Oletteko laittaneet / miettineet onteloiden käyttöä yläpohjassa? Vaatiiko jotain erikoista/kallista rakenteiden osalta? Kyseessä 1:5 kattokulma
Ontelolaatta yläpohjaan
vaatiiko jotain erikoista?
6911030
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 69
Vanhimmat
talon reunaan esto liukumista varten. Sipotaloista näkee, että puuta ja peltiä niitten laattojen päälle kuitenkin tulee, eli ihan turhaa on tunkea laattoja yläpohjaan, jos siellä kuitenkin on puuta ruodelautoina. Paljon yksinkertaisempaa ja halvempaa on asentaa puiset kattotuolit ja niihin ruodelaudat.
Jos ruoteet valaisi niin saisi kaikki talon osat kivirakenteisina ja sitten tiilikatto päälle. Kuulin, että betonia saa nyt puoli ilmaiseksi, 50 eur kuutio. Toisaalta kun vääntää itse myllyllä niin saa tosi halvalla. Eikä tule susi hukkanen kylään.
peltiä pitää olla. Voishan käyttää metallisia ruodelautoja, muttei niitä näkemissäni parissa sipotalossa ole käytetty vaan ihan tavallisia puisia ruodelautoja.
Onko alla savea vai kalliota, kotipaikkakunnalla rupesivat tekemään uimahallia jäähallin viereen, taisivat paaluttaakkin, ongelma tuli, kun jäähallia ei ollut paalutettu, meinas jäähallin pääty sortua uimahallityömaan monttuun, kun savi lähti liikumaan, toivon että ko. talo tulee, tai on jo paalutettu.
päälle k/k 900 on riittävä kattorakennelma. Korotuspalojen verran villoja ja lankun osalta jää sitten tuuletusrakoa, joka harjan kohdalla yhtyy samaan tilaan ja tuuletus toimii.
http://www.youtube.com/watch?v=axUFZvEdcJ4
Samassa kulmassa kuin ulkokatto
tikkailta kun asenteli ivputkia ja muita viinoon sisäkattoon. Tee siis kunnon vintti, äläkä pelleile ihmishengillä.
kuin muutkin ratkaisut. Se on helppo saada energiataloudelliseksi=järkevä tapa saada yläpohja mahdollisimman ilmatiiviksi (kts VTT.n tutkimus kivitaloista). Ei vaadi mitään merkittävästi normaalista poikkeavia rakenneratkaisuja. Ilmastointia en sijoittanut yläpohjan sisään tai siitä läpi. Ne tulevat yläkerran seinistä läpi. Sähköt kulkevat onteloissa ja niiden päällä. Siis vaatii hieman miettimistä, mutta siten saa komean vinon rapatun sisäkaton, johon voi kiinnittää tarv. mitä vaan minne vaan.
helpompaa kuin betonilla tiivistäminen.
Tunqeqaa ne muovinne ihan mihin haluatte.. mutta jos kivitalon teette siihen ei kuulu muovia. Ontelolaatta on ehdottoman hyvä yläpohjassa kuten esim. sipoelementtikin. Sipossa se etu että vaatii vähemmän eristettä kuin ontelolaatta. Samalla saat hyvän äänieristyksen katon kautta asuntoon kulkevalle äänelle sekä massiivisen yläpohjan tasaamaan lämpötilan vaihteluja. Kivinen yläpohja ehdottomasti hyvä valinta...vaikkakin kalliimpi.
enemmistö "kivitaloista" on puisilla kattorakenteilla, eikä kokeneet suunnitelijat hevin tuputa ontelolaattoja yläpohjiin.
Vai pitikö olla köyhät rakentajat? Nythän on kyse vain siitä, haluaako talosta tiiviin varmasti vuosikymmeniksi. Puuyläpohjan tiivistys vaatii rakentaessa suurta huolellisuutta eikä tuloksen pysyvyydestä ole takeita. Yhtenäinen vaippa sen pirtin kivitaloksi tekee.
lämpöiseksi tekee paremmin kuin sipo tai ontelolaatta yksinään. yhtäläi betonistöissä pitää olla huolellinen ja teippaaminen on yksinkertaista puuhaa, eikä muovisaumat ilman teippejäkää vuodea, koska ovat vähintään 10 cm limittäin ja villa painaa muovisaumat tiiviiksi ruodelautoja vasten. Meillä on 2 krs talo ja onteloita löytyy vaikka muille jakaa, kyse ei ole rahasta vaan rakentamisen järkevyydestä.
Kyllähän esimerkiksi muovikelmu on elastisenpaa kuin kivi eikä siksi automaattisesti ole huonompi aikain saatossa. Äänen vaimentavuus toki kiviyläpohjan etu, etenkin lentomelualueella. Meillä kuuluupi Hornetien mörinät hyvin sisälle mutta maantien äänet kuuluu vain jos kuuntelee parvekkeen oven vieressä. (meillä siis kevytrakenteinen yläpohja)
toisia köyhiksi ilman mitään perusteita. Joko pääsit köyhä töistä.
sen katon alapuolella, joka sai harkkotaloista parhaimmat mittausarvot ilmantiiveydessä. Juottosamojen päällä on kahteen kertaan sivelty bitumieriste, koska alunperin suunniteltu muovi yläpintaan olisi tuskin pysynyt ehjänä kattoa rakennettaessa. Tämä on toiminut erittäin hyvin. Laattojen päällä on 40 cm puhallusvillaa. Hintaeroa kattotuoliratkaisuun ei käytännössä olisi ollut, mutta tekisin taatusti samoin uudelleenkin, jos olisi tarvis.
huuhaa tutkimukseen, jossa todettiin, että mitatut talot olivat paskasti rakennettu.
kommareita päästetä mittailemaan, mitä lie kommunistien taloja mittailleet.
samaa tutkimusta, mutta kas oma tupani oli hyvin tehty ja se oli myös tutkimuksessa todettavissa.
myös hyvin tehtyjä, joten ontelolaatta tai sipolaattayläpohja on jo uskonto tällä palstalla kuten sipouskonto, eli joku huuhaa kirjoitus kohottaa sadut arvaan arvaamattomaan ja niitä käytetään fakta argumenttina, voi voi uskovaisia.
viideltä vuodelta -2007 asti osoitti, että kevytbetonitalo on tiivein. Kevyiden yläpohjien rakentelussa on jatkuvasti ongelmia, miten juuri sinun talossasi tilanne olisi toisin.
että ongelmatalot olivat huonosti rakennettu. Ei hyvinrakennetuihin taloihin edes mitään kommareita päästetä tutkimaankaan.
olla mitenkään tiivein. hauskoja uskovaiset, saman pupun jauhaminen jatkuu vuodesta toiseen.
rakentanut sinun talosi sen paremmin. Siinä on aina ongelmaa, kun kahta erilaista rakennusmateriaalia yrität sovitella yhteen. Ajan mittaan kasvavat erilleen. Kevytbetonissa ei ole tätä vaivaa, helppo ja huoleton, jopa hyvä;- ja edullinen.
taloissaa ja kevytbetonitalo on tutkitusti tiivein. Kokonaisuus ratkaisee, ei jonkun umpiseinäkkeen yksittäinen U-arvo. Mieti sitä.
kuin sipopalkki???
U- arvo on aivan eri asia kuin tiiveys. Jos et asiasta mitään ymmärrä, niin älä silloin kirjoita.
tutkinut talojen tiiviyttä tällä vuosikymmenellä (viisi vuotta). Tiivein on kevytbetoniratkaisu ja sitten muut kovat yläpohjat, muovi teippi laahaa kaukana jäljessä. Ero sen kun suurenee kun materiaalit kunnolla kuivuvat.
"Ilmatiiviyden merkitys energiankulutukseen voi olla jopa 25-30 prosenttia. Tampereen teknillisessä yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan rakennuksen ilmatiiviyttä kuvaava luku n50 oli mitatuissa Jämerä-taloissa keskimäärin vain 1,5. Vastaava luku keskimääräisessä suomalaisessa pientalossa on noin 4 ja vuotavilla rakenteilla 7…10 tai jopa enemmän. "
Nykytekniikalla päästään jopa puurakenteisissa taloissa ilmanpitävyydessä alle 1:n. Tärkeintä on huolellinen rakentaminen.
Olen leikannut yhden sipopalkin halki Pituus ja poikkisuunnassa. palkki on täyttä tavaraa, sisältäen vähintään 8 pituus suuntaista raudoitus terästä ja päissa vielä poikittaisia teräksiä. Terästen paksuus riippuu palkin pituudesta ja käyttökohteesta. Minulla ne on 8-12mm väliltä. Sipotaloihin löytyy eritavalla raudoitettuja palkkeja käyttökohteen mukaan. Ontelolaatta taas on niin kuin nimestäkin voi päätellä ontto !
Suosittelen kyllä sipotaloa.. se on ollut esim. näilläkin helteillä mukavan viileä.
on helppo tehdä ja tiivis
nämä muovimateriaalien teippailut lämpötiloista ja kosteudesta alttiissa olosuhteissa heikompi tulos kuin kuralla...
mielestäni on tapauskohtaista minkälainen yläpohja kannattaa laittaa. Meillä tuli käyttöulakko, joten siitäkin oli etua että jotain sai upotettua eristeen sisään. Tekniikka kannattaa mielestäni kuitenkin aina kuljettaa alaslaskussa, silloin läpivientejä ei tule turhaan, oli yläpohja mitä matskua tahansa. Talon pohjapiirrustuskin vaikuttaa siihen minkälainen yläpohjan kannattaa olla. Valuharkko-/Lecaharkko- tai sipoharkkotalojen myyjät kehuvat aina omiaan vaikkakin "Lamera" kivitalo ehkä oisi se sopivin ratkaisu. (jos olisin uudestaan rakentamassa voisin valita sipolankut lammitalomme yläpohjaan, mikäli hinnasta päästäisiin sopuun)
ei sovi lammitalon omistajalle.
meillä on II krs 6,5 x 10m sisämitta, eikä kantavia väliseiniä, voiko tähän laittaa ontelot, riittääkö vinoon kattoon (1:4 suhtessa) ontelon jäykkyys?
..pistetään vaan paksumpaa onteloa.. eli 20 metrin kohalla kannattaa kysellä uudestaan, 10m on vielä perussettiä..
Eipä huvittaisi olla aentamassaa onteloita katon kulmaan... Jos ontelot on yläpohjassakin, niin rakenteesta ainakin tulee idiottivarmasti tiivis. Mitä jos tekisi ontelot vaakasuoraan, alle alaslasku tekniikkaa varten ja yläpuolelle kattuolit tai keskituennalla kattopalkit. Ylös jäisi hyvää tilaa eristämiselle.
välipohjiin (suora pinta) ja kevytbetonipalkit yläpohjaan, kaltevuus 1:3, lappeiden suuntaan asennus. Sipot ovat noin kuusimetrisiä palkkeja, välissä aina kantava seinä, joka samalla toimii hyvänä palokatkona. Palkkien päällä villa ja kattorakenteet korotuspalojen päällä itse tehtynä;- Raksan pituus on siinä 17 metriä. Ei toistaiseksi ongelmia, mutta olen asunut vasta 30 vuotta.
Tämä taitaa olla uusin kehitelmä... kun on pakko laittaa 6 m jännevälit, keksitään että "ne toimivat hyvinä palokatkoina!" :) Meillä Maxit-talossa "hyvinä palokatkoina" toimivat kahi-seinät. Siinä vaiheessa kun kahi-seinä kaatuu, on henki mennyt jo aikoja sitten.
Jos sulla olis kivinen yläpohja, pysyisit itsekkin hengissä eikä sun kahi-seinät kaatuis..
Mitä eroa on puutalolla ja kivitalolla tulipalossa hengissäpysymisen kannalta? Oikea vastaus: ei mitään. Irtaimisto tuottaa aivan tarpeeksi savua ja lämpöä siihen että henki lähtee. Vai onko Sipotalossa pöydät, sohvat ja telsutkin siporeksia?
puutalostasi.
harvassa mökissä huoneen leveys molempiin suuntiin on suurempi kuin 6 metriä. Esimerkiksi kun noita 6-metrisiä sipopalkkeja latoo 12 metriä peräkkäin, huoneeseen tulee kokoa 5,8x11,8m eli vajaa 70m2. Onkohan maksitissasi yhtään isompaa huonetta? hekota lisää:-
meillä on suurin yhteinäinen tila (olohuone-ruokailutila) 6,5 m x 8 m. Sitä ei olisi hötöreks-kermavaahtopalkeilla voinut toteuttaa. Sori vaan. Kaivaudu hötöreksiisi.
Kerro vaan, paljonko tarvitset! Ytongilta löytyy 7,2m asti samaa tavaraa! Taitaa sun torppas käydä vähän pieneksi?
harvalla jäbällä on pirtissään yli 6-metrinen huone kahteen suuntaan, joten seinä siinä on välissä, usko pois.
6,5x8m ja tietty yli 7m korkea ja vielä halogeenit katossa, joita vaihtelet huviksesi muutaman kuukauden välein ilman tikkaita. keksi lisää tai lopeta uneksiminen siellä koirankopissa asuessasi.
Eikös tuo sipopalkki olisi huomattavasti yksinkertaisempi asentaa ja tukea kuin ontelo? Olettaen että halutaan vinot sisäkatot ja kattona harjakatto, sipo on varmaan yksinkertaisempi rakenteiden suhteen? En ole laskennan ammattilainen, mutta ontelo varmaan vaatii aikamoiset tuet harjalle? Miten mahtaa olla ulkoseinien kohdalla? Tarvitaanko erikseen lisätukea sivuttaisen voiman varalle, vai hoitaako harjan tuenta sen?
kun palkit asennetaan räystäältä alkaen, alimmat sipopalkit naulataan muutamalla rosteripuikolla reinärunkoon ja ontelolaatoilla vastaava tuenta vaikka kulmaraudalla. Ensin ladotaan toinen lape harjalle saakka ja sitten aloitetaan toinen lape. Viimeinen palkki klopsahtaa mukavasti paikalleen harjalla ja voit aloittaa saumojen valutyöt. Noudata rakennesuunnittelijasi ohjeita.
ontelokenttäjäykistää rakenteen, sipo käsittääkseni on ns.kelluvaliitos
käsittääkseni käsityksessi ei ole fakta
kun teet juotokset ja päätyraudoitukset ja lyöt rosteripuikot laitimmaisten palkkien läpi seinään. Siihen päälle korotuspalat kattolankut, villat väliin.
Se on siinä.
Ontelolaatat kannattaa asentaa niin, että ovat talon pituussuuntaisia, jolloin keskelle ei tarvita lainkaan palkkia.
..Jos todella tehdään huippu talo.
Palovakuutus yms. minimimaksulle.
Tulen vaikka talkoisiin,jos tuohon päädyt!
"Palovakuutus yms. minimimaksulle."
Siihen ei tarvita kivirakenteista yläpohjaa.
Palovakuutus tipahtaa minimiin jos talon runko on kivirakenteinen, yläpohja saa olla vaikka paperia.
(Palovakuutuksessa vuotuinen säästö on vain kymmenen tai kymmenien eurojen luokkaa. Siis mitätön.)
Ihvi tiputti meikäläisen vakuutusmaksuja muutamalla kympillä, kun yläpohja oli kiveä. Riippunee siis vakuutusyhtiöstä.
Tuo muutama kymppi ei se valintaperustelu ollut.
heille riittää että seinät on kiveä
Tuo oli vielä lisäalennus kiviseinien lisäksi.
Sinänsä aivan sama mitä alennuksia saa ja mistä. Tuolta nyt sain halvimman hinnan ja parhaimmat ehdot omalle tönölleni. Tämä nyt sitten lienee tapauskohtaista, mutta näin itsellä.
minulle on ihan sama säästänkö vakuutusmaksuissa muutaman kympin vuodessa. Tärkeintä on oma henkikulta, kivirakenteisessa katossa ullakkopalon sattuessa minulla ja perheelläni on tuntiaikaa poistua rakennuksesta. Kun puurakenteinen kattoristikko romahtaa alle 10 minuutissa.
Samoin parin tuhannen lisäpanostus kiviseen kattoon "saattaakin" olla halpa henkivakuutus.
puurakenteinen yläpohja ei tule alas 10 minuutissa
puurakenteisen yläpohjan alapintaan on helppoa rakentaa 60min kestävä palosuojaus, samalla tulee kestävä ilmatiiveys
Parhaiten tulipaloa sietävä yläpohja saadaan siporex lankuilla (ontelolaatan alapinnassa olevat raudoitteet pehmenee aika nopsaan tulipalossa), mutta siitä tulee lisähintaa ja se vaikuttaa rakenne suunnitteluun. jne....
että ULLAKKOpalossa enimmäisen 10 mm aikana antavat kiinnittämiseen käytetyt naulalevyt periksi.
onneksi ullakkopalo on äärimmäisen harvinainen, salamanisku lienee käytännössä ainoa OKT:n ullakkopalon aiheuttaja...
yläpohjaratkaisuilla, mutta tuskin itseäsi. se kalvaa joka yö.
Kannatan poikkipalkkia ihan vitusti, mut kyllä nanotekniset ratkaisut kuitenkin ainakin itsellä vievät selkeesti voiton...kannattaa ehdotomasti kokeilla!!
ollaan laitettu, Parman P15 ja sikahyvä, päällä huopa ja 630 mm levyvilla.
Kestää meteoriitin täysosuman...
Mitenkäs tekniikka sisäkatossa? Valopisteet, sähköjohdot, ilmastointiputket? Ilmeisesti sitten ontelon yläpuolelle? Aika monta reikää saa tehdä?
lvis pitää aina tehdä alaslaskun sisään, jos oikein haluaa tehdä.
Kun talo rakennetaan järkevästi, toiminnan, pitkäaikaiskestävyyden sekä kustannustehokkuuden kannalta.
Niin laitetaan ominaispainoltaan (paino / lujuus) kevyet materiaalit ylärakenteisiin ja raskaammat alarakenteisiin.
Yläpohjan runkona paras on puu- tai teräsrakenne ja perustuksissa betonirakenne.
(Tämä ei estä kuitenkaan käyttämästä kattotiiliä vesikattona, jos peltikaton ropina häiritsee.) Toinen vaihtoehto on huopakatto tai muu kermirakenne.
Välipohjassa liittorakenne (HQ-palkki ja ontelolaatat). Tämä runkorakenne antaa vapaat kädet myös arkkitehdille ja loppukäyttäjälle valita tilaratkaisut ja väliseinien paikat.
Lisäksi kyseisen rakenteen ominaistaajuus on luokaltaan sellainen, että runkoäänet eivät nouse häiritsevälle tasolle.
Rakennuksen lämmöneristys hoidetaan aina eristeillä, ei runkorakenteilla.
(jonkinlaisena poikkeuksena kevytbetoni)
Kosteuden eristys kosteuseristeillä, ei runkorakenteilla. Lisäksi rakenteet pitää suunnitella ja toteuttaa riittävillä rakenteellisilla tuuletusratkaisuilla.
Yhteenvetona: Oikea rakennusmateriaali oikeaan paikkaan.
Lisätietoja: www.acd.fi
Tuo massa alas on tosiaan kuultu ennenkin, ja näin kannattanee yleensä tehdä jos valittavana on mihin sen massan laittaa. Mutta jos lähestytään kysymystä siitä näkökulmasta että seinät ja alapohja on jo valittu massiiviseksi ja valintana on että laitateenko yläpohja vielä kivestä vai ei niin jos pelkkää massiivisuutta ajatellaan niin vastaus on että kyllä kivestä. Eli kiviyläpohjalla saadaan massaa lisättyä entisestään korkeammalle tasolle mitä se ei ilman kiviyläpohjaa ei ole mahdollista. Ja kun ei tässä mitään liikkuvaa f1-autoa olla suunnittelemassa niin painopisteen sijaintia ei itsessään tarvitse kovin alas saada.
Joissakin tapauksissa seinät voi vaatia lisäraudoitusta tai muuta jäykistystä mutta se on sitten vain laskettava onteloyläpohjan hintaan ja sen jälkeen miettiä että kannattaako. Useimmissa massiivissa kivitaloissa seinät eivät vaadi enää mitään lisävahvistusta kiviyläpohjalle.
Lopputulemana voi kuitenkin todeta että kiviyläpohja tavanomaisesti parempi, mutta kalliimpi. Se että kannattaako riippuu takaisinmaksuajasta, rakentajan rahan arvosta, rakennuksen elinkaaresta, lentomelun suuruudesta, rakentajan kokemasta kiviyläpohjan statusarvosta jne...