksii alkaa kitata maitoa. Älä höpöjä puhu." Jotta aivosi ei rasitu, kerron lyhyesti; muutelu johtaa juuri tällaiseen. Ominaisuuksiin, joista yksilölle ei senhetken valintapaineessa ole etua. Mutta asia muuttuu valintapaineen muuttuessa. Laktaasi-ensyymin tuottamiskyvystä aikuisiällä ei liene mitään haittaa yksilön/osapopulaation selviämiselle, vaikka siitä ei olisi mitään hyötyä ollutkaan. "Miksi olisi laktaasientsyymiä osannut edes vähemmistökään valmistaa jos kukaan aikuinen ei olisi koskaan juonut maitoa." Aivopieru vai harhaanjohtamista? Kummastako on kyse? Eli mistä se laktoosi-intoleranssi taas johtuikaan?

Lue lisää

nyrjähtikö aivosi WWWWWWWWWWWWWWWWWww Miten voisitkaan tietää isommista asioista kun joudut minulta kysymään tuonkin????

Ulko-Siiderin kirjoituksesta saa ihan semmoisen kuvan, kuin lisääntyisimme kuin bakteerit suvuttomasti jakutumalla ja rekombinaation myötä ei voisi olla yhtä aikaa useampia hyödyllisiä ominaisuuksia samoissa yksilöissä.

Aatami9 kirjoitti:

Ulko-Siiderin kirjoituksesta saa ihan semmoisen kuvan, kuin lisääntyisimme kuin bakteerit suvuttomasti jakutumalla ja rekombinaation myötä ei voisi olla yhtä aikaa useampia hyödyllisiä ominaisuuksia samoissa yksilöissä.

Lue lisää

.....myötä ei voisi olla yhtä aikaa useampia hyödyllisiä ominaisuuksia samoissa yksilöissä....... tuota evojen käsitystä, jota te itse valehtelunme huumaamina koetatte sopottaa. Laskien miten joku ominaisuus antaa milloin 0,1 % milloin 5 % edun poikastuotantoon miljoonan vuoden ajan. Mitä se on muuta kuin yhdellä ominaisuudella keinottelua ja hämäämistä. Sitähän te teette koko ajan eli mitä kieroimmin valehtelette.

Turka-Nalle kirjoitti:

""En vaan minä ainakaan ole nähnyt vielä yhtään oikaisua. Muuta kuin sitä normaalia vinoilue että olet tyhmä ja olet väärässä. Nämäkö ovat turkanan mielestä niitä tieteellisiä oikaisuja. Niin kai."" Luepa vaikkapa Hilma Junttarin, Aatami9:n ja Ravenlordin vastaukset, niin huomaat noita oikaisuja. ""Totta kai noin on jos on. Kun evot päättää, että me nyt otamme käyttöön laskukaavan joka osoittaa evon aina etenevän teoriamme mukaisesti niin ei liene vaikeaa keksiä sellainen kaava ja asettaa siihen sopivat luvut. Peruskoululainenkin siihen kykenee kun annetaan ennalta vastaus mikä kaavalla pitää saada."" Ja kas, tuo kaava kuvaa todellisuutta. ""Olisiko kyseessä ollut miljoonien vuosien ajan haitallinen omianisuus?"" Ei tässä tapauksessa. Laktoositoleranssi on paljon nuorempi, vain joitakin tuhansia vuosia vanha ominaisuus ja peräisin ainakin kolmesta eri mutaatiosta. ""Mitä haittaa siitä olisi ollut mutta täysin turha se olisi ollut kuten luolakalan silmät. Se siis olisi surkastunut pois, se on fakta ja luonnonlaki, josta ei kiemurteluilla pääse eroon."" Evoluutioteoria tuntee useita eri mekanismeja, joilla haitallisetkin ominaisuudet säilyvät populaatiossa. Vaikka niillä on suuri todennäköisyys karsiutua, aina ei käy niin. ""Anteeksi vaan turkana mutta valehteletko aina noin törkeesti vai tuliko sinulle tilapäinen aivoverenkierron häiriö. Siiderihän selvästi sanoo, ettät teillä evoilla on tuollainen ajattelutapa, niinkuin onkin, ja kritikoi sitä. Miten sinä kehtaat vääntää siideristä itsestään tuon järjettömän ajattelutavan edustajan? Ei ole minkäänlaista häpeän tunnetta enää turkanalla. Mutta niinhän evo-oppi opettaakin. Eihän eläin osaa hävetä tekojaan, vain ihminen osaisi mutta ihmisiähän ei teidän mielestänne ole. On vain erilailla käveleviä simpansseja."" Hienoa, että sinä ymmärrät tuon ajattelutavan mielettömyyden, mutta lainataanpa Outsiderin omia sanoja: "Kaikkihan perustuu evo-opin mukaan siihen, että ominaisuuden haltija saa enemmän jälkeläisiä kuin muut. Tällöinhän kaikkien erilaisten, evoluution alaisina olleitten, ominaisuuksien haltijain olisi pitänyt saada enemmän jälkeläisiä kuin muut. Lienee kuitenkin jonkunasteinen mahdottomuus jos väitetään, että populaatiossa useampi kuin yksi saa enemmän jälkeläisiä kuin muut." Tässä hän selvästi tuo esille, että hänen mielestään useampi kuin yksi ominaisuus kerrallaan ei voi levitä populaatioon. Ja tämä ei ole sitä, mitä evoluutikot väittävät, vaan olemme kerta toisensa jälkeen tuoneet esille, että populaatioon voi samanaikaisesti olla leviämässä useita hyödyllisiä ominaisuuksia yhtäaikaisesti. ""Koska te evot aiotte tämän ja sen vaikutukset myöntää ettekä laske aina vain yhtä vaikutusta kerrallaan. Kuten vastauksesi alussa lasket oikein wikin avulla. Kyllä se on niinkuin teille on monesti sanottu, kaikkien keskiarvo ratkaisee."" Toki keskiarvo ratkaisee, mutta keskiarvoa nostaa jokainen hyödyllinen ominaisuus ja vastaavasti sitä laskee jokainen haitallinen ominaisuus, tästä lienemme yhtä mieltä. Ja jokaisen ominaisuuden vaikutukset voidaan laskea.

Turkana kirjoitti:

""En vaan minä ainakaan ole nähnyt vielä yhtään oikaisua. Muuta kuin sitä normaalia vinoilue että olet tyhmä ja olet väärässä. Nämäkö ovat turkanan mielestä niitä tieteellisiä oikaisuja. Niin kai."" Luepa vaikkapa Hilma Junttarin, Aatami9:n ja Ravenlordin vastaukset, niin huomaat noita oikaisuja. ""Totta kai noin on jos on. Kun evot päättää, että me nyt otamme käyttöön laskukaavan joka osoittaa evon aina etenevän teoriamme mukaisesti niin ei liene vaikeaa keksiä sellainen kaava ja asettaa siihen sopivat luvut. Peruskoululainenkin siihen kykenee kun annetaan ennalta vastaus mikä kaavalla pitää saada."" Ja kas, tuo kaava kuvaa todellisuutta. ""Olisiko kyseessä ollut miljoonien vuosien ajan haitallinen omianisuus?"" Ei tässä tapauksessa. Laktoositoleranssi on paljon nuorempi, vain joitakin tuhansia vuosia vanha ominaisuus ja peräisin ainakin kolmesta eri mutaatiosta. ""Mitä haittaa siitä olisi ollut mutta täysin turha se olisi ollut kuten luolakalan silmät. Se siis olisi surkastunut pois, se on fakta ja luonnonlaki, josta ei kiemurteluilla pääse eroon."" Evoluutioteoria tuntee useita eri mekanismeja, joilla haitallisetkin ominaisuudet säilyvät populaatiossa. Vaikka niillä on suuri todennäköisyys karsiutua, aina ei käy niin. ""Anteeksi vaan turkana mutta valehteletko aina noin törkeesti vai tuliko sinulle tilapäinen aivoverenkierron häiriö. Siiderihän selvästi sanoo, ettät teillä evoilla on tuollainen ajattelutapa, niinkuin onkin, ja kritikoi sitä. Miten sinä kehtaat vääntää siideristä itsestään tuon järjettömän ajattelutavan edustajan? Ei ole minkäänlaista häpeän tunnetta enää turkanalla. Mutta niinhän evo-oppi opettaakin. Eihän eläin osaa hävetä tekojaan, vain ihminen osaisi mutta ihmisiähän ei teidän mielestänne ole. On vain erilailla käveleviä simpansseja."" Hienoa, että sinä ymmärrät tuon ajattelutavan mielettömyyden, mutta lainataanpa Outsiderin omia sanoja: "Kaikkihan perustuu evo-opin mukaan siihen, että ominaisuuden haltija saa enemmän jälkeläisiä kuin muut. Tällöinhän kaikkien erilaisten, evoluution alaisina olleitten, ominaisuuksien haltijain olisi pitänyt saada enemmän jälkeläisiä kuin muut. Lienee kuitenkin jonkunasteinen mahdottomuus jos väitetään, että populaatiossa useampi kuin yksi saa enemmän jälkeläisiä kuin muut." Tässä hän selvästi tuo esille, että hänen mielestään useampi kuin yksi ominaisuus kerrallaan ei voi levitä populaatioon. Ja tämä ei ole sitä, mitä evoluutikot väittävät, vaan olemme kerta toisensa jälkeen tuoneet esille, että populaatioon voi samanaikaisesti olla leviämässä useita hyödyllisiä ominaisuuksia yhtäaikaisesti. ""Koska te evot aiotte tämän ja sen vaikutukset myöntää ettekä laske aina vain yhtä vaikutusta kerrallaan. Kuten vastauksesi alussa lasket oikein wikin avulla. Kyllä se on niinkuin teille on monesti sanottu, kaikkien keskiarvo ratkaisee."" Toki keskiarvo ratkaisee, mutta keskiarvoa nostaa jokainen hyödyllinen ominaisuus ja vastaavasti sitä laskee jokainen haitallinen ominaisuus, tästä lienemme yhtä mieltä. Ja jokaisen ominaisuuden vaikutukset voidaan laskea.

Lue lisää

vielä tarkennus, ennen kuin joku puuttuu tähän: "Ja jokaisen ominaisuuden vaikutukset voidaan laskea." Käytännössä tämä ei tietenkään läheskään aina onnistu, mutta tässä puhutaankin nyt mutaatioista, jotka tunnetaan ja joiden vaikutus selviämiseen on mahdollista laskea.

