Sakramentit

Saarijärven Paavon kirjoituksen sisältö ja rauhallinen sävy vastaavat mielestäni hyvin katolisen kirkon opetusta asiasta. Paavo mainitsi yhden asian, jonka teoreettisia seurauksia ja moraalista merkitystä olen joskus miettiynyt: "...sitten pitää elää siveydessä niin kauan kuin hän on _elossa_." Tiedän, että minun pitäisi vaihtaa nimimerkkiä, kun kysyn seuraavan kysymyksen, koska herjanheittäjiä löytynee... mutta toisaalta täällä on myös asioita oikeasti pohtivia, joten kysyn kumminkin: Mitä kirkko opettaa avioliiton pätevyyden (tai mahdollisuuden) osalta siinä karmeassa tilanteessa, että eronnut ja maistraatissa uudelleen vihitty katolilainen tappaisi ensimmäisen puolisonsa? Tappaminen on vakava synti, mutta jos tappaja vilpittömästi katuu tekoaan, kärsii rangaistuksensa ja osallistuu parannuksen sakramenttiin, hän saa synninpäästön ja voi osallistua eukaristiaan. Mutta onko hänellä mahdollisuus tulla uudelleen vihityksi katolisessa kirkossa - hänen sakramentaalisesti vihitty puolisonsahan ei enää olisi elossa? Tietenkin kysymys on makaaberi - ja silti: voiko ihminen saavuttaa pahaa tekemällä itselleen hyvää? Kaikki tiedämme, että tässä elämässä se on mahdollista, mutta kirkko ei siihen tietenkään kannusta. Mikä palikka siis puuttuu kokonaisuudesta? Vastaamisen osalta ei tarvitse olla huolissaan, koska sekä minä että puolisoni toivomme puolisoni exälle pitkää ikää ja onnea.

Sole kirjoitti:

Saarijärven Paavon kirjoituksen sisältö ja rauhallinen sävy vastaavat mielestäni hyvin katolisen kirkon opetusta asiasta. Paavo mainitsi yhden asian, jonka teoreettisia seurauksia ja moraalista merkitystä olen joskus miettiynyt: "...sitten pitää elää siveydessä niin kauan kuin hän on _elossa_." Tiedän, että minun pitäisi vaihtaa nimimerkkiä, kun kysyn seuraavan kysymyksen, koska herjanheittäjiä löytynee... mutta toisaalta täällä on myös asioita oikeasti pohtivia, joten kysyn kumminkin: Mitä kirkko opettaa avioliiton pätevyyden (tai mahdollisuuden) osalta siinä karmeassa tilanteessa, että eronnut ja maistraatissa uudelleen vihitty katolilainen tappaisi ensimmäisen puolisonsa? Tappaminen on vakava synti, mutta jos tappaja vilpittömästi katuu tekoaan, kärsii rangaistuksensa ja osallistuu parannuksen sakramenttiin, hän saa synninpäästön ja voi osallistua eukaristiaan. Mutta onko hänellä mahdollisuus tulla uudelleen vihityksi katolisessa kirkossa - hänen sakramentaalisesti vihitty puolisonsahan ei enää olisi elossa? Tietenkin kysymys on makaaberi - ja silti: voiko ihminen saavuttaa pahaa tekemällä itselleen hyvää? Kaikki tiedämme, että tässä elämässä se on mahdollista, mutta kirkko ei siihen tietenkään kannusta. Mikä palikka siis puuttuu kokonaisuudesta? Vastaamisen osalta ei tarvitse olla huolissaan, koska sekä minä että puolisoni toivomme puolisoni exälle pitkää ikää ja onnea.

Lue lisää

"Mitä kirkko opettaa avioliiton pätevyyden (tai mahdollisuuden) osalta siinä karmeassa tilanteessa, että eronnut ja maistraatissa uudelleen vihitty katolilainen tappaisi ensimmäisen puolisonsa?" Kysyin kerran tätä asiaa yhdeltä papilta, joka on kanonisen lain tohtori. Muistan selvästi, että hän vastasi, että sellainen avioliitto on täysin MITÄTÖN, jota varten on surmattu joko oma puoliso tai toisen puoliso. Hänen mukaansa sillä ei ole merkitystä mikä oli eri osapuolten uskonto eikä sillä oltiinko kyseisestä puolisosta erossa. "Tappaminen on vakava synti, mutta jos tappaja vilpittömästi katuu tekoaan, kärsii rangaistuksensa ja osallistuu parannuksen sakramenttiin, hän saa synninpäästön ja voi osallistua eukaristiaan. Mutta onko hänellä mahdollisuus tulla uudelleen vihityksi katolisessa kirkossa - hänen sakramentaalisesti vihitty puolisonsahan ei enää olisi elossa?" Jännää, että meillä on samanlaisia kysymyksiä. Juuri tätä kysyin minäkin. Jos murhaaja katuu tekoaan, hän voi saada sen ripissä anteeksi ja mennä taas kommuuniolle. Sen sijaan avioliittoa hän ei voi solmia, sillä edellämainittu rangaistus on pysyvä.

"Jos eronnut solmii siviiliavioliiton, niin kirkko ekskommunikoi." Tuo on yleinen harhaluulo ja se ei ole totta. Tässä tapauksessa katolilainen ei saa osallistua sakramentteihin, mutta ekskommunikoitu hän ei ole ainakaan virallisesti. Käytännössä tilanne voi hyvinkin olla seuraamuksiltaan sama.

tavis vasemmalta kirjoitti:

"Jos eronnut solmii siviiliavioliiton, niin kirkko ekskommunikoi." Tuo on yleinen harhaluulo ja se ei ole totta. Tässä tapauksessa katolilainen ei saa osallistua sakramentteihin, mutta ekskommunikoitu hän ei ole ainakaan virallisesti. Käytännössä tilanne voi hyvinkin olla seuraamuksiltaan sama.

Lue lisää

ekskommunikaation tarkoittavan? Jos ei saa osallistua sakramentteihin, siis lähinnä ehtoolliseen, niin silloin on ekskommunikoitu, koska ekskommunikaatio tarkoitaa nimenomaan ehtoolliselta erottamista.

tuon kirjoitti:

ekskommunikaation tarkoittavan? Jos ei saa osallistua sakramentteihin, siis lähinnä ehtoolliseen, niin silloin on ekskommunikoitu, koska ekskommunikaatio tarkoitaa nimenomaan ehtoolliselta erottamista.

Lue lisää

"Jos ei saa osallistua sakramentteihin, siis lähinnä ehtoolliseen, niin silloin on ekskommunikoitu, koska ekskommunikaatio tarkoitaa nimenomaan ehtoolliselta erottamista." Ei tarkoita. Ekskommunikaatio on eri asia, paljon jykevämpi rangaistus ja se merkitsee paljon muutakin. Miksi intät asioista, joista et tiedä?

Mitä sanot anglikaaneista, ei ihan pidä paikkaansa. Kyllä ne vihkivät uudelleen, mutta harkinnan jälkeen. "2002 General Synod motion, "That this Synod (a) affirm, in accordance with the doctrine of the Church of England as set out in Canon B30, that marriage should always be undertaken as a "solemn, public and life-long covenant between a man and a woman"; (b) recognise (i) that some marriages regrettably do fail and that the Church's care for couples in that situation should be of paramount importance; and (ii) that there are exceptional circumstances in which a divorced person may be married in church during the lifetime of a former spouse; (c) recognise that the decision as to whether or not to solemnise such a marriage in church after divorce rests with the minister (or officiating cleric if the minister is prepared to allow his/her church or chapel to be used for this marriage); and (d) invite the House of Bishops to issue the advice contained in Annex 1 of GS 1449."

tavis vasemmalta kirjoitti:

"Jos ei saa osallistua sakramentteihin, siis lähinnä ehtoolliseen, niin silloin on ekskommunikoitu, koska ekskommunikaatio tarkoitaa nimenomaan ehtoolliselta erottamista." Ei tarkoita. Ekskommunikaatio on eri asia, paljon jykevämpi rangaistus ja se merkitsee paljon muutakin. Miksi intät asioista, joista et tiedä?

Lue lisää

mitä ekskommunikaatio tarkoittaa muuta kuin että henkilö suljetaan pois ehtoolliselta.Kirkon opin mukaan Jumala on läsnä ehtoollisella ja silloin kuulema pääse osalliseksi hänen armostaan. http://koti.kapsi.fi/~gie/katwiki/index.php?title=Ekskommunikaatio Tarkoittaako tämä sitä että, eronnut ja uuden avioliiton solminut ei pääse osalliseksi Jumalan armosta mutta eronnut avoliitossa elävä saa vapaasti ottaa osaa ehtoolliseen? Lisäksi kysyn saako katolinen osakseen jumalan armoa kirkon oppien mukaisesti,sakramentien yhteydessä, ei muuten? Tuntuu siltä ettei katolinen kirkko hyväksy ihmisen omaa järjenkäyttöä, vaan rankaisee siitä. Tietysti ortodoksien käyttämä anateema on vielä pahempi rangaistus. Ihmettelenkin miksi ortodoksinen kirkko ei peru vanhoja anateemojaan ja osoita näin kunnioitusta väärin perustein kirotuille ihmisisille. Olisi tosi mukava jos M-L,Henrikiläinen sekä muut tiukan linjan katoliset kertoisivat kantansa.

tavis vasemmalta kirjoitti:

"Jos ei saa osallistua sakramentteihin, siis lähinnä ehtoolliseen, niin silloin on ekskommunikoitu, koska ekskommunikaatio tarkoitaa nimenomaan ehtoolliselta erottamista." Ei tarkoita. Ekskommunikaatio on eri asia, paljon jykevämpi rangaistus ja se merkitsee paljon muutakin. Miksi intät asioista, joista et tiedä?

Lue lisää

uudestaan avioituneet on nimenomaan ekskommunikoitu. Aikaisemmin katolisessa kirkossa oli käytössä vielä jyrkempi rangaistus pannaan julistaminen (anathema) eli täydellinen kirkosta erottaminen, mutta se on nyt poistettu katolisen kirkon kanonisesta laista. Ortodokseilla anathema sen sijaan on vielä käytössä, mutta se on harvinainen. Opiskele hyvä ihminen oman kirkkosi asiat, ettet puhuisi täällä puuta heinää!

Mevlana kirjoitti:

Mitä sanot anglikaaneista, ei ihan pidä paikkaansa. Kyllä ne vihkivät uudelleen, mutta harkinnan jälkeen. "2002 General Synod motion, "That this Synod (a) affirm, in accordance with the doctrine of the Church of England as set out in Canon B30, that marriage should always be undertaken as a "solemn, public and life-long covenant between a man and a woman"; (b) recognise (i) that some marriages regrettably do fail and that the Church's care for couples in that situation should be of paramount importance; and (ii) that there are exceptional circumstances in which a divorced person may be married in church during the lifetime of a former spouse; (c) recognise that the decision as to whether or not to solemnise such a marriage in church after divorce rests with the minister (or officiating cleric if the minister is prepared to allow his/her church or chapel to be used for this marriage); and (d) invite the House of Bishops to issue the advice contained in Annex 1 of GS 1449."

Lue lisää

tekevät poikkeuksiakin. Vihittiinhän prinssi Charles ja Camillakin, vaikka Camillan ensimmäinen mies elää vielä. Koville se kuitenkin otti, tuon kirkollisen vihkimisen saaminen.

"Kumma kyllä avoliitossa asuvia (eronneitakaan) ei ekskommunikoida." Jos katolilainen elää "avoliitossa", joka käsittää seksuaalisen suhteen, hän ei voi osallistua sakramentteihin. Tilanne on sama, olipa hän itse tai "avopuoliso" aikaisemmin ollut naimaton tai avioliitossa ja siitä eronnut. Kirkko hyväksyy siis vain joko siveydessä elämisen tai seksuaalisuuden toteuttamisen sakramentaalisessa avioliitossa. Muunlaisissa seksuaalisissa suhteissa elävät ovat sakramenttien ulkopuolella. Kirkko ei voi tietää kaikkien jäsentensä yksityiselämän asioita, elleivät he itse niistä kerro. Esimerkiksi "avoliitossa" eläminen on asia, josta kirkko ei useinkaan tiedä, ja siksi on näiden katolilaisten omalla vastuulla sen tiedostaminen ja noudattaminen, että he eivät voi osallistua sakramentteihin. Kirkko ei muutenkaan kovin yleisesti julistele julkisia ekskommunikaatioita, mutta eronneelle ja uudelleen aviotuneelle tai eronneen kanssa avioituneelle kerrotaan yksityisesti, etteivät he voi osallistua sakramentteihin.

huomioitsija kirjoitti:

"Kumma kyllä avoliitossa asuvia (eronneitakaan) ei ekskommunikoida." Jos katolilainen elää "avoliitossa", joka käsittää seksuaalisen suhteen, hän ei voi osallistua sakramentteihin. Tilanne on sama, olipa hän itse tai "avopuoliso" aikaisemmin ollut naimaton tai avioliitossa ja siitä eronnut. Kirkko hyväksyy siis vain joko siveydessä elämisen tai seksuaalisuuden toteuttamisen sakramentaalisessa avioliitossa. Muunlaisissa seksuaalisissa suhteissa elävät ovat sakramenttien ulkopuolella. Kirkko ei voi tietää kaikkien jäsentensä yksityiselämän asioita, elleivät he itse niistä kerro. Esimerkiksi "avoliitossa" eläminen on asia, josta kirkko ei useinkaan tiedä, ja siksi on näiden katolilaisten omalla vastuulla sen tiedostaminen ja noudattaminen, että he eivät voi osallistua sakramentteihin. Kirkko ei muutenkaan kovin yleisesti julistele julkisia ekskommunikaatioita, mutta eronneelle ja uudelleen aviotuneelle tai eronneen kanssa avioituneelle kerrotaan yksityisesti, etteivät he voi osallistua sakramentteihin.

Lue lisää

Eikö katolinen saa kaikki synnit anteeksi katumalla, näin olen ymmärtänyt? Jos siihen lisätään katumusharjoitus Ave Marian lausuminen seitsämän kertaa, rahalahjan antaminen kirkolle!?, niin onko ekskommunikaatio sillä hoidettu? http://koti.phnet.fi/elohim/mitenvoidaanpelastua.html Voitteko te täällä Suomessakin ostaa syntejä anteeksi? Kirkon ohjeissa lukee että vain eronnut uudelleen avioitunut ekskommunikoidaan. Jos Titta eroaa nykyisestä miehestään ja jatkaa avoliitossa niin eikö kaikki pitäisi olla kunnossa kirkon oppien mukaan? Kun ja jos hän katuu, tekee katumusharjoituksia ja saa anteeksi? Annetaanko hänelle anteeksi se että ex-mies oli edelleen hengissä kun hän solmi uuden avioliiton? Mikä tässä kaikessa on järkevää? Toimiiko Jumalan armo nappia painamalla eli sääntöjen mukaan elämällä, olivat säännät sitten miten järjettömiä hyvänsä? Toimiiko tämä teidän kohdallanne?

no religion kirjoitti:

Eikö katolinen saa kaikki synnit anteeksi katumalla, näin olen ymmärtänyt? Jos siihen lisätään katumusharjoitus Ave Marian lausuminen seitsämän kertaa, rahalahjan antaminen kirkolle!?, niin onko ekskommunikaatio sillä hoidettu? http://koti.phnet.fi/elohim/mitenvoidaanpelastua.html Voitteko te täällä Suomessakin ostaa syntejä anteeksi? Kirkon ohjeissa lukee että vain eronnut uudelleen avioitunut ekskommunikoidaan. Jos Titta eroaa nykyisestä miehestään ja jatkaa avoliitossa niin eikö kaikki pitäisi olla kunnossa kirkon oppien mukaan? Kun ja jos hän katuu, tekee katumusharjoituksia ja saa anteeksi? Annetaanko hänelle anteeksi se että ex-mies oli edelleen hengissä kun hän solmi uuden avioliiton? Mikä tässä kaikessa on järkevää? Toimiiko Jumalan armo nappia painamalla eli sääntöjen mukaan elämällä, olivat säännät sitten miten järjettömiä hyvänsä? Toimiiko tämä teidän kohdallanne?

Lue lisää

"Kirkon ohjeissa lukee että vain eronnut uudelleen avioitunut ekskommunikoidaan." Missä ihmeen kirkon ohjeissa noin lukee? Katolilaiset tietävät, että he eivät voi osallistua kommuunioon, jos heillä on jokin sovittamaton vakava synti tunnollaan. Ensin pitää ripittäytyä. Eronnut ja uudelleen avioitunut ei voi ripittäytyä, koska se edellyttäisi päätöstä luopua tuosta vakavasta synnistä eli elämistä täysin pidättäytyen seksistä uuden puolison kanssa. Avoliitossa elävä ei voi osallistua kommuunioon. Se tilanne on ihan vastaava kuin uudelleen avioituneenkin. Seksiä saa harjoittaa vain sakramentaalisesti vihityn puolison kanssa. Vakavat synnit saa anteeksi vain katumuksen kautta. Siihen tulee liittyä päätös parantaa elämänsä ja sitten ripittäytyminen ja papin antaman katumustyön tekeminen. Katumustyö voi olla tiettyjen rukousten rukoileminen, mutta voi se olla muutakin. Katumusta ja päätöstä parantaa elämänsä voi vapaaehtoisesti (!) toteuttaa lahjoittamalla rahaa johonkin hyvään tarkoitukseen. Se on oma päätös, kirkko ei pyydä eikä edellytä katujalta mitään rahalahjoja. Syntejä ei missään tapauksessa voi ostaa anteeksi, sellainen väite on joidenkin kiihkoprotestanttien valheellista propagandaa.

huomioitsija kirjoitti:

"Kirkon ohjeissa lukee että vain eronnut uudelleen avioitunut ekskommunikoidaan." Missä ihmeen kirkon ohjeissa noin lukee? Katolilaiset tietävät, että he eivät voi osallistua kommuunioon, jos heillä on jokin sovittamaton vakava synti tunnollaan. Ensin pitää ripittäytyä. Eronnut ja uudelleen avioitunut ei voi ripittäytyä, koska se edellyttäisi päätöstä luopua tuosta vakavasta synnistä eli elämistä täysin pidättäytyen seksistä uuden puolison kanssa. Avoliitossa elävä ei voi osallistua kommuunioon. Se tilanne on ihan vastaava kuin uudelleen avioituneenkin. Seksiä saa harjoittaa vain sakramentaalisesti vihityn puolison kanssa. Vakavat synnit saa anteeksi vain katumuksen kautta. Siihen tulee liittyä päätös parantaa elämänsä ja sitten ripittäytyminen ja papin antaman katumustyön tekeminen. Katumustyö voi olla tiettyjen rukousten rukoileminen, mutta voi se olla muutakin. Katumusta ja päätöstä parantaa elämänsä voi vapaaehtoisesti (!) toteuttaa lahjoittamalla rahaa johonkin hyvään tarkoitukseen. Se on oma päätös, kirkko ei pyydä eikä edellytä katujalta mitään rahalahjoja. Syntejä ei missään tapauksessa voi ostaa anteeksi, sellainen väite on joidenkin kiihkoprotestanttien valheellista propagandaa.

Lue lisää

hoituu avoliittolaisen kohdalla sillä, että käy tunnustamassa syntinsä. Ei haureuden syntiä pidetä kovin vakavana -ainakaan miesten kohdalla. Parilla Pater nosterilla ja Ave Marialla siitä selviää. Sitten käydään messussa ja jatketaan samaan tahtiin.

asiahan kirjoitti:

hoituu avoliittolaisen kohdalla sillä, että käy tunnustamassa syntinsä. Ei haureuden syntiä pidetä kovin vakavana -ainakaan miesten kohdalla. Parilla Pater nosterilla ja Ave Marialla siitä selviää. Sitten käydään messussa ja jatketaan samaan tahtiin.

Lue lisää

Et varmaankaan ole katolilainen. Minä olen. Katolilaisena tiedän, että rippiä ei voi käyttää hyväksi kevytmielisesti. Rippi on todellinen Kristuksen kohtaaminen, ja uskova katolialinen on ripissä niin tosissaan kuin vain voi olla. Kristuksen eteen mennään vain, kun kaikesta sydämestä ja sielusta halutaan jättää synti taakse ja korjata elämä hänen avullaan. Tämä asia, parannuksen sakramentti, on katolilaiselle niin syvä ja vakava, että vain hyvin ajattelematon ja ymmärtämätön ihminen voi pilkata sitä niin kuin sinä teet.

>>>Anglikaaninen kirkkokaan ei hyväksy eronneiden uudestaan avioitumista, mutta tiettävästi siviiliavioliiton solmineita ei siellä ekskommunikoida.

asiahan kirjoitti:

hoituu avoliittolaisen kohdalla sillä, että käy tunnustamassa syntinsä. Ei haureuden syntiä pidetä kovin vakavana -ainakaan miesten kohdalla. Parilla Pater nosterilla ja Ave Marialla siitä selviää. Sitten käydään messussa ja jatketaan samaan tahtiin.

Lue lisää

"Ei haureuden syntiä pidetä kovin vakavana -ainakaan miesten kohdalla." No, kovin vakavana, hmm. Ei nykyisin ole katolilaistenkaan keskuudessa mitenkään epätavallista, että eletään yhdessä jo ennen avioliiton solmimista. "Avoliitto", vaikkakin tarkoituksessa solmia avioliitto myöhemmin, on kirkon näkökulmasta joka tapauksessa vakava synti, ja "avoliitossa" elävät eivät voi käydä ehtoollisella eivätkä voi ripittäytyä muutoin kuin siinä vakaassa tarkoituksessa, että lopettavat synnissä elämisen (jatkossa elävät ilman seksuaalista suhdetta tai menevät naimisiin). Eläminen "avoliitossa" merkitsee sakramenttien ulkopuolella elämistä, vaikka kirkko ei tietäisi "avoliitosta" eikä kieltäisi kommuuniota. Kommuuniolle osallistuminen vakavan synnin tilassa on kuitenkin aina vakava synti myös itsessään ja ihmiselle vain vahingoksi. Missään ei sellaista katolilaisille opeteta, että miesten haureus olisi jotenkin hyväksyttävämpää kuin naisten. Tämä asia on kylläkin hyvin kulttuurisidonnainen (ei siis uskonto-). Monessa konservatiivisessa kulttuurissa naiset tuomitaan edelleen ankarammin kuin miehet, mutta länsimaissa tämä asennoituminen on muuttunut tasa-arvoisempaan suuntaan. Kuten sanottu, kirkko on tässä asiassa tasa-arvoinen kaikkialla: haureus on synti niin miehille kuin naisille.

asiahan kirjoitti:

hoituu avoliittolaisen kohdalla sillä, että käy tunnustamassa syntinsä. Ei haureuden syntiä pidetä kovin vakavana -ainakaan miesten kohdalla. Parilla Pater nosterilla ja Ave Marialla siitä selviää. Sitten käydään messussa ja jatketaan samaan tahtiin.

Lue lisää

Onko katolinen instituutio rakennettu syntisten rahalahjoituksilla? Onhan se nerokas systeemi. Italialainen mafia on sydämeltään harras katolinen, ainakin elokuvissa. Kummisedässä ainkoinaan rikolliset olivat mitä hurskaimpia katolisia. Luther kai osaksi tästäkin syystä lähti kirkosta. Hän vastusti syntien kytkyä rahalahjoihin. Olen ymmärtänyt että katumalla, katumusharjoituksilla ja rahalahjalla saa kaiken anteeksi. Onko jotain sellaista syntiä johon katumus ei vaikuta?

no religion kirjoitti:

Onko katolinen instituutio rakennettu syntisten rahalahjoituksilla? Onhan se nerokas systeemi. Italialainen mafia on sydämeltään harras katolinen, ainakin elokuvissa. Kummisedässä ainkoinaan rikolliset olivat mitä hurskaimpia katolisia. Luther kai osaksi tästäkin syystä lähti kirkosta. Hän vastusti syntien kytkyä rahalahjoihin. Olen ymmärtänyt että katumalla, katumusharjoituksilla ja rahalahjalla saa kaiken anteeksi. Onko jotain sellaista syntiä johon katumus ei vaikuta?

Lue lisää

Rahalla ei saa mitään anteeksi. Katolinen kirkko ei millään tavalla kytke rahalahjoja ehdoksi syntien anteeksisaamiselle. Koeta saada tämä mahtumaan päähäsi. Rahaa katolinen kirkko tietenkin tarvitsee. Niin tarvitsee luterilainenkin. Luterilainen kirkko Supmessa kerää rahaa veroina. Ihan hyvä ja pätevä systeemi tuo verotus, ja olisi hyvä jos katolisella kirkolla Suomessa olisi samanlainen oikeus. Kun ei ole, kirkko elää lahjoitusten varassa. Katolilaiset ovat velvollisia pitämään huolta siitä, että kirkolla on rahaa toimia tehtävänsä mukaisesti. Pappien täytyy elää, kirkkorakennukset täytyy pystyä pitämään kunnossa. Rahalahjoituksia tarvitaan. Mutta mitään syntien anteeksiantoja kirkko ei myy. Ei mafialle eikä kellekään. Kummisetä-elokuvat eivät ole erityisen luotettava lähde mielipiteenmuodostukselle katolisuudesta.

no religion kirjoitti:

Onko katolinen instituutio rakennettu syntisten rahalahjoituksilla? Onhan se nerokas systeemi. Italialainen mafia on sydämeltään harras katolinen, ainakin elokuvissa. Kummisedässä ainkoinaan rikolliset olivat mitä hurskaimpia katolisia. Luther kai osaksi tästäkin syystä lähti kirkosta. Hän vastusti syntien kytkyä rahalahjoihin. Olen ymmärtänyt että katumalla, katumusharjoituksilla ja rahalahjalla saa kaiken anteeksi. Onko jotain sellaista syntiä johon katumus ei vaikuta?

Lue lisää

"Onko jotain sellaista syntiä johon katumus ei vaikuta?" Olen ymmärtänyt, että Jumalan armo peittää kauheimmatkin synnit, jos syntinen vilpittömästi katuu. Kirkko ei ole koskaan sanonut, että kukaan verisinkään diktaattori tai irstain hedonisti olisi helvetissä. Vielä viimeisellä hetkellään ennen kuolemaa ihmisen on mahdollista katua syntejään ja ottaa armo vastaan. Emme voi tietää, onko näin tapahtunut kansanmurhaajienkin kohdalla, ja siksi kirkko ei ota kantaa siihen, onko joku joutunut helvettiin. Helvettiin joutuu, jos loppuun asti, tietoisesti ja vapaasti kieltäytyy ottamasta vastaan Jumalan rakkautta ja armoa. Tämähän siis tarkoittaa täydellistä katumattomuutta ja Jumalan torjumista eli ei ole vastaus kysymykseesi: onko syntiä johon katumus ei vaikuta. Luulisin siis, että vastaus kysymykseesi on: ei ole sellaista syntiä. Eria asia on, että kaikkea ei voi saada anteeksi pelkästään ripittäytymällä lähimmälle papille. Joidenkin syntien kohdalla tarvitaan absoluutio (syntien julistaminen anteeksi) piispalta. Mitä nämä erityiset synnit ovat, siihen voi ehkä joku tietävämpi vastata.

huomioitsija kirjoitti:

Rahalla ei saa mitään anteeksi. Katolinen kirkko ei millään tavalla kytke rahalahjoja ehdoksi syntien anteeksisaamiselle. Koeta saada tämä mahtumaan päähäsi. Rahaa katolinen kirkko tietenkin tarvitsee. Niin tarvitsee luterilainenkin. Luterilainen kirkko Supmessa kerää rahaa veroina. Ihan hyvä ja pätevä systeemi tuo verotus, ja olisi hyvä jos katolisella kirkolla Suomessa olisi samanlainen oikeus. Kun ei ole, kirkko elää lahjoitusten varassa. Katolilaiset ovat velvollisia pitämään huolta siitä, että kirkolla on rahaa toimia tehtävänsä mukaisesti. Pappien täytyy elää, kirkkorakennukset täytyy pystyä pitämään kunnossa. Rahalahjoituksia tarvitaan. Mutta mitään syntien anteeksiantoja kirkko ei myy. Ei mafialle eikä kellekään. Kummisetä-elokuvat eivät ole erityisen luotettava lähde mielipiteenmuodostukselle katolisuudesta.

Lue lisää

Toit itse esille että katumusta voi avittaa rahalahjalla. Luin saman jostain viitteestä jonka olen tännekin laittanut aikaisemmin. Eihän tämä uusia asia ole. Sitä vaan että miten uuden avioliiton solmiminen on suurempi rikos kuin murha tms.? Mikä avioliitossa on tarkalleen ottaen niin pyhää että liitto on purkamaton? Voisihan jumala yhtä hyvin osoittaa armoaan uudelle kumppanille, miksi ei?

no religion kirjoitti:

Toit itse esille että katumusta voi avittaa rahalahjalla. Luin saman jostain viitteestä jonka olen tännekin laittanut aikaisemmin. Eihän tämä uusia asia ole. Sitä vaan että miten uuden avioliiton solmiminen on suurempi rikos kuin murha tms.? Mikä avioliitossa on tarkalleen ottaen niin pyhää että liitto on purkamaton? Voisihan jumala yhtä hyvin osoittaa armoaan uudelle kumppanille, miksi ei?

Lue lisää

"Toit itse esille että katumusta voi avittaa rahalahjalla." No niin. Ja sinä sitten teit siitä johtopäätöksiä... Näinhän edellä kirjoitin: "Katumusta ja päätöstä parantaa elämänsä voi vapaaehtoisesti (!) toteuttaa lahjoittamalla rahaa johonkin hyvään tarkoitukseen. Se on oma päätös, kirkko ei pyydä eikä edellytä katujalta mitään rahalahjoja." Siis vielä kerran: kirkko ei myy anteeksiantoja eikä edellytä, että katumusta osoitetaan rahalahjalla. Kuten kirjoitin, on aivan katuvan syntisen oma asia, haluaako hän katumuksen osoituksena antaa hyväntekeväisyyteen tai kirkolle lahjoituksen. Huomaa, että nimenomaan edellä puhuin lahjoituksesta johonkin hyvään tarkoitukseen, en pelkästään lahjoituksesta kirkolle. Katumusta voi osoittaa lukuisilla muilla tavoilla rahalahjoituksen sijaan, sanoisin että ensisijaisesti muilla tavoin ja toissijaisesti antamalla rahaa: käydä katsomassa yksinäistä sairasta tai vanhusta, antamalla aikaansa ja työtään vähäosaisten hyväksi tai muuten osoittamalla erityistä rakkautta jotakuta sen tarpeessa olevaa kohtaan. Kun saamme ripissä Jumalalta synnit anteeksi, on aivan luonnollista panna hyvä kiertämään. Ei se ole kaupankäyntiä. Ja otsikostasi: anekauppaa ilmeisesti käytiin 1500-luvun Saksassa, missä Luther siihen oikeutetusti puuttui. Sitä käytiin lyhyen aikaa, siihen syyllistyivät tietyt papit, ja se oli kaiken kaikkiaan väärinkäytös. Katolinen kirkko ei hyväksy aneiden myyntiä. Anekaupasta puhuminen yhä edelleen on asia, josta voi syyttää luterilaista kouluopetusta. Toistan: anekauppa oli myös katolisen kirkon katsannon mukaan väärinkäytös, sitä ei tapahdu nykyään. Koko asia pitäisi jo pystyä luterilaisellakin puolella armollisesti unohtamaan historian romukoppaan ja puhua katolisuudesta sen mukaan, mitä katolinen kirkko on nyt, ei sen mukaan, mitä jotkut ahneet papit tekivät 500 vuotta sitten. Toinen kysymyksesi koskee avioliiton pyhyyttä. Kirkko ei voi tinkiä siitä, minkä Kristus itse antoi meille noudatettavaksi. Pätevästi solmittu avioliitto on purkamaton. Avioliitto on myös Kristuksen ja hänen kirkkonsa välisen pysyvän, purkamattoman ja uskollisen liiton vertauskuva. Siksi se on erityisellä tavalla pyhä.

huomioitsija kirjoitti:

"Toit itse esille että katumusta voi avittaa rahalahjalla." No niin. Ja sinä sitten teit siitä johtopäätöksiä... Näinhän edellä kirjoitin: "Katumusta ja päätöstä parantaa elämänsä voi vapaaehtoisesti (!) toteuttaa lahjoittamalla rahaa johonkin hyvään tarkoitukseen. Se on oma päätös, kirkko ei pyydä eikä edellytä katujalta mitään rahalahjoja." Siis vielä kerran: kirkko ei myy anteeksiantoja eikä edellytä, että katumusta osoitetaan rahalahjalla. Kuten kirjoitin, on aivan katuvan syntisen oma asia, haluaako hän katumuksen osoituksena antaa hyväntekeväisyyteen tai kirkolle lahjoituksen. Huomaa, että nimenomaan edellä puhuin lahjoituksesta johonkin hyvään tarkoitukseen, en pelkästään lahjoituksesta kirkolle. Katumusta voi osoittaa lukuisilla muilla tavoilla rahalahjoituksen sijaan, sanoisin että ensisijaisesti muilla tavoin ja toissijaisesti antamalla rahaa: käydä katsomassa yksinäistä sairasta tai vanhusta, antamalla aikaansa ja työtään vähäosaisten hyväksi tai muuten osoittamalla erityistä rakkautta jotakuta sen tarpeessa olevaa kohtaan. Kun saamme ripissä Jumalalta synnit anteeksi, on aivan luonnollista panna hyvä kiertämään. Ei se ole kaupankäyntiä. Ja otsikostasi: anekauppaa ilmeisesti käytiin 1500-luvun Saksassa, missä Luther siihen oikeutetusti puuttui. Sitä käytiin lyhyen aikaa, siihen syyllistyivät tietyt papit, ja se oli kaiken kaikkiaan väärinkäytös. Katolinen kirkko ei hyväksy aneiden myyntiä. Anekaupasta puhuminen yhä edelleen on asia, josta voi syyttää luterilaista kouluopetusta. Toistan: anekauppa oli myös katolisen kirkon katsannon mukaan väärinkäytös, sitä ei tapahdu nykyään. Koko asia pitäisi jo pystyä luterilaisellakin puolella armollisesti unohtamaan historian romukoppaan ja puhua katolisuudesta sen mukaan, mitä katolinen kirkko on nyt, ei sen mukaan, mitä jotkut ahneet papit tekivät 500 vuotta sitten. Toinen kysymyksesi koskee avioliiton pyhyyttä. Kirkko ei voi tinkiä siitä, minkä Kristus itse antoi meille noudatettavaksi. Pätevästi solmittu avioliitto on purkamaton. Avioliitto on myös Kristuksen ja hänen kirkkonsa välisen pysyvän, purkamattoman ja uskollisen liiton vertauskuva. Siksi se on erityisellä tavalla pyhä.

Lue lisää

http://koti.kapsi.fi/~gie/katwiki/index.php?title=Ane "Aneita ei voi hankkia pelkällä rahalla. Ne teot, joista kirkko jakaa aneita, on lueteltu dokumentissa nimeltä Enchiridion Indulgentiarum (1968), ja siellä ei rahaa itse asiassa mainita lainkaan. Joissakin tapauksissa esim. juhlavuosien yhteydessä paavi kuitenkin saattaa säätää aneen, johon liittyvänä tekona on aineellinen lahjoitus." Ja vapaaehtoinen rahalahjotus avittaa synnin sovitusta. Miten tämä Berlusconin pariskunta jos eroavat ja avoituvat uudelleen(Italiassa se ei ole mahdollista,mutta kuitenkin)? Voiko teoriassa Italiassa olla katolinen pääministeri joka ei voisi osallistua ehtoolliselle ja jäisi ilman jumalan armoa? Miten hänen naisekkailunsa niistä kai selviää ripillä katumusharjoituksilla? Eli mies voi vapaasti harrastaa syrjähyppyjä avioliitossa mutta vasta eron ja uudelleen avioituminen katkaisee yhteyden yläkertaan?

mezzotinto kirjoitti:

Et varmaankaan ole katolilainen. Minä olen. Katolilaisena tiedän, että rippiä ei voi käyttää hyväksi kevytmielisesti. Rippi on todellinen Kristuksen kohtaaminen, ja uskova katolialinen on ripissä niin tosissaan kuin vain voi olla. Kristuksen eteen mennään vain, kun kaikesta sydämestä ja sielusta halutaan jättää synti taakse ja korjata elämä hänen avullaan. Tämä asia, parannuksen sakramentti, on katolilaiselle niin syvä ja vakava, että vain hyvin ajattelematon ja ymmärtämätön ihminen voi pilkata sitä niin kuin sinä teet.

Lue lisää

vaan katolilaisten kaksinaismoraalia. Katolisissa maissa melskein jokaisella miehellä on rakastajatar.

se perustettiinkin kirjoitti:

>>>Anglikaaninen kirkkokaan ei hyväksy eronneiden uudestaan avioitumista, mutta tiettävästi siviiliavioliiton solmineita ei siellä ekskommunikoida.

Niin kummalta kuin se tuntuukin.

huomioitsija kirjoitti:

"Toit itse esille että katumusta voi avittaa rahalahjalla." No niin. Ja sinä sitten teit siitä johtopäätöksiä... Näinhän edellä kirjoitin: "Katumusta ja päätöstä parantaa elämänsä voi vapaaehtoisesti (!) toteuttaa lahjoittamalla rahaa johonkin hyvään tarkoitukseen. Se on oma päätös, kirkko ei pyydä eikä edellytä katujalta mitään rahalahjoja." Siis vielä kerran: kirkko ei myy anteeksiantoja eikä edellytä, että katumusta osoitetaan rahalahjalla. Kuten kirjoitin, on aivan katuvan syntisen oma asia, haluaako hän katumuksen osoituksena antaa hyväntekeväisyyteen tai kirkolle lahjoituksen. Huomaa, että nimenomaan edellä puhuin lahjoituksesta johonkin hyvään tarkoitukseen, en pelkästään lahjoituksesta kirkolle. Katumusta voi osoittaa lukuisilla muilla tavoilla rahalahjoituksen sijaan, sanoisin että ensisijaisesti muilla tavoin ja toissijaisesti antamalla rahaa: käydä katsomassa yksinäistä sairasta tai vanhusta, antamalla aikaansa ja työtään vähäosaisten hyväksi tai muuten osoittamalla erityistä rakkautta jotakuta sen tarpeessa olevaa kohtaan. Kun saamme ripissä Jumalalta synnit anteeksi, on aivan luonnollista panna hyvä kiertämään. Ei se ole kaupankäyntiä. Ja otsikostasi: anekauppaa ilmeisesti käytiin 1500-luvun Saksassa, missä Luther siihen oikeutetusti puuttui. Sitä käytiin lyhyen aikaa, siihen syyllistyivät tietyt papit, ja se oli kaiken kaikkiaan väärinkäytös. Katolinen kirkko ei hyväksy aneiden myyntiä. Anekaupasta puhuminen yhä edelleen on asia, josta voi syyttää luterilaista kouluopetusta. Toistan: anekauppa oli myös katolisen kirkon katsannon mukaan väärinkäytös, sitä ei tapahdu nykyään. Koko asia pitäisi jo pystyä luterilaisellakin puolella armollisesti unohtamaan historian romukoppaan ja puhua katolisuudesta sen mukaan, mitä katolinen kirkko on nyt, ei sen mukaan, mitä jotkut ahneet papit tekivät 500 vuotta sitten. Toinen kysymyksesi koