oon ollu onnellisesti yhessä 3kk ja koht 2vko, yhen ihanan kundin kanssa...! mutta kun olin kundin luona, sinne tuli naapurit, naapureiden poika tuli myös niillle, mutta kun se sattuu vielä olemaan taman mun kundin kaveri... oltiin otettu alkoholia, ja kuiskasin kundini korvaan ett'*toi sun kaverishan on hyvän näkönen..* kundi vastas siihen heti* ota se, siinä sulle mies* mitäs pitäs tehä? mennään kihloihin vkonloppuna..! mutta mä toivotan muille kaikkee hyvää, vaikka menis kuinka huonosti tahansa..
Onnellisesti yhessä...
muija
71558
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kihloihin 3kk jälkeen... oot vissiin melko penikka vielä! kannattais kasvaa ensin.
mä en oo penikka! ja mun e tarvii kasvaa!! mees ite kotiiis kasvaa!
Kyllä tällaisestakin vastauksesta tietää kehityksestäsi aika lailla.
aika yleinen nikki sulla muuten...........
noh, joka tapaukses kerron sulle omasta kokemuksestani:
menimme kihloihin 2 kk tapaamisemme jälkeen.kaikki muut piti meitä hulluina.
noh, olinhan esim. mä ollut avoliitossa toisen kundin kanssa aijemmin lähes 2 vuotta.......
Mutta kun se oikea osuu kohdalleen, niin kyllä sä sen tiedät!
joten luota tunteisiisi!
jatkoksi:
nykyään meillä on 2 ihanaa lasta.murkkuikäisiä jo molemmat.
ja yli 16 vuotta avioliittoa. ja vain 2 kk seurustelun jälkeen?
JUUU!
No voe voe, kyllä kannattas pikkusen ensin miettiä tuota kihloihin menoa... saattaa tulla suru puseroon, koska toista ihmistä ei tunne noin lyhyen ajan jälkeen. Sorry vaan, mut näin on. Epäilisin että oot korkeentaan 18? Ei, ei ei... Tää on just tätä teinihömppää, eikä kihlauksella ole muuta merkitystä kuin näyttää omistavansa toisen ja että saa vähän leikkiä aikuista. Oikeasti ollaan ihan lapsen kengissä. Senhän kertoo aivan selkeästi tuo sinun viestisi. Naurettavaa pelleilyä.
Kyllä nuorikin osaa tehdä päätöksiä.. niin kihlauksen kui monen muunkin suhteen.. ei tarvi olla aikuinen. Minun oma mielipiteeni on että mitä nuorempana menee kihloihin ja naimisiin nii sitä luultavammin liitto on pysyvä.. sitä ajattelee toisaalta vielä niin lapsellisesti, mutta toisaalta ei käytä sitä ajattelua nuorena mikä tulee vanhempana, että mikä olisi viisaammin tehty.. oikein tympäsee semmoset vanhemmat jotka vatvoo lapsiaan, että ensin opiskelu ja sitten kunnon työ ja sitten "mies/nainen/tyttöystävä/poikaystävä" jne. Jokainen tekee omat päätöksensä. Onhan se hyvä että mennään kihloihin ja osataan olla varmoja että hän on juuri se oikea.. hienoa.:) Itsekkin olen seurustellut nytten jonkin aikaa ja kyllä olen menossa kihloihin, en hetken huumasta vaan sillä mielin että menemme naimisiin myös, kihlaushan on lupaus avioliitosta.. ainakin näin olen asijan käsittänyt. Mutta olen samaa mieltä kanssasi, että kyllä se suru voi tulla puseroon jos ei tunne toista niin hyvin mitä luulee.. ja kappas oppikiin tuntemaan sen toisen kunnolla niin voi.. sitä ei välttämättä olekkaan niin varma sen jälkeen, eli ensin on opittava tuntemaan toinen kunnolla ja oltava ihan varma omista tunteista ja toisen. Kun nuorena sitoutuu toiseen, sitä kasvetaan yhdessä yhteen ja osataan arvostaa toista paremmin, mitä jos vanhempana ja ns. viisampana.
älä vielä mitää kihloja ajattele...alussa kaikki on ihanaa... mä oon seurustellu 1.5 v ja tiedän kokemuksesta et aika näyttää mitä haluaa!!!