Turkana kirjoitti:

""En vaan minä ainakaan ole nähnyt vielä yhtään oikaisua. Muuta kuin sitä normaalia vinoilue että olet tyhmä ja olet väärässä. Nämäkö ovat turkanan mielestä niitä tieteellisiä oikaisuja. Niin kai."" Luepa vaikkapa Hilma Junttarin, Aatami9:n ja Ravenlordin vastaukset, niin huomaat noita oikaisuja. ""Totta kai noin on jos on. Kun evot päättää, että me nyt otamme käyttöön laskukaavan joka osoittaa evon aina etenevän teoriamme mukaisesti niin ei liene vaikeaa keksiä sellainen kaava ja asettaa siihen sopivat luvut. Peruskoululainenkin siihen kykenee kun annetaan ennalta vastaus mikä kaavalla pitää saada."" Ja kas, tuo kaava kuvaa todellisuutta. ""Olisiko kyseessä ollut miljoonien vuosien ajan haitallinen omianisuus?"" Ei tässä tapauksessa. Laktoositoleranssi on paljon nuorempi, vain joitakin tuhansia vuosia vanha ominaisuus ja peräisin ainakin kolmesta eri mutaatiosta. ""Mitä haittaa siitä olisi ollut mutta täysin turha se olisi ollut kuten luolakalan silmät. Se siis olisi surkastunut pois, se on fakta ja luonnonlaki, josta ei kiemurteluilla pääse eroon."" Evoluutioteoria tuntee useita eri mekanismeja, joilla haitallisetkin ominaisuudet säilyvät populaatiossa. Vaikka niillä on suuri todennäköisyys karsiutua, aina ei käy niin. ""Anteeksi vaan turkana mutta valehteletko aina noin törkeesti vai tuliko sinulle tilapäinen aivoverenkierron häiriö. Siiderihän selvästi sanoo, ettät teillä evoilla on tuollainen ajattelutapa, niinkuin onkin, ja kritikoi sitä. Miten sinä kehtaat vääntää siideristä itsestään tuon järjettömän ajattelutavan edustajan? Ei ole minkäänlaista häpeän tunnetta enää turkanalla. Mutta niinhän evo-oppi opettaakin. Eihän eläin osaa hävetä tekojaan, vain ihminen osaisi mutta ihmisiähän ei teidän mielestänne ole. On vain erilailla käveleviä simpansseja."" Hienoa, että sinä ymmärrät tuon ajattelutavan mielettömyyden, mutta lainataanpa Outsiderin omia sanoja: "Kaikkihan perustuu evo-opin mukaan siihen, että ominaisuuden haltija saa enemmän jälkeläisiä kuin muut. Tällöinhän kaikkien erilaisten, evoluution alaisina olleitten, ominaisuuksien haltijain olisi pitänyt saada enemmän jälkeläisiä kuin muut. Lienee kuitenkin jonkunasteinen mahdottomuus jos väitetään, että populaatiossa useampi kuin yksi saa enemmän jälkeläisiä kuin muut." Tässä hän selvästi tuo esille, että hänen mielestään useampi kuin yksi ominaisuus kerrallaan ei voi levitä populaatioon. Ja tämä ei ole sitä, mitä evoluutikot väittävät, vaan olemme kerta toisensa jälkeen tuoneet esille, että populaatioon voi samanaikaisesti olla leviämässä useita hyödyllisiä ominaisuuksia yhtäaikaisesti. ""Koska te evot aiotte tämän ja sen vaikutukset myöntää ettekä laske aina vain yhtä vaikutusta kerrallaan. Kuten vastauksesi alussa lasket oikein wikin avulla. Kyllä se on niinkuin teille on monesti sanottu, kaikkien keskiarvo ratkaisee."" Toki keskiarvo ratkaisee, mutta keskiarvoa nostaa jokainen hyödyllinen ominaisuus ja vastaavasti sitä laskee jokainen haitallinen ominaisuus, tästä lienemme yhtä mieltä. Ja jokaisen ominaisuuden vaikutukset voidaan laskea.

Lue lisää

....Ja kas, tuo kaava kuvaa todellisuutta...... Ne todisteet, että kuvaisi todellisuutta ovat ???? Anna paukkua todisteita. Ei paljon ole vaikeutta sanoa noin mutta voi olla vaikeeta todistaa. ....Ei tässä tapauksessa. Laktoositoleranssi on paljon nuorempi, vain joitakin tuhansia vuosia vanha ominaisuus ja peräisin ainakin kolmesta eri mutaatiosta..... Ongelma, eikä ihan pieni olekaan, tuossa väitteessä on se, että miten kyseisiä muttaatioita osasi ja tiesi tulla juuri sopivasti siinä vaiheessa kun ihmiskunta olisi ollut aloittamaisillaan maidon juonnin. Muutama tuhat vuotta sitten. Semmoinen väite, että monimutkaisia mutaatioita tapahtuu aivan vain varmuuden vuooksi että josko niille löytyisi käyttöäkin on täysin tuulesta temmattu. Vai evousko uskoo sellaisiin ihmeisiin. Jos tapahtuisi niin pitäisi kysyä, että kuka tarpeellisen mutaation tiesi ennakkoon tehdä juuri sopivaan aikaan. ..........Tällöinhän kaikkien erilaisten, evoluution alaisina olleitten, ominaisuuksien haltijain olisi pitänyt saada enemmän jälkeläisiä kuin muut. Lienee kuitenkin jonkunasteinen mahdottomuus jos väitetään, että populaatiossa useampi kuin yksi saa enemmän jälkeläisiä kuin muut....... Sidukka sanoo noin. Ja siinä on teidän evoluuttion ongelma. Mieleestäni sidukka uskoo ja sinäkin uskot siihen, että lukematon määrä ominaisuuksia kehittyy samaan aikaan, rinta rinnan. Evoille siinä on se ylitsekäymätön ongelma, että populaatiossa jokaisen pitäsi saada siinä tapauksessa enemmän jälkläisiä kuin muut. Mutta vain yksis voi saada enemmän kuin muut. Joten yrität puuta heinää puhumalla sekottaa sen, että evon toimintamekanismi on osoitetetu pelkäksi hämäyspuheeksi ja ajatusvirheeksi. Populaatiossa on 100 aikuista jäsentä joista 50:llä on jokin erinomainen ominaisuus. Silloin evo-opin mukaan jokaisella näistä 50:stä on evo-opin mukaan laumassa eniten jälkeläisiä. Selitä miten se on mahdollista. Minä en keksi keinoa. Mutta anna tulla vaan lsiää asian vierestä, sen sinä osaat ja on pakkokin osata kun evoa puolustat. Asiaa puhumalla ei evon puolustus onnistu.

Turkana kirjoitti:

vielä tarkennus, ennen kuin joku puuttuu tähän: "Ja jokaisen ominaisuuden vaikutukset voidaan laskea." Käytännössä tämä ei tietenkään läheskään aina onnistu, mutta tässä puhutaankin nyt mutaatioista, jotka tunnetaan ja joiden vaikutus selviämiseen on mahdollista laskea.

Lue lisää

....mutta tässä puhutaankin nyt mutaatioista, jotka tunnetaan ja joiden vaikutus selviämiseen on mahdollista laskea. ....... Sellaita mutaatiota ei olekaan jonka vaikutukset todellisessa luonnossa elävään olioon voitaisiin laskea oikein. Älä höpsi. Eikä ne pysy vakiona sillä luonnon olosuhteet vaihtelee joka yksilöön kohdalla koko ajan. Liikaa muuttujia, joille joutuu ravistamaan arvot hihasta. Saa tietenkin sillä lailla näytettyä evon toteen kun ravistelee hihojaan riittävän kauan.

Turka-Nalle kirjoitti:

....Ja kas, tuo kaava kuvaa todellisuutta...... Ne todisteet, että kuvaisi todellisuutta ovat ???? Anna paukkua todisteita. Ei paljon ole vaikeutta sanoa noin mutta voi olla vaikeeta todistaa. ....Ei tässä tapauksessa. Laktoositoleranssi on paljon nuorempi, vain joitakin tuhansia vuosia vanha ominaisuus ja peräisin ainakin kolmesta eri mutaatiosta..... Ongelma, eikä ihan pieni olekaan, tuossa väitteessä on se, että miten kyseisiä muttaatioita osasi ja tiesi tulla juuri sopivasti siinä vaiheessa kun ihmiskunta olisi ollut aloittamaisillaan maidon juonnin. Muutama tuhat vuotta sitten. Semmoinen väite, että monimutkaisia mutaatioita tapahtuu aivan vain varmuuden vuooksi että josko niille löytyisi käyttöäkin on täysin tuulesta temmattu. Vai evousko uskoo sellaisiin ihmeisiin. Jos tapahtuisi niin pitäisi kysyä, että kuka tarpeellisen mutaation tiesi ennakkoon tehdä juuri sopivaan aikaan. ..........Tällöinhän kaikkien erilaisten, evoluution alaisina olleitten, ominaisuuksien haltijain olisi pitänyt saada enemmän jälkeläisiä kuin muut. Lienee kuitenkin jonkunasteinen mahdottomuus jos väitetään, että populaatiossa useampi kuin yksi saa enemmän jälkeläisiä kuin muut....... Sidukka sanoo noin. Ja siinä on teidän evoluuttion ongelma. Mieleestäni sidukka uskoo ja sinäkin uskot siihen, että lukematon määrä ominaisuuksia kehittyy samaan aikaan, rinta rinnan. Evoille siinä on se ylitsekäymätön ongelma, että populaatiossa jokaisen pitäsi saada siinä tapauksessa enemmän jälkläisiä kuin muut. Mutta vain yksis voi saada enemmän kuin muut. Joten yrität puuta heinää puhumalla sekottaa sen, että evon toimintamekanismi on osoitetetu pelkäksi hämäyspuheeksi ja ajatusvirheeksi. Populaatiossa on 100 aikuista jäsentä joista 50:llä on jokin erinomainen ominaisuus. Silloin evo-opin mukaan jokaisella näistä 50:stä on evo-opin mukaan laumassa eniten jälkeläisiä. Selitä miten se on mahdollista. Minä en keksi keinoa. Mutta anna tulla vaan lsiää asian vierestä, sen sinä osaat ja on pakkokin osata kun evoa puolustat. Asiaa puhumalla ei evon puolustus onnistu.

Lue lisää

""Ne todisteet, että kuvaisi todellisuutta ovat ???? Anna paukkua todisteita. Ei paljon ole vaikeutta sanoa noin mutta voi olla vaikeeta todistaa."" Tämä on havaittu lukuisia kertoja luonnossa, kuten kerroin mm. esimerkissäni Koivumittareiden määrästä: Koivumittareilla on Englannissa ja Pohjois-Amerikassa kahta värimuunnosta, tummaa ja vaaleaa. Vuosina 1848-1896 tummien perhosten osuus populaatiosta nousi pienestä osuudesta lähes 98%:n. Tuolloin valintapaine oli n.20%. Vastaavia tutkimuksia on tehty lukuisia ja Outsider aloituksessaankin kertoo sellaisesta, tosin kun hän ei kertonut lähdettään, en voi sitä varmistaa. ""Ongelma, eikä ihan pieni olekaan, tuossa väitteessä on se, että miten kyseisiä muttaatioita osasi ja tiesi tulla juuri sopivasti siinä vaiheessa kun ihmiskunta olisi ollut aloittamaisillaan maidon juonnin. Muutama tuhat vuotta sitten. Semmoinen väite, että monimutkaisia mutaatioita tapahtuu aivan vain varmuuden vuooksi että josko niille löytyisi käyttöäkin on täysin tuulesta temmattu. Vai evousko uskoo sellaisiin ihmeisiin."" Mutaatioita tapahtuu jatkuvasti eikä tässäkään tapauksessa ole kysymys monimutkaisesta mutaatiosta, vaan laktaasientsyymin toiminnan lakkaamisen estymisestä, eli laktaasientsyymiä erittyy vielä lapsuusiän jälkeenkin. Sinänsä myös monimutkaisia mutaatioita voi tapahtua, kun sukupolvia ja populaation yksilöitä on tarpeeksi. Esim. jos yhden mutaation todennäköisyys on vaikkapa 1: 750 000 000 ja jos populaatio saa 1 000 000 jälkeläistä vuodessa, niin tuo mutaatio tapahtuu keskimäärin kerran 750 vuodessa, vaikka sen mahdollisuus oli vain yksi 750 miljoonasta. ""Jos tapahtuisi niin pitäisi kysyä, että kuka tarpeellisen mutaation tiesi ennakkoon tehdä juuri sopivaan aikaan."" Mutaatioita nyt vain tapahtuu jatkuvasti ja osa niistä osoittautuu hyödylliseksi, kuten tämä, ettei laktaasientsyymin eritys lakkaakaan imetysiän jälkeen. ""Sidukka sanoo noin. Ja siinä on teidän evoluuttion ongelma. Mieleestäni sidukka uskoo ja sinäkin uskot siihen, että lukematon määrä ominaisuuksia kehittyy samaan aikaan, rinta rinnan."" Ei. Juurihan lainasin Outsiderin omia sanoja: "Lienee kuitenkin jonkunasteinen mahdottomuus jos väitetään, että populaatiossa useampi kuin yksi saa enemmän jälkeläisiä kuin muut." ""Evoille siinä on se ylitsekäymätön ongelma, että populaatiossa jokaisen pitäsi saada siinä tapauksessa enemmän jälkläisiä kuin muut. Mutta vain yksis voi saada enemmän kuin muut."" Höpö. Et ilmeisesti ymmärrä edes alkeismatematiikkaa, koska eihän me nyt tietenkään mitään tuollaista väitetä, että kaikki saisivat keskimäärin enemmän jälkeläisiä, sehän olisi naurettavaa. Mutta populaatiossa voi olla useita yksilöitä, jotka voivat saada keskimääräistä enemmän jälkeläisiä, tämähän on selvää. ""Joten yrität puuta heinää puhumalla sekottaa sen, että evon toimintamekanismi on osoitetetu pelkäksi hämäyspuheeksi ja ajatusvirheeksi."" Höpsis. Käytännössä koko tiedeyhteisö ymmärtää evoluutioteorian parhaaksi ja ainoaksi selitykseksi biodiversiteetin kehittymiselle. Luuletko että tämä olisi mahdollista, jos evoluutioteorian mekanismeissa olisi suuria puutteita, varsinkin sellaisia, jotka kaltaisesi matematiikkaa ymmärtämätön mielipidekirjoittaja luulee huomanneensa? ""Populaatiossa on 100 aikuista jäsentä joista 50:llä on jokin erinomainen ominaisuus. Silloin evo-opin mukaan jokaisella näistä 50:stä on evo-opin mukaan laumassa eniten jälkeläisiä. Selitä miten se on mahdollista. Minä en keksi keinoa."" Keskimäärin jokainen noista 50:stä jolla on tuo hyödyllinen ominaisuus saavat enemmän jälkeläisiä kuin nuo loput 50, joilla tuota ominaisuutta ei ole. Esim. jos ne, joilla ominaisuutta ei ole saavat 3,3 jälkeläistä, niin nuo jolla se on, voivat saada keskimäärin 3,5 jälkeläistä. Tällöin tuo ominaisuus leviää populaatioon sukupolvien kuluessa.

Turka-Nalle kirjoitti:

....mutta tässä puhutaankin nyt mutaatioista, jotka tunnetaan ja joiden vaikutus selviämiseen on mahdollista laskea. ....... Sellaita mutaatiota ei olekaan jonka vaikutukset todellisessa luonnossa elävään olioon voitaisiin laskea oikein. Älä höpsi. Eikä ne pysy vakiona sillä luonnon olosuhteet vaihtelee joka yksilöön kohdalla koko ajan. Liikaa muuttujia, joille joutuu ravistamaan arvot hihasta. Saa tietenkin sillä lailla näytettyä evon toteen kun ravistelee hihojaan riittävän kauan.

Lue lisää

""Sellaita mutaatiota ei olekaan jonka vaikutukset todellisessa luonnossa elävään olioon voitaisiin laskea oikein. Älä höpsi. Eikä ne pysy vakiona sillä luonnon olosuhteet vaihtelee joka yksilöön kohdalla koko ajan. Liikaa muuttujia, joille joutuu ravistamaan arvot hihasta. Saa tietenkin sillä lailla näytettyä evon toteen kun ravistelee hihojaan riittävän kauan."" Kysymys on toki tilastollisista laskuista ja keskimääristä, mutta monen mutaation kohdalla tuo lasku on mahdollista tehdä yksinkertaisesti laskemalla populaation koko ja lisääntymisikään selvinneiden jälkeläisten määrä. Tämä on laskettu mm. Galapagossaarilla Darwininsirkuilla monikymmenvuotisissa kenttätutkimuksissa.

Turkana kirjoitti:

""Ne todisteet, että kuvaisi todellisuutta ovat ???? Anna paukkua todisteita. Ei paljon ole vaikeutta sanoa noin mutta voi olla vaikeeta todistaa."" Tämä on havaittu lukuisia kertoja luonnossa, kuten kerroin mm. esimerkissäni Koivumittareiden määrästä: Koivumittareilla on Englannissa ja Pohjois-Amerikassa kahta värimuunnosta, tummaa ja vaaleaa. Vuosina 1848-1896 tummien perhosten osuus populaatiosta nousi pienestä osuudesta lähes 98%:n. Tuolloin valintapaine oli n.20%. Vastaavia tutkimuksia on tehty lukuisia ja Outsider aloituksessaankin kertoo sellaisesta, tosin kun hän ei kertonut lähdettään, en voi sitä varmistaa. ""Ongelma, eikä ihan pieni olekaan, tuossa väitteessä on se, että miten kyseisiä muttaatioita osasi ja tiesi tulla juuri sopivasti siinä vaiheessa kun ihmiskunta olisi ollut aloittamaisillaan maidon juonnin. Muutama tuhat vuotta sitten. Semmoinen väite, että monimutkaisia mutaatioita tapahtuu aivan vain varmuuden vuooksi että josko niille löytyisi käyttöäkin on täysin tuulesta temmattu. Vai evousko uskoo sellaisiin ihmeisiin."" Mutaatioita tapahtuu jatkuvasti eikä tässäkään tapauksessa ole kysymys monimutkaisesta mutaatiosta, vaan laktaasientsyymin toiminnan lakkaamisen estymisestä, eli laktaasientsyymiä erittyy vielä lapsuusiän jälkeenkin. Sinänsä myös monimutkaisia mutaatioita voi tapahtua, kun sukupolvia ja populaation yksilöitä on tarpeeksi. Esim. jos yhden mutaation todennäköisyys on vaikkapa 1: 750 000 000 ja jos populaatio saa 1 000 000 jälkeläistä vuodessa, niin tuo mutaatio tapahtuu keskimäärin kerran 750 vuodessa, vaikka sen mahdollisuus oli vain yksi 750 miljoonasta. ""Jos tapahtuisi niin pitäisi kysyä, että kuka tarpeellisen mutaation tiesi ennakkoon tehdä juuri sopivaan aikaan."" Mutaatioita nyt vain tapahtuu jatkuvasti ja osa niistä osoittautuu hyödylliseksi, kuten tämä, ettei laktaasientsyymin eritys lakkaakaan imetysiän jälkeen. ""Sidukka sanoo noin. Ja siinä on teidän evoluuttion ongelma. Mieleestäni sidukka uskoo ja sinäkin uskot siihen, että lukematon määrä ominaisuuksia kehittyy samaan aikaan, rinta rinnan."" Ei. Juurihan lainasin Outsiderin omia sanoja: "Lienee kuitenkin jonkunasteinen mahdottomuus jos väitetään, että populaatiossa useampi kuin yksi saa enemmän jälkeläisiä kuin muut." ""Evoille siinä on se ylitsekäymätön ongelma, että populaatiossa jokaisen pitäsi saada siinä tapauksessa enemmän jälkläisiä kuin muut. Mutta vain yksis voi saada enemmän kuin muut."" Höpö. Et ilmeisesti ymmärrä edes alkeismatematiikkaa, koska eihän me nyt tietenkään mitään tuollaista väitetä, että kaikki saisivat keskimäärin enemmän jälkeläisiä, sehän olisi naurettavaa. Mutta populaatiossa voi olla useita yksilöitä, jotka voivat saada keskimääräistä enemmän jälkeläisiä, tämähän on selvää. ""Joten yrität puuta heinää puhumalla sekottaa sen, että evon toimintamekanismi on osoitetetu pelkäksi hämäyspuheeksi ja ajatusvirheeksi."" Höpsis. Käytännössä koko tiedeyhteisö ymmärtää evoluutioteorian parhaaksi ja ainoaksi selitykseksi biodiversiteetin kehittymiselle. Luuletko että tämä olisi mahdollista, jos evoluutioteorian mekanismeissa olisi suuria puutteita, varsinkin sellaisia, jotka kaltaisesi matematiikkaa ymmärtämätön mielipidekirjoittaja luulee huomanneensa? ""Populaatiossa on 100 aikuista jäsentä joista 50:llä on jokin erinomainen ominaisuus. Silloin evo-opin mukaan jokaisella näistä 50:stä on evo-opin mukaan laumassa eniten jälkeläisiä. Selitä miten se on mahdollista. Minä en keksi keinoa."" Keskimäärin jokainen noista 50:stä jolla on tuo hyödyllinen ominaisuus saavat enemmän jälkeläisiä kuin nuo loput 50, joilla tuota ominaisuutta ei ole. Esim. jos ne, joilla ominaisuutta ei ole saavat 3,3 jälkeläistä, niin nuo jolla se on, voivat saada keskimäärin 3,5 jälkeläistä. Tällöin tuo ominaisuus leviää populaatioon sukupolvien kuluessa.

Lue lisää

skeidaa noista koívumittareista. Se juttu on jo aikaa sitten kerrottu miten perhosia asenteltiin neuloilla ja liimoilla puitten rungoille. Eihän ne edes vietä aikaansa rungoilla vaan lehtien suojissa. Ja kun sitten ilma puhdistui niin vaaleat palasivat. Ei se ole evoo jos viholliset vaikka söisikin tietyn väriset pois. Ei niillä geenit olleet muuttuneet, sekä vaalea että tumma väri löytyi niiltä geeneistä edelleenkin.

Turkana kirjoitti:

""Ne todisteet, että kuvaisi todellisuutta ovat ???? Anna paukkua todisteita. Ei paljon ole vaikeutta sanoa noin mutta voi olla vaikeeta todistaa."" Tämä on havaittu lukuisia kertoja luonnossa, kuten kerroin mm. esimerkissäni Koivumittareiden määrästä: Koivumittareilla on Englannissa ja Pohjois-Amerikassa kahta värimuunnosta, tummaa ja vaaleaa. Vuosina 1848-1896 tummien perhosten osuus populaatiosta nousi pienestä osuudesta lähes 98%:n. Tuolloin valintapaine oli n.20%. Vastaavia tutkimuksia on tehty lukuisia ja Outsider aloituksessaankin kertoo sellaisesta, tosin kun hän ei kertonut lähdettään, en voi sitä varmistaa. ""Ongelma, eikä ihan pieni olekaan, tuossa väitteessä on se, että miten kyseisiä muttaatioita osasi ja tiesi tulla juuri sopivasti siinä vaiheessa kun ihmiskunta olisi ollut aloittamaisillaan maidon juonnin. Muutama tuhat vuotta sitten. Semmoinen väite, että monimutkaisia mutaatioita tapahtuu aivan vain varmuuden vuooksi että josko niille löytyisi käyttöäkin on täysin tuulesta temmattu. Vai evousko uskoo sellaisiin ihmeisiin."" Mutaatioita tapahtuu jatkuvasti eikä tässäkään tapauksessa ole kysymys monimutkaisesta mutaatiosta, vaan laktaasientsyymin toiminnan lakkaamisen estymisestä, eli laktaasientsyymiä erittyy vielä lapsuusiän jälkeenkin. Sinänsä myös monimutkaisia mutaatioita voi tapahtua, kun sukupolvia ja populaation yksilöitä on tarpeeksi. Esim. jos yhden mutaation todennäköisyys on vaikkapa 1: 750 000 000 ja jos populaatio saa 1 000 000 jälkeläistä vuodessa, niin tuo mutaatio tapahtuu keskimäärin kerran 750 vuodessa, vaikka sen mahdollisuus oli vain yksi 750 miljoonasta. ""Jos tapahtuisi niin pitäisi kysyä, että kuka tarpeellisen mutaation tiesi ennakkoon tehdä juuri sopivaan aikaan."" Mutaatioita nyt vain tapahtuu jatkuvasti ja osa niistä osoittautuu hyödylliseksi, kuten tämä, ettei laktaasientsyymin eritys lakkaakaan imetysiän jälkeen. ""Sidukka sanoo noin. Ja siinä on teidän evoluuttion ongelma. Mieleestäni sidukka uskoo ja sinäkin uskot siihen, että lukematon määrä ominaisuuksia kehittyy samaan aikaan, rinta rinnan."" Ei. Juurihan lainasin Outsiderin omia sanoja: "Lienee kuitenkin jonkunasteinen mahdottomuus jos väitetään, että populaatiossa useampi kuin yksi saa enemmän jälkeläisiä kuin muut." ""Evoille siinä on se ylitsekäymätön ongelma, että populaatiossa jokaisen pitäsi saada siinä tapauksessa enemmän jälkläisiä kuin muut. Mutta vain yksis voi saada enemmän kuin muut."" Höpö. Et ilmeisesti ymmärrä edes alkeismatematiikkaa, koska eihän me nyt tietenkään mitään tuollaista väitetä, että kaikki saisivat keskimäärin enemmän jälkeläisiä, sehän olisi naurettavaa. Mutta populaatiossa voi olla useita yksilöitä, jotka voivat saada keskimääräistä enemmän jälkeläisiä, tämähän on selvää. ""Joten yrität puuta heinää puhumalla sekottaa sen, että evon toimintamekanismi on osoitetetu pelkäksi hämäyspuheeksi ja ajatusvirheeksi."" Höpsis. Käytännössä koko tiedeyhteisö ymmärtää evoluutioteorian parhaaksi ja ainoaksi selitykseksi biodiversiteetin kehittymiselle. Luuletko että tämä olisi mahdollista, jos evoluutioteorian mekanismeissa olisi suuria puutteita, varsinkin sellaisia, jotka kaltaisesi matematiikkaa ymmärtämätön mielipidekirjoittaja luulee huomanneensa? ""Populaatiossa on 100 aikuista jäsentä joista 50:llä on jokin erinomainen ominaisuus. Silloin evo-opin mukaan jokaisella näistä 50:stä on evo-opin mukaan laumassa eniten jälkeläisiä. Selitä miten se on mahdollista. Minä en keksi keinoa."" Keskimäärin jokainen noista 50:stä jolla on tuo hyödyllinen ominaisuus saavat enemmän jälkeläisiä kuin nuo loput 50, joilla tuota ominaisuutta ei ole. Esim. jos ne, joilla ominaisuutta ei ole saavat 3,3 jälkeläistä, niin nuo jolla se on, voivat saada keskimäärin 3,5 jälkeläistä. Tällöin tuo ominaisuus leviää populaatioon sukupolvien kuluessa.

Lue lisää

***Keskimäärin jokainen noista 50:stä jolla on tuo hyödyllinen ominaisuus saavat enemmän jälkeläisiä kuin nuo loput 50, joilla tuota ominaisuutta ei ole.*** Mistäs tiedät että saavat enemmän. Tuo on oletusta, aivan täysin. Jos jokin ominaisuus vaikuttaa jälkeläisten määrään niin kyseessä tulisi olla jonkin aivan erikoisen ominaisuuden. Johan evo-oppi itsekin opettaa kyseessä olevan pienten askelten politiikan. Siksipä pienellä edulla ei ole tosiasiassa mitään merkitystä jälkeläisten määrään. Se hukkuu muuhun kohinaan. Koko tuo jälkeläisten määrän höpötys yleisenä luonnonlakina on evojen keksintöä, ilman ainoaakaan todellista todistetta. Sillä voi olla tietenkin joskus jokin lyhytaikainen paikallinen merkitys mutta ei vuosimiljoonien ajan kestävää, jatkuvaa, vaikutusta. ***Esim. jos ne, joilla ominaisuutta ei ole saavat 3,3 jälkeläistä, niin nuo jolla se on, voivat saada keskimäärin 3,5 jälkeläistä.*** Tuossa taas esimerkki evojen mielikuvitustieteestä. Temmmotaan hihasta mukavia lukuja ja niillä sitten todistellaan oppia. Eikös ensin pitäisi todistaa nuo luvut ja vasta sitten käyttää niitä opin perusteena eikä painvastoin. Eli evojen todistelu menee näin: 1. Usko että evoluutioteoria on totta. 2. Valitse tähän uskoonsi perustuen sopivia lukuja, sellaisia joissa evoluutiolle osoitetaan selvä etu. 3. Laske sitten näillä luvuilla ja hoida niin, että saat evoluution näyttämään edulliselta. 4. Onnittelut, olet maalissa ja todistit evoluutioteorian toimivan ja olevan totta. Evoja ei haittaa, että evoa todistettiin evolla eikä teidän mielestänne ole kyseessä mitenkään kehäpäätelmä.

kehtaat jauhaa kirjoitti:

skeidaa noista koívumittareista. Se juttu on jo aikaa sitten kerrottu miten perhosia asenteltiin neuloilla ja liimoilla puitten rungoille. Eihän ne edes vietä aikaansa rungoilla vaan lehtien suojissa. Ja kun sitten ilma puhdistui niin vaaleat palasivat. Ei se ole evoo jos viholliset vaikka söisikin tietyn väriset pois. Ei niillä geenit olleet muuttuneet, sekä vaalea että tumma väri löytyi niiltä geeneistä edelleenkin.

Lue lisää

""Vieläkö jaksat ja kehtaat jauhaa skeidaa noista koívumittareista. Se juttu on jo aikaa sitten kerrottu miten perhosia asenteltiin neuloilla ja liimoilla puitten rungoille. Eihän ne edes vietä aikaansa rungoilla vaan lehtien suojissa."" Koivumittareista on tehty lukuisia tutkimuksia ja niitä on seuratta ainakin jo 1800-luvun alusta. Ja tuo niiden värimuutos ilmanlaadun myötä on fakta, vaikka joku olisi ottanut valokuvia puurungolle liimatuista perhosista. ""Ja kun sitten ilma puhdistui niin vaaleat palasivat. Ei se ole evoo jos viholliset vaikka söisikin tietyn väriset pois. Ei niillä geenit olleet muuttuneet, sekä vaalea että tumma väri löytyi niiltä geeneistä edelleenkin."" Olet ymmärtänyt evoluution väärin. Se on juuri tuota populaation geenipoolin muuttumista ajan myötä. Tuo että ilman laatu parani, on johtanut tummien populaatioiden muuttumiseen vaaleaksi ja sillekin on laskettavissa tuo valintapaine, koska populaatioiden kokoja ja värejä on seurattu tarkasti. Itse asiassa tumma kanta saattaa kuolla sukupuuttoon lähivuosikymmeninä.

aito-outsider kirjoitti:

***Keskimäärin jokainen noista 50:stä jolla on tuo hyödyllinen ominaisuus saavat enemmän jälkeläisiä kuin nuo loput 50, joilla tuota ominaisuutta ei ole.*** Mistäs tiedät että saavat enemmän. Tuo on oletusta, aivan täysin. Jos jokin ominaisuus vaikuttaa jälkeläisten määrään niin kyseessä tulisi olla jonkin aivan erikoisen ominaisuuden. Johan evo-oppi itsekin opettaa kyseessä olevan pienten askelten politiikan. Siksipä pienellä edulla ei ole tosiasiassa mitään merkitystä jälkeläisten määrään. Se hukkuu muuhun kohinaan. Koko tuo jälkeläisten määrän höpötys yleisenä luonnonlakina on evojen keksintöä, ilman ainoaakaan todellista todistetta. Sillä voi olla tietenkin joskus jokin lyhytaikainen paikallinen merkitys mutta ei vuosimiljoonien ajan kestävää, jatkuvaa, vaikutusta. ***Esim. jos ne, joilla ominaisuutta ei ole saavat 3,3 jälkeläistä, niin nuo jolla se on, voivat saada keskimäärin 3,5 jälkeläistä.*** Tuossa taas esimerkki evojen mielikuvitustieteestä. Temmmotaan hihasta mukavia lukuja ja niillä sitten todistellaan oppia. Eikös ensin pitäisi todistaa nuo luvut ja vasta sitten käyttää niitä opin perusteena eikä painvastoin. Eli evojen todistelu menee näin: 1. Usko että evoluutioteoria on totta. 2. Valitse tähän uskoonsi perustuen sopivia lukuja, sellaisia joissa evoluutiolle osoitetaan selvä etu. 3. Laske sitten näillä luvuilla ja hoida niin, että saat evoluution näyttämään edulliselta. 4. Onnittelut, olet maalissa ja todistit evoluutioteorian toimivan ja olevan totta. Evoja ei haittaa, että evoa todistettiin evolla eikä teidän mielestänne ole kyseessä mitenkään kehäpäätelmä.

Lue lisää

""Mistäs tiedät että saavat enemmän. Tuo on oletusta, aivan täysin. Jos jokin ominaisuus vaikuttaa jälkeläisten määrään niin kyseessä tulisi olla jonkin aivan erikoisen ominaisuuden."" Ei välttämättä. Annoithan itsekin aloituksessasi esimerkin, jossa tuo muutos antoi 5%:n edun. ""Johan evo-oppi itsekin opettaa kyseessä olevan pienten askelten politiikan. Siksipä pienellä edulla ei ole tosiasiassa mitään merkitystä jälkeläisten määrään. Se hukkuu muuhun kohinaan."" 5% on niin suuri etu, että se miltei väistämättä leviää populaatioon. ""Koko tuo jälkeläisten määrän höpötys yleisenä luonnonlakina on evojen keksintöä, ilman ainoaakaan todellista todistetta."" Roskaa. Jälkeläisten määrä voidaan laskea useissa tapauksissa kullekin ominaisuudelle. Minähän olen sinullekin jo mainostanut monesti esim. Galapagossaarilla tehtyä monikymmenvuotista kenttätukimusta, jossa nuo sirkut ja niiden ominaisuudet ja on tarkasti mitattu ja lisääntymiskykyisten jälkeläisten määrä tarkasti laskettu. ""Sillä voi olla tietenkin joskus jokin lyhytaikainen paikallinen merkitys mutta ei vuosimiljoonien ajan kestävää, jatkuvaa, vaikutusta."" Niin, ominaisuudet säilyvät populaatiossa noin kauan vain, jos niille on valintapainetta, tuota sinun kertomaasi säilyttävää luonnonvalintaa. ""Tuossa taas esimerkki evojen mielikuvitustieteestä. Temmmotaan hihasta mukavia lukuja ja niillä sitten todistellaan oppia. Eikös ensin pitäisi todistaa nuo luvut ja vasta sitten käyttää niitä opin perusteena eikä painvastoin."" Tämähän oli hihasta vedetty selventävä esimerkki tuolle ymmärtämättömälle ja laskutaidottomalle kreationistille, ei näitä lukuja tarvitse todistaa. Todellisissa tutkimuksissa, joissa tutkitaan luonnonvalintaa luvut sen sijaan tietysti täytyy laskea jälkeläisten määrästä. ""Eli evojen todistelu menee näin: 1. Usko että evoluutioteoria on totta. 2. Valitse tähän uskoonsi perustuen sopivia lukuja, sellaisia joissa evoluutiolle osoitetaan selvä etu. 3. Laske sitten näillä luvuilla ja hoida niin, että saat evoluution näyttämään edulliselta. 4. Onnittelut, olet maalissa ja todistit evoluutioteorian toimivan ja olevan totta."" Ehei. Oikeasti se menee suurin piirtein näin: Laske populaatio ja kuinka paljon siinä on tiettyäj ominaisuuksia. Tutki olosuhteet. Myös ravintotilanne ja saalistajat. Seuraa populaatiota useita vuosia jatkuvasti ja laske koko ajan lisääntymisikään selviävien yksilöiden määrä ja tutki kuinka eri ominaisuuksien suhteelliset osuudet muuttuvat ajan myötä. Tutki olosuhteita lisää ja seuraa niiden muutoksia. Selvitä, kuinka olosuhteet muuttavat populaation ominaisuuksien esiintyvyyttä. Laske eri ominaisuuksien suhteellinen osuus eri olosuhteissa, eli selvitä valintapaine. Huomaat väkisinkin, että eri olosuhteissa populaatiolla on erilaiset geenipoolit eli huomaat evoluution. ""Evoja ei haittaa, että evoa todistettiin evolla eikä teidän mielestänne ole kyseessä mitenkään kehäpäätelmä."" Ei ollutkaan, vaan kysymyksessä olikin naurettava olkiukkosi.

Päättelysu kulkee väärää uraa! Perustelu; Ihmisen maito ei aiheuta ongelmaa niille, joilla on ongelmaa lehmänmaidon kanssa. Ihmisen laktaasientsyymi toimii, vaikka se ei toimi kaikkien vieraiden lajien maitoihin. Jos joku ei siedä synnyttyään oman äitinsäkään maitoa, on se jo luonnonvastaisena jo pikemminkin epänormaalia kuin mikään kehityksen lähtötila. Lehmänmaidon sieto lehmällä ei muutu iän kuluessa, sillä maaseudulla juotettiin ammoin ylimääräinen maito teuraskarjalle 1-2 vuoden ikään asti eikä ne siitä oirehtineet.

Ällis Källä kirjoitti:

Päättelysu kulkee väärää uraa! Perustelu; Ihmisen maito ei aiheuta ongelmaa niille, joilla on ongelmaa lehmänmaidon kanssa. Ihmisen laktaasientsyymi toimii, vaikka se ei toimi kaikkien vieraiden lajien maitoihin. Jos joku ei siedä synnyttyään oman äitinsäkään maitoa, on se jo luonnonvastaisena jo pikemminkin epänormaalia kuin mikään kehityksen lähtötila. Lehmänmaidon sieto lehmällä ei muutu iän kuluessa, sillä maaseudulla juotettiin ammoin ylimääräinen maito teuraskarjalle 1-2 vuoden ikään asti eikä ne siitä oirehtineet.

Lue lisää

Ällis Källä esittää ihan uutta (bio)kemiaa: "Ihmisen laktaasientsyymi toimii, vaikka se ei toimi kaikkien vieraiden lajien maitoihin" Tiedätkös että se maidon laktoosi on aivan samaa maidosta toiseen, sen rakenne ei ole laji-riippuvainen. Ja se laktaasientsyymi hajottaa laktoosia, ja tämäkin lajista riippumatta. Kannattaisiko hankkia sitä tietoa, ensteks, eiks joo?

vanha-kissa kirjoitti:

Ällis Källä esittää ihan uutta (bio)kemiaa: "Ihmisen laktaasientsyymi toimii, vaikka se ei toimi kaikkien vieraiden lajien maitoihin" Tiedätkös että se maidon laktoosi on aivan samaa maidosta toiseen, sen rakenne ei ole laji-riippuvainen. Ja se laktaasientsyymi hajottaa laktoosia, ja tämäkin lajista riippumatta. Kannattaisiko hankkia sitä tietoa, ensteks, eiks joo?

Lue lisää

Mihinä sinun tieteelliset todisteesi väitteesi tueksi? Nehän puuttusiva kokonaan!

Ällis Källä kirjoitti:

Mihinä sinun tieteelliset todisteesi väitteesi tueksi? Nehän puuttusiva kokonaan!

Nisäkkäiden maidossa on laktoosia eli maitosokeria, joka on kemiallisesti aivan samaa ainetta. Se on disakkaridi, joka koostuu kahdesta happisillan yhdistämistä monosakkaridista: glukoosista ja galaktoosista. Siinä on 12 hiiliatomia, 22 vetyatomia ja 11 happiatomia. Tasan. Perustietoa talebaaneille: ihminen on nisäkäs. Nisäkäsemot imettävät poikasiaan maidollaan. Nisäkkäiden maidossa on laktoosia. Kuinka pihalla te voitte olla perusbiologiasta?

Anteeksi että ajattelen kirjoitti:

Nisäkkäiden maidossa on laktoosia eli maitosokeria, joka on kemiallisesti aivan samaa ainetta. Se on disakkaridi, joka koostuu kahdesta happisillan yhdistämistä monosakkaridista: glukoosista ja galaktoosista. Siinä on 12 hiiliatomia, 22 vetyatomia ja 11 happiatomia. Tasan. Perustietoa talebaaneille: ihminen on nisäkäs. Nisäkäsemot imettävät poikasiaan maidollaan. Nisäkkäiden maidossa on laktoosia. Kuinka pihalla te voitte olla perusbiologiasta?

Lue lisää

Onko noin vaikeaa myöntää rökäletappionsa? Luulisi että olette jo tottuneet nielemään karvaan kalkin!

htau lihtau la re ai kirjoitti:

Onko noin vaikeaa myöntää rökäletappionsa? Luulisi että olette jo tottuneet nielemään karvaan kalkin!

htau lihtau la re ai kirjoitti: "Onko noill' ny' merkitystä?" Siis onko merkitystä sillä, että laktoosi on kemialliselta rakenteeltaan aivan samaa tavaraa riippumatta siitä nisäkäslajista, joka maitoa tuottaa? Vai onko sillä merkitystä, että laktaasientsyymi pilkkoo laktoosia? Vai onko sillä merkitystä, että laktoosi-intoleranssi johtuu laktaasientsyymin puutteesta? Vai onko sillä merkitystä, että joku hemmo esittää ihan kaistapäisiä väitteitä siitä, että eri lajin maidoissa on erilaiset laktoosit, tai eri lajin laktaasientsyymi ei kykene hajottamaan toisen lajin maidon laktoosia? No se on huomattu, että kretupelleillä moisilla reaalielämän kanssa olevilla asioilla ei juuri ole merkitystä. He voivat esittää luonnonvastaisiakin asioita täysin totena ilman että heidän tarvitsee olla vastuussa asian todenperäisyydestä. "Onko noin vaikeaa myöntää rökäletappionsa? " Missäs tässä tappio on tullut? "Luulisi että olette jo tottuneet nielemään karvaan kalkin! " Kyllä siperia on opettanut, että monen täällä esiintyvän kretupellen tiedot, looginen ajattelukyky, ja kyky hallita asiakokonaisuuksia on jossain kastemadon tikapuuhermoston suorituskyvyn tasolla. Mutta se heille suotakoon. Toki saavat sitten myös varautua siihen, että heidän möläyksiinsä voidaan puuttua eikä siinä aina ole hienotunteisuus pääasia.

vanha-kissa kirjoitti:

htau lihtau la re ai kirjoitti: "Onko noill' ny' merkitystä?" Siis onko merkitystä sillä, että laktoosi on kemialliselta rakenteeltaan aivan samaa tavaraa riippumatta siitä nisäkäslajista, joka maitoa tuottaa? Vai onko sillä merkitystä, että laktaasientsyymi pilkkoo laktoosia? Vai onko sillä merkitystä, että laktoosi-intoleranssi johtuu laktaasientsyymin puutteesta? Vai onko sillä merkitystä, että joku hemmo esittää ihan kaistapäisiä väitteitä siitä, että eri lajin maidoissa on erilaiset laktoosit, tai eri lajin laktaasientsyymi ei kykene hajottamaan toisen lajin maidon laktoosia? No se on huomattu, että kretupelleillä moisilla reaalielämän kanssa olevilla asioilla ei juuri ole merkitystä. He voivat esittää luonnonvastaisiakin asioita täysin totena ilman että heidän tarvitsee olla vastuussa asian todenperäisyydestä. "Onko noin vaikeaa myöntää rökäletappionsa? " Missäs tässä tappio on tullut? "Luulisi että olette jo tottuneet nielemään karvaan kalkin! " Kyllä siperia on opettanut, että monen täällä esiintyvän kretupellen tiedot, looginen ajattelukyky, ja kyky hallita asiakokonaisuuksia on jossain kastemadon tikapuuhermoston suorituskyvyn tasolla. Mutta se heille suotakoon. Toki saavat sitten myös varautua siihen, että heidän möläyksiinsä voidaan puuttua eikä siinä aina ole hienotunteisuus pääasia.

Lue lisää

Sehän on käytännössä selvää, että eri eläinlajien maidot ovat varsin usein sopimattomia toisen lajin pienokaisille. Mikä se sopimattomuuden syy on, sekoittaa varmasti taudin luokituksen analyyttista selivittämistä. Eihän terveyskeskuksissakaan yleensä tutkita laktaasientsyymin tilannetta vaan toimenpiteet päätellään oireista.

varsin oletettavaa kirjoitti:

Sehän on käytännössä selvää, että eri eläinlajien maidot ovat varsin usein sopimattomia toisen lajin pienokaisille. Mikä se sopimattomuuden syy on, sekoittaa varmasti taudin luokituksen analyyttista selivittämistä. Eihän terveyskeskuksissakaan yleensä tutkita laktaasientsyymin tilannetta vaan toimenpiteet päätellään oireista.

Lue lisää

varsin oletettavaa kirjoitti: "Sehän on käytännössä selvää, että eri eläinlajien maidot ovat varsin usein sopimattomia toisen lajin pienokaisille." Varsin usein? Sopimattomia? On hiukan eri asia se, että toisen eläinlajin maito ei ole optimaalista toisen lajin pienokaisille, kuin se, että se on sopimatonta. Mihin muuten perustat tuon käsityksesi? Toisaalta esim. lehmän maidolle allergiselle lapselle vuohen tai lampaan maito saattaa sopia. Kissa latkii lehmän maitoa/kermaa, ainakin ne, jotka minä tiedän. "Mikä se sopimattomuuden syy on, sekoittaa varmasti taudin luokituksen analyyttista selivittämistä. " Eh? Laktoosi-intoleranssi selviää useimmiten maitosokerirasituskokeella, eli testattavalle henkilölle annetaan laktoosia ja katsotaan, mitä tapahtuu. Geenitestikin on olemassa, samoin joitain pikakokeitakin näytepalasta. Ssopimattomuuden syy sekoittaa taudin luokituksen analyyttistä selvittämistä? Mitä mahtanet tarkoittaa, koska tuo ei oikein aukene minulle. Sopimattomuuteen on periaatteessa kaksi syytä: laktoosi (mitkään laktoosia sisältävät eivät sovi) tai sitten allergiset syyt (maidon sisältämät proteiinit aiheuttavat allergisen reaktion, nämä proteiinit taas sitten voivat erota lajien välillä). "Eihän terveyskeskuksissakaan yleensä tutkita laktaasientsyymin tilannetta vaan toimenpiteet päätellään oireista." Toki noinkin. Laktoosi-intoleranssin voi päätellä sen mukaan, mitä oireita tulee laktoosipitoisista tuotteista. Sitten vaan välttämään laktoosia. Jos ei auta, sitten voi olla kyseessä allergiset reaktiot, joten sitten vain välttämään nautaperäisiä proteiineja (liha, maito, proteiinivalmisteet).

varsin oletettavaa kirjoitti:

Sehän on käytännössä selvää, että eri eläinlajien maidot ovat varsin usein sopimattomia toisen lajin pienokaisille. Mikä se sopimattomuuden syy on, sekoittaa varmasti taudin luokituksen analyyttista selivittämistä. Eihän terveyskeskuksissakaan yleensä tutkita laktaasientsyymin tilannetta vaan toimenpiteet päätellään oireista.

Lue lisää

"Sehän on käytännössä selvää, että eri eläinlajien maidot ovat varsin usein sopimattomia toisen lajin pienokaisille." Haloo?! Mistä puhuttiinkaan? Puhuttiinko Outsiderin alkuperäisestä ihmettelystä siitä, että miten ihmeessä ihmisellä voi ylipäätään olla laktoosia pilkkovan laktaasientsyymin rakentamiseen tarvittavat geenit? Ja ne geenit ovat ihmisellä, koska ihmisen, hylkeen, norsun, lehmän, vuohen ja vaivaispäästäisen maidon laktoosi on ihan sitä samaa laktoosia joka pilkkoutuu ihan samalla laktaasi-entsyymillä. Siinä on älykkään suunnittelijan teorialle muuten pohdittavaa, että miksi kaikilla nisäkkäillä on maidossaan juuri laktoosia, joka pitää pilkkoa? Miksei älykäs suunnittelija ole suunnitellut kellekkään maidontuotantokoneistoa, joka tuottaa valmiiksi glukoosia ja galaktoosia? Se, että maidoissa on muita eroja on toinen asia. Nyt puhuttiin laktoosista ja sen pilkkomiseen tarvittavasta laktaasientsyymistä.

vanha-kissa kirjoitti:

varsin oletettavaa kirjoitti: "Sehän on käytännössä selvää, että eri eläinlajien maidot ovat varsin usein sopimattomia toisen lajin pienokaisille." Varsin usein? Sopimattomia? On hiukan eri asia se, että toisen eläinlajin maito ei ole optimaalista toisen lajin pienokaisille, kuin se, että se on sopimatonta. Mihin muuten perustat tuon käsityksesi? Toisaalta esim. lehmän maidolle allergiselle lapselle vuohen tai lampaan maito saattaa sopia. Kissa latkii lehmän maitoa/kermaa, ainakin ne, jotka minä tiedän. "Mikä se sopimattomuuden syy on, sekoittaa varmasti taudin luokituksen analyyttista selivittämistä. " Eh? Laktoosi-intoleranssi selviää useimmiten maitosokerirasituskokeella, eli testattavalle henkilölle annetaan laktoosia ja katsotaan, mitä tapahtuu. Geenitestikin on olemassa, samoin joitain pikakokeitakin näytepalasta. Ssopimattomuuden syy sekoittaa taudin luokituksen analyyttistä selvittämistä? Mitä mahtanet tarkoittaa, koska tuo ei oikein aukene minulle. Sopimattomuuteen on periaatteessa kaksi syytä: laktoosi (mitkään laktoosia sisältävät eivät sovi) tai sitten allergiset syyt (maidon sisältämät proteiinit aiheuttavat allergisen reaktion, nämä proteiinit taas sitten voivat erota lajien välillä). "Eihän terveyskeskuksissakaan yleensä tutkita laktaasientsyymin tilannetta vaan toimenpiteet päätellään oireista." Toki noinkin. Laktoosi-intoleranssin voi päätellä sen mukaan, mitä oireita tulee laktoosipitoisista tuotteista. Sitten vaan välttämään laktoosia. Jos ei auta, sitten voi olla kyseessä allergiset reaktiot, joten sitten vain välttämään nautaperäisiä proteiineja (liha, maito, proteiinivalmisteet).

Lue lisää

Hävettää sanoa, että olen kotieläintilallinen. Ja kotieläinten kanssa saa olla tarkkana, että tarkistaa mille elukan pienokaiselle sopii minkäkin maito jos pitää korviketta löytää. Ja kun on monia eri eläinlajeja niin maidoilla läträystä on liiankin kanssa penikoita syötettäessä. Jospa se olisikin niin helppoa että maito kuin maito kävisi, mutta kun ei käy. Puhukoon sitä muiden elukoista vaikka professori, niin meillä on kyse hengestä ja elämästä vastasyntyneillä. Meiltähän ne kuolee jos on kuollakseen eikä neuvojilta.

,.....Kysymyshän on siitä, että joiltakin kyky tuottaa laktoosientsyymiä ei kadonnutkaan imetysiän jälkeen. ..... Tuo edellyttää juuri sitä geenimuutosta. Geenit määrää sen, että laktoosin käsittelykyky häviää lapsuuden jälkeen. Mutta jos jollain ei ole hävinnyt niin olisi ollut turha ominaisuus jos maitoa ei ole vuosimiljooniin käytetty.

mitäs kyselette kirjoitti:

Hävettää sanoa, että olen kotieläintilallinen. Ja kotieläinten kanssa saa olla tarkkana, että tarkistaa mille elukan pienokaiselle sopii minkäkin maito jos pitää korviketta löytää. Ja kun on monia eri eläinlajeja niin maidoilla läträystä on liiankin kanssa penikoita syötettäessä. Jospa se olisikin niin helppoa että maito kuin maito kävisi, mutta kun ei käy. Puhukoon sitä muiden elukoista vaikka professori, niin meillä on kyse hengestä ja elämästä vastasyntyneillä. Meiltähän ne kuolee jos on kuollakseen eikä neuvojilta.

Lue lisää

mitäs kyselette kirjoittaa: "Hävettää sanoa, että olen kotieläintilallinen." Mitäs hävettävää siinä on? Kunniallinen toimi siinä missä moni muukin. "Ja kotieläinten kanssa saa olla tarkkana, että tarkistaa mille elukan pienokaiselle sopii minkäkin maito jos pitää korviketta löytää. " Kunnioitan ensikäden tietoa. Kun kerran kokemuksesi eläinten parissa on tuon opettanut, niin en lähde epäilemään havaintojasi. Minulla meinaan ei ole kovin paljoa ensikäden tietoa muusta kuin muksujen (maito)allergioista. "Puhukoon sitä muiden elukoista vaikka professori, niin meillä on kyse hengestä ja elämästä vastasyntyneillä. " Jos kyse on tosiaan vain ja ainoastaan maidon sopimattomuudesta, eikä kyseessä ole esim. vastasyntyneen muut ongelmat, niin havaintosi pohjalta voidaan tehdä yleisempiäkin johtopäätöksiä. Kuten sanoin, kunkin lajin emän maito on optimaalisinta juuri tuon saman lajin pienokaisille, toisien lajien pienokaisille siitä saattaa puuttua jotain olennaista, joitain aineita on liikaa ja toisia liian vähän, joten voi syntyä puutetiloja. Tai sitten maidon proteiinit aiheuttavat allergiareaktioita. Mutta laktoosin kanssa sillä tuskin on tekemistä ja siitähän tämä alunperin lähti.

vanha-kissa kirjoitti:

mitäs kyselette kirjoittaa: "Hävettää sanoa, että olen kotieläintilallinen." Mitäs hävettävää siinä on? Kunniallinen toimi siinä missä moni muukin. "Ja kotieläinten kanssa saa olla tarkkana, että tarkistaa mille elukan pienokaiselle sopii minkäkin maito jos pitää korviketta löytää. " Kunnioitan ensikäden tietoa. Kun kerran kokemuksesi eläinten parissa on tuon opettanut, niin en lähde epäilemään havaintojasi. Minulla meinaan ei ole kovin paljoa ensikäden tietoa muusta kuin muksujen (maito)allergioista. "Puhukoon sitä muiden elukoista vaikka professori, niin meillä on kyse hengestä ja elämästä vastasyntyneillä. " Jos kyse on tosiaan vain ja ainoastaan maidon sopimattomuudesta, eikä kyseessä ole esim. vastasyntyneen muut ongelmat, niin havaintosi pohjalta voidaan tehdä yleisempiäkin johtopäätöksiä. Kuten sanoin, kunkin lajin emän maito on optimaalisinta juuri tuon saman lajin pienokaisille, toisien lajien pienokaisille siitä saattaa puuttua jotain olennaista, joitain aineita on liikaa ja toisia liian vähän, joten voi syntyä puutetiloja. Tai sitten maidon proteiinit aiheuttavat allergiareaktioita. Mutta laktoosin kanssa sillä tuskin on tekemistä ja siitähän tämä alunperin lähti.

Lue lisää

Käytännössä ratkaisee kokonaisuus eikä laktoosi yksin. Jos maito ei käy, sen sopimattomuuden syyllä ei siinä tilanteessa ole apua. Olisi hölmöä jäädä riitelemään yksittäisestä syystä jos apua pitää heti saada, ja ensisijaisesti omasta valikoimastamme.

mitäs kyselette kirjoitti:

Käytännössä ratkaisee kokonaisuus eikä laktoosi yksin. Jos maito ei käy, sen sopimattomuuden syyllä ei siinä tilanteessa ole apua. Olisi hölmöä jäädä riitelemään yksittäisestä syystä jos apua pitää heti saada, ja ensisijaisesti omasta valikoimastamme.

Lue lisää

mitäs kyselette kirjoitti: "Käytännössä ratkaisee kokonaisuus eikä laktoosi yksin." Aivan. Mutta alunperin kyse oli laktoosi-intoleranssista ja laktaasientsyymistä. Nyt ollaan lähdössä jo sivuraiteelle.

vanha-kissa kirjoitti:

mitäs kyselette kirjoitti: "Käytännössä ratkaisee kokonaisuus eikä laktoosi yksin." Aivan. Mutta alunperin kyse oli laktoosi-intoleranssista ja laktaasientsyymistä. Nyt ollaan lähdössä jo sivuraiteelle.

Lue lisää

Ei ole mitään todisteita siitä, että ihmisellä olisi tullut muutosta laktaasientsyymin tuotossa. Kukaan ei voi mitata aiemppien sukupolvien tilannetta. Oletuksiahan voi tehdä millä perusteella vain! Teillä on todistaminen hakusessa, sen voin täältä sivusta vihjaista. Teillä roikkuu todistelu kuin pitkässä seitissä ilman, että osuisitte kohteisiin.

horajaapi taas kirjoitti:

,.....Kysymyshän on siitä, että joiltakin kyky tuottaa laktoosientsyymiä ei kadonnutkaan imetysiän jälkeen. ..... Tuo edellyttää juuri sitä geenimuutosta. Geenit määrää sen, että laktoosin käsittelykyky häviää lapsuuden jälkeen. Mutta jos jollain ei ole hävinnyt niin olisi ollut turha ominaisuus jos maitoa ei ole vuosimiljooniin käytetty.

Lue lisää

horajaapi taas (joku kreamultinikki, taas) kirjoitti: "Tuo edellyttää juuri sitä geenimuutosta." Aivan. Ja noita geenimuutoksia tapahtuu jatkuvasti sukupolvesta toiseen, sekä haitallisia, hyödyllisiää että myös näitä edellisiä yleisemmin - neutraaleja. "Geenit määrää sen, että laktoosin käsittelykyky häviää lapsuuden jälkeen. Mutta jos jollain ei ole hävinnyt niin olisi ollut turha ominaisuus jos maitoa ei ole vuosimiljooniin käytetty. " Laktoosin käsittelykyky laktoosittomassa ympäristössä on neutraali ominaisuus - ei siis ole väliä onko aikuisella ko. kykyä vaiko ei. Mutta heti siinä tapauksessa, kun laktoosi ilmaantuu ruokavalioon, laktoosin käsittelykyky myös aikuisena on hyödyllinen ominaisuus. Oleellista tässä asiassa on se, että ko. laktoosin käsittelykyky on ihmisellä lapsena (mikä tieto aito-outsiderille taisi olla aikamoinen yllätys) ja käsittelykyvyn säilyminen on edellyttänyt laktaasi-entsyymin tuottamiseen liittyvien geenien aktiivisenaoloa myös aikuisiällä. Tuo taas riippuu geenien säätelystä, jossa siis on tietyllä ihmiskunnan osalla ollut muutoksia (geenimuutoksia). Joten horisit itse jotain älytöntä

missäs näkyy kirjoitti:

Ei ole mitään todisteita siitä, että ihmisellä olisi tullut muutosta laktaasientsyymin tuotossa. Kukaan ei voi mitata aiemppien sukupolvien tilannetta. Oletuksiahan voi tehdä millä perusteella vain! Teillä on todistaminen hakusessa, sen voin täältä sivusta vihjaista. Teillä roikkuu todistelu kuin pitkässä seitissä ilman, että osuisitte kohteisiin.

Lue lisää

Kumma kun jotkut (kreaatit) eivät osaa keksiä itselleen mitään pysyvää nikkiä. Joku kreamultinikki taas kitisee: "Ei ole mitään todisteita siitä, että ihmisellä olisi tullut muutosta laktaasientsyymin tuotossa." No, mistäs se johtuu, että joillakin aikuisilla ihmisillä ole laktaasientsyymin tuotantoa, josta sitten seuraa laktoosi-intoleranssi? Ja toisilla aikuisilla ei ole mitään ongelmaa laktoosin kanssa, heillä laktaasientsyymiä on tuotannossa? Millä logiikalla voit sitten päätellä, etteikö muutosta ole ollut? Vai tarkoitatko, että ihmisillä olisi aina ollut kumpaakin variaatioita? "Kukaan ei voi mitata aiemppien sukupolvien tilannetta. " Tjaa, kummastipa ihmisen perimiä tarkasteltaessa on pystytty selvittämään erilaisten geenimutaatioiden alkuperää ja leviämistä. "Teillä on todistaminen hakusessa, sen voin täältä sivusta vihjaista. " Olet niin sivussa, että olet jo ihan pihalla. Etkä näköjään osaa muuta kuin kitistä perusteettomia.

vanha-kissa kirjoitti:

horajaapi taas (joku kreamultinikki, taas) kirjoitti: "Tuo edellyttää juuri sitä geenimuutosta." Aivan. Ja noita geenimuutoksia tapahtuu jatkuvasti sukupolvesta toiseen, sekä haitallisia, hyödyllisiää että myös näitä edellisiä yleisemmin - neutraaleja. "Geenit määrää sen, että laktoosin käsittelykyky häviää lapsuuden jälkeen. Mutta jos jollain ei ole hävinnyt niin olisi ollut turha ominaisuus jos maitoa ei ole vuosimiljooniin käytetty. " Laktoosin käsittelykyky laktoosittomassa ympäristössä on neutraali ominaisuus - ei siis ole väliä onko aikuisella ko. kykyä vaiko ei. Mutta heti siinä tapauksessa, kun laktoosi ilmaantuu ruokavalioon, laktoosin käsittelykyky myös aikuisena on hyödyllinen ominaisuus. Oleellista tässä asiassa on se, että ko. laktoosin käsittelykyky on ihmisellä lapsena (mikä tieto aito-outsiderille taisi olla aikamoinen yllätys) ja käsittelykyvyn säilyminen on edellyttänyt laktaasi-entsyymin tuottamiseen liittyvien geenien aktiivisenaoloa myös aikuisiällä. Tuo taas riippuu geenien säätelystä, jossa siis on tietyllä ihmiskunnan osalla ollut muutoksia (geenimuutoksia). Joten horisit itse jotain älytöntä

Lue lisää

Puhut oletuksista joita et identifioi! Kukaan ei ole seurannnut yhdenkään mutaation elikaarta alkusynnystä nykyhetkeen. Kaikki tulkinnat perustuvat tulkintojen tulkintojen tulkintoihin. Ja mikä totuusarvo sinun tulkinnoillasi onkaan? Tahi jonkun muun? Vaikka tutkittava olisi saatu kiinni pinsetteihisi? Syntyihin vaikuttaneita muita aiheuttajia ei kukaan ole saanut kiinni.

vanha-kissa kirjoitti:

Kumma kun jotkut (kreaatit) eivät osaa keksiä itselleen mitään pysyvää nikkiä. Joku kreamultinikki taas kitisee: "Ei ole mitään todisteita siitä, että ihmisellä olisi tullut muutosta laktaasientsyymin tuotossa." No, mistäs se johtuu, että joillakin aikuisilla ihmisillä ole laktaasientsyymin tuotantoa, josta sitten seuraa laktoosi-intoleranssi? Ja toisilla aikuisilla ei ole mitään ongelmaa laktoosin kanssa, heillä laktaasientsyymiä on tuotannossa? Millä logiikalla voit sitten päätellä, etteikö muutosta ole ollut? Vai tarkoitatko, että ihmisillä olisi aina ollut kumpaakin variaatioita? "Kukaan ei voi mitata aiemppien sukupolvien tilannetta. " Tjaa, kummastipa ihmisen perimiä tarkasteltaessa on pystytty selvittämään erilaisten geenimutaatioiden alkuperää ja leviämistä. "Teillä on todistaminen hakusessa, sen voin täältä sivusta vihjaista. " Olet niin sivussa, että olet jo ihan pihalla. Etkä näköjään osaa muuta kuin kitistä perusteettomia.

Lue lisää

Jos siunulla on peräpukamat, älä vilkuile syyttävästi muihin? Hoida itsesi kuntoon ja liiku riittävästi raittiissa luonnossa.

missäs näkyy kirjoitti:

Ei ole mitään todisteita siitä, että ihmisellä olisi tullut muutosta laktaasientsyymin tuotossa. Kukaan ei voi mitata aiemppien sukupolvien tilannetta. Oletuksiahan voi tehdä millä perusteella vain! Teillä on todistaminen hakusessa, sen voin täältä sivusta vihjaista. Teillä roikkuu todistelu kuin pitkässä seitissä ilman, että osuisitte kohteisiin.

Lue lisää

"Ei ole mitään todisteita siitä, että ihmisellä olisi tullut muutosta laktaasientsyymin tuotossa." Eri ihmispopulaatioilla on kovin erilainen kyky tuottaa aikuisena laktaasia. Oletko sitä mieltä, että on sattuma, että populaatioilla, joilla on pitkä maitokarjaperinne, laktoosi-intoleranssi on harvinainen poikkeus ja populaatioilla, joilla ei ole maitokarjaperinnettä, laktoositoleranssi on harvinainen poikkeus? Populaatiot ovat erilaisia, mutta mitään muutosta missään populaatiossa ei ole tapahtunut?

Anteeksi että ajattelen kirjoitti:

"Ei ole mitään todisteita siitä, että ihmisellä olisi tullut muutosta laktaasientsyymin tuotossa." Eri ihmispopulaatioilla on kovin erilainen kyky tuottaa aikuisena laktaasia. Oletko sitä mieltä, että on sattuma, että populaatioilla, joilla on pitkä maitokarjaperinne, laktoosi-intoleranssi on harvinainen poikkeus ja populaatioilla, joilla ei ole maitokarjaperinnettä, laktoositoleranssi on harvinainen poikkeus? Populaatiot ovat erilaisia, mutta mitään muutosta missään populaatiossa ei ole tapahtunut?

Lue lisää

en. Toki muutoksia tapahtuu moneen suuntaan, mutta muista syistä kuin evolutikot niitä selittävät. Ihan muista syistä.

en. kirjoitti:

en. Toki muutoksia tapahtuu moneen suuntaan, mutta muista syistä kuin evolutikot niitä selittävät. Ihan muista syistä.

"Toki muutoksia tapahtuu moneen suuntaan, mutta muista syistä kuin evolutikot niitä selittävät. Ihan muista syistä. " Ja mitä ne syyt ovat? Sinun on ne pakko tietää, koska kiellät evoluution olevan se syy. Jos taas et kykene niitä syitä esittämään, niin sinulla ei olekaan mitään kunnollista (järki) perustetta kieltää evoluutio tuona syynä. Ole hyvä, areena on vapaa. Saas nähdä nyt, kuinka suoraselkäinen ja rehellinen ihminen olet - vastaatko huutoosi.

Mistä teitä pienimulkkusia tulee, kun isomulkkusille tulee enemmän lapsia jo luontaisetuna? Käyttekö te varkain vetämässä välistä?

Ällis Källä kirjoitti:

Mistä teitä pienimulkkusia tulee, kun isomulkkusille tulee enemmän lapsia jo luontaisetuna? Käyttekö te varkain vetämässä välistä?

Siittimen koko tietyllä vaihteluvälillä on kääntäen verrannollinen älykkyyteen. Eli mitä isommat vehkeet sen tyhmempi äijä. Ja jotkut kimmat nyt vaan tykkää älykkäistä äijistä. Ei siis sillein että vehkeistä ois tullut valituksia mutta tämmöistä kaavaa tämä tuntuu noudattavan. Ja ottaen huomioon kommenttisi tason sinulla täytyy olla ainakin joku 50cm meisseli.

mistä tulee tuo 5 % niin oletkin aika viisas. Jospa se olisikin vain 0,05 % tai peräti 15 %. Suurin jekku noissa evojen prosenteissa on tuo hihasta veto. Otetaan joku mielivaltainen ja iso luku ja sillä sitte perustellaan evoluutiota.

vielä perustelet kirjoitti:

mistä tulee tuo 5 % niin oletkin aika viisas. Jospa se olisikin vain 0,05 % tai peräti 15 %. Suurin jekku noissa evojen prosenteissa on tuo hihasta veto. Otetaan joku mielivaltainen ja iso luku ja sillä sitte perustellaan evoluutiota.

Lue lisää

""Nyt höpöttäjä kun vielä perustelet mistä tulee tuo 5 % niin oletkin aika viisas. Jospa se olisikin vain 0,05 % tai peräti 15 %. Suurin jekku noissa evojen prosenteissa on tuo hihasta veto. Otetaan joku mielivaltainen ja iso luku ja sillä sitte perustellaan evoluutiota. En tiedä Outsiderin lähdettä, enkä voi siten tarkemmin sitä kommentoida. Sen sijaan voin antaa toisen käytännön esimerkin, jossa tuo luku on laskettu suoraan luonnosta: Koivumittareilla on Englannissa ja Pohjois-Amerikassa kahta värimuunnosta, tummaa ja vaaleaa. Vuosina 1848-1896 tummien perhosten osuus populaatiosta nousi pienestä osuudesta lähes 98%:n. Tuolloin valintapaine oli n.20%. Luku voidaan siis suoraan laskea jälkeläisten määrästä. Ei tämän nyt sinullekaan liian vaikeaa pitäisi olla.

vielä perustelet kirjoitti:

mistä tulee tuo 5 % niin oletkin aika viisas. Jospa se olisikin vain 0,05 % tai peräti 15 %. Suurin jekku noissa evojen prosenteissa on tuo hihasta veto. Otetaan joku mielivaltainen ja iso luku ja sillä sitte perustellaan evoluutiota.

Lue lisää

Evokit vetävät kaikki arvot hihasta ja vaastustajaa vaaditaan todistein osoittamaan oikea tieto. Eihän joulupukin olemassaolemattomuutta voi todistaa kun sitä ei saa koeputkeen.

hiljennäppä tahtia kirjoitti:

Evokit vetävät kaikki arvot hihasta ja vaastustajaa vaaditaan todistein osoittamaan oikea tieto. Eihän joulupukin olemassaolemattomuutta voi todistaa kun sitä ei saa koeputkeen.

Lue lisää

""Evokit vetävät kaikki arvot hihasta ja vaastustajaa vaaditaan todistein osoittamaan oikea tieto."" Nuo luvut on laskettu suoraan jälkeläisten määrästä. Esim. kuten Outsiderkin kertoo aloituksessaan että jälkeläisiä populaatioon tulee 5% enemmän. ""Eihän joulupukin olemassaolemattomuutta voi todistaa kun sitä ei saa koeputkeen."" Niin, tai Jumalan.

Turkana kirjoitti:

""Evokit vetävät kaikki arvot hihasta ja vaastustajaa vaaditaan todistein osoittamaan oikea tieto."" Nuo luvut on laskettu suoraan jälkeläisten määrästä. Esim. kuten Outsiderkin kertoo aloituksessaan että jälkeläisiä populaatioon tulee 5% enemmän. ""Eihän joulupukin olemassaolemattomuutta voi todistaa kun sitä ei saa koeputkeen."" Niin, tai Jumalan.

Lue lisää

Kovin vaikeaa olisi todistaa sinuakaan olemassaolevaksi suorin todistein. Koskaan ei voi olla varma, onko todiste juuri sinusta. Sillä millä erotan sinusta olevat todisteet muista lähtöisinoleviksi? Ensin pitäisi saada kriteerit joita pitäisi etsiä.

kovin vaikea kirjoitti:

Kovin vaikeaa olisi todistaa sinuakaan olemassaolevaksi suorin todistein. Koskaan ei voi olla varma, onko todiste juuri sinusta. Sillä millä erotan sinusta olevat todisteet muista lähtöisinoleviksi? Ensin pitäisi saada kriteerit joita pitäisi etsiä.

Lue lisää

""Kovin vaikeaa olisi todistaa sinuakaan olemassaolevaksi suorin todistein. Koskaan ei voi olla varma, onko todiste juuri sinusta. Sillä millä erotan sinusta olevat todisteet muista lähtöisinoleviksi? Ensin pitäisi saada kriteerit joita pitäisi etsiä."" Tässä tapauksessa tutkijat voivat suoraan mitata jälkeläisten määrän populaatiossa eri geeneille ja ominaisuuksille.