Viikoilla 25 5 mennään ja nyt on alkanut hahmottumaan tämä raskauden ei niin ihana puoli.
Kaksosraskauteni on sujunut viime viikon alkuun täysin harmittomasti mutta nyt olen kohdannut karun totuuden. Askel askeleelta meno on muuttunut raskaammaksi ja harjoitussupistuksia ilmenee turhankin herkästi, ei edes välttämättä enää pelkästä rasituksesta. Kylkiin pistää ja verenpaineiden takia jouduin viime viikon polikäynnin jälkeen tehotarkkailuun. Saan vielä toistaiseksi olla levossa kotona, ylihuomisen neuvolakäynti antaa viitettä siitä jäänkö nyt kokonaan töistä jo pois.
Olen alkanut näkemään asioita hivenen uudessa valossa, aiemmin en ole antanut periksi näin helpolla vaan itsepäisesti olen huhkinut kuntoni mukaan työkeikat kunnialla. Enää en uskalla edes ajatella moista.
Iloa ja lohtua tuo se että molemmat asukit ovat äärimmäisen virkeitä jumppaamaan pitkin päivää, pojat ovat ihan käyrien mukaan kasvaneet tasaisesti. Kohdunsuu on vielä napakasti kiinni eikä ole lyhentynyt, vuotoja ei ole ilmennyt ja pystyn vielä nukkumaan yöni rauhassa.
Miten muilla, onko raskaus pukannut päälle ihan yhtäkkiä? Miten olette jaksaneet töissä? Lähinnä noista supisteluista olen huolissani, kyllä vedän makuulle heti jos pikkusenkin kiristää, yleensä tilanne rauhoittuukin silloin. Verenpaineet ovat heitelleet sairaalakäynneillä aika roimastikin mutta kotimittauksissa ovat sitten taas olleet normaalia luokkaa. Haluavat sulkea pois tuota alkavan myrkytýksen mahdollisuutta, siksi tarkkailevat niin kovin. Muita raskausmyrkytyksen oireita ei kyllä tosin ole ilmennyt joten en vielä panikoi aiheesta.
Ihanuus loppui
Tirppanen86
1452
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
mennään ja kieltämättä olo on alkanut käymään vaikemmaksi... Silleen että maha on enempi tiellä, olo kömpelömpi, poika pyörii ja hyörii ja pianaa kylkiä, supiselee ja jatkuvasti jotain hiivaongelmaa, mutta aikas pieniä vaivoja kumminkin. Nautin kyllä raskaana olemisesta. Painoa tullut n 5kiloa... Tsemppiä