-Osaaminen ;))
(nykyään ei moni oikein osaa mitään, koska tiedot on vanhoja hetkessä, Sairastamista ei pidetä minään, vaikka se on kovin duuni mitä on)
-Terveys
-Vetreys
-Ulkonäkö ja vaatteet
-Raha, omaisuus
Tällasia kaikenlaisia mittareita ihmiset itselleen laittavat ja elämä ja itsetunto on näistä kiinni. Kuitenkin jokainen kaipaa vain hyväksyntää ja rakkautta.
Ihmisarvon
mittarit
19696
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Osaaminen. Osaan omat hommani ja siitä mulle maksetaan kohtuullisesti. En mä kysele keltään mitään hyväksyntöjä. Ihan naurettava ajatus. Terveys on tärkeä, se on totta. Vetreys???? Mikä ihmeen vetreys? Viittaa johonkin terveyspelleilyyn tietty. Ulkonäkö..No, se on karu. Vaatteet...Jotain sitä on päälle laitettava, joten kaupassa ne tietää. Jotain helkkarin Sprittiä vai Esprittiä ostin viimeksi. Sopii päälle ihan ok. Raha ja omaisuus....Se on vaiheessa vielä, mutta nyt menee jo kohtalaisen lujaa. Uusi tankki hankittuna ja ostan vielä jonkun loma-asunnon, kunhan löytyy sopiva. Olen aina ollut hyväonninen, joten olen varma, että onnistun löytämään sopivan kohta.
hmm... vaan duunari. Sä kuulut siihen sun omaan kastiin. Tunnen akateemisia ihmisiä, jotka ovat niin akateemisia, että se on ihan mahdotonta ajatella esimerkiksi suhdetta ei akateemisen ihmisen kanssa. Sellasta se on akateemisuus.
En kai sitten, vaikka olenkin opiskellut yliopistossa. Olen siis tekijäporrasta ja omalla alallani osaaja. Eli pomo löytyy ja valvottavat löytyy. Olen törmännyt myös ihmisiin, jotka eivät ole ymmärtäneet vuorovaikutusta parisuhteessa, vaan ovat itse halunneet määritellä kaikki suhteeseen vaikuttavat tekijät. Suurin osa heistä on edelleen yksin ja pidänkin heitä eräänlaisina luusereina mielipiteittensä takia tässä elämän kilpailussa. Eli, tämä neropatti siis eroittelee itse aiheutetun päänsäryn valittajat niistä, jotka ovat kolhiutuneet elämän valtatiellä ilman omaa syytään. EN anna säälipisteitä näille itseaiheutetuille sinkkuelämän ihannoitsijoille...Siis ulospäin he alkuun antavat ymmärtää valinneensa itse yksin olemisen, mutta myöhemmin sitten tiristävät palstoilla ja lehdillä, kuinka he eivät löydä ketään vierelleen. Olennaisinta on, että nämä henkilöt etsivät edelleen itselleen sitä ihannepuolisoa vaikkapa netissä aivan uskomattomilla spekseillä...Minkähän takia he siis edelleen ovat yksin. Buaahahahahahaaaa!
niin kai se on sitten luettava tohtoriksi.
akateemiseen idioottiin rakastunut. Mutta sydän on niin suuri.
Mutta tsekkaapa jossain vaiheessa noita vinkumisia, joissa ihmiset valittaa yksinäisyyttään. Kuuntele sitten miksi ja varsinkin mitä he ovat vailla ja mitä he omasta mielestään pystyvät tarjoamaan. En voi millään uskoa, että hyvännäköinen nelikymppinen ihminen, joka on mielestään sporttinen, matkustelee, lukee, kuuntelee musiikkia ja pitää lenkkeilystä, mökkeilystä ja päivän päätteeksi rakastaa loikoilla takkatulen äärellä sohvalla, jää totaalisen yksin...Jossain siinä yhtälössä jokin siis klikkaa tai joku valehtelee aivan helkkarin paljon. Mitäs sanot?
Voi olla juuri sellainen ihminen kuin luettelet, mutta elämänkokemukset ovat muovanneet niin, että on vaikeata tutustua toisiin ihmisiin. Lisäksi ihmiset ovat aika armottomia sellaisia kohtaan, joita pidetään hieman erikoisina jostain syystä. Ulkonäkökin on makuasia. Sitäpaitsi hyvännäköisillä ihmisillä saattaa olla ulkonäkökomplekseja, jotka tekevät ujoksi tai sulkeutuneeksi. Lopuksi liika älykkyys voi karkottaa toisia. Jos ei jaksa jutella jokapäiväisyyksistä vaan mieluummin vaikka avaruudesta tai filosofiasta, niin juttukummpanit on vähissä
olen rakastunut eläessäni kahteen ihmiseen. Toinen oli telepaattinen (ei tarvitse uskoa, jos ei huvita) toinen valaistunut. Ei heistä ollut.
lisäksi. ufoukko.
on heitäkin jotka korottavat itsensä uskomaan jotta kaikkien pitää ajatella ja toimia kuten itse teen ja jäävät pökkelöinä odottamaan muiden elävän, keskustelevan puolestaan. Eikä se oli ole muusta kiinni kuin toisen aliarvioinnista ja itsensä tyhjälle jalustalle asettamisesta. Ei filosofiaa eikä muuta vaikeaa, jonkun seurassa viihtyy ja jotkut tuppaa väkisin seuraan pyytämättäkin ja keksivät teorioitaan vaikka väkisin vaikka ei ole alkeellisintakaan yhteyttä tai samoja tarpeita vain halusta päästä mitätöimään toisen tarpeet olemalla niistä kiinnostumatta. Miksi suotta väkisin sellainen show toisen latistamiseksi. Ei se älykkyydestä ole kiinni vaan halusta olla antamatta ja itsekkyydestä olla aina saamassa. Itsekkyys ei oikein ole in markkinoilla,kierrätyskamaa. Jos on ujo tai muita mainitsemiasi on luonnollista hakeutua itsensäkaltaiseen seuraan jossa olo on omimmillaan eikä kurkoitella tuulentupia jostain enemmästä josta ei ole itselle hajuakaan eikä tarjottavaa.
palaamme taas aiheeseen, mikä mättää kuviossa? Jos kerran on vaikeuksia, jotka johtuvat itsestään, niin minkä takia sitten vielä rajaa ihmisiä ulos noilla toisarvoisilla seikoilla. Vaikka joku on raitiovaununkuljettaja, voi hän silti olla kiinnostunut tähtitaivaasta. Hänet on vain suljettu ulos "kiinnostavien ihmisten ryhmästä" koska hän on "vain" raitiovaununkuljettaja. Tutkimuksissa onkin todettu, että naisia kiinnostaa ulkoiset ilmiöt enemmän, kuin henkilön ajatusmaailma. Ulkoisilla tekijöillä tarkoitan juuri varallisuutta, harrastuksia jna.
Hei, Niin olen minäkin lukenut mittareista...No ensinnäkin Taivaan Isän ihmis- mittapuut ovat yleensä aivan eriaiset kuin ihmisen. eli kuinka te mittaatte? Miettikääpä...itse olen pitänyt sivistyksen mittarina sitä kuinka kohtelen toista ihmistä. Iloist kevät päivää kaikille! t:mira-ley :)
tää nykyaika mikä laittaa ihmisille noi mittarit.. Jotku reppanat niihin retkahtaakin ja siitä ei hyvää seuraa. Onnettomia ihmisiä tulee vain lisää, ja kukaan ei osaa enää olla onnellinen ihan tavallisista pienistä asioita.
Terveys on minun arvomaailmassani numero yksi. Omat jalat,kädet aivotkin toimii jotenkuten. Ei tarvitse napsia verenpainepillereitä ym, kemiallista lääkitystä. Rahatkin riittää tilistä tiliin,enkä kaipaa sitä tiilitaloa keskellä kaupunkia järven rannalla. Unelmia ja haaveita toki on ja pitääkin meillä jokaisella olla. Jermuxi kirjoittaa tosi hyvin : "Suurin osa heistä on edelleen yksin ja pidänkin heitä eräänlaisina luusereina mielipiteittensä takia tässä elämän kilpailussa. Eli, tämä neropatti siis eroittelee itse aiheutetun päänsäryn valittajat niistä, jotka ovat kolhiutuneet elämän valtatiellä ilman omaa syytään." Parisuhdetta pitää hoitaa toista kunnioittamalla, sekä itseään ja kumppania. Ei aina voi olla oikeassa ;=)
Näillä kymmenillä viittaan kintaalla suorituspaineille,koulutustason ylläpidolle,kunhan vaatteet pysyy jokseenkin päällä ja on olosuhteisiin nähden edes siedettävä olla,se riittää.Jättäisin vaikka työni koknaan pois,ellen olisi näin vellihousu joka ei uskalla,peläten elintason laskevan yleisen mittapuun normien alapuolelle.Duuni ei oikeastaan ole yhtään mitään,kun tarkastelen mitä sain aikaan samalla kun painoin 30vuotta niska limassa,yäk...perhe-suhteet ja terveys on nyt kaikkein tärkein asia minulle. hyvää kevättä kaikille jotka sattuvat epäonnekseen tämän lukemaan:)
Samaa mieltä. Ei työ saa olla koko elämä.Se on sarja nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä. Ei pidä otsa kurtussa elämää tallustaa.
Ihminen omana itsenään. Ilman lisukkeita, ilman mausteita. Kaikessa yksinkertaisuudessaan.
ole :) jokainen ihminen on laulun arvoinen :) me olemme erinlaisia mut kivalla tavalla:)kauheeta olisi jos jokainen olisi samaan muottiin valettu :(
Miksi sairastamiseen suhtauduttaisiin vähätellen? Yksilön mielipide, vai? Kuka määrittelee vaatteesi ja ylipäätään (tyylisi) ulkonäkösi. Kallis ei aina meille sopivamman näköistä, halpa vaihtoehto parempi. Rikas ei välttämättä onnellisin. Rakkautta haluamme kaikki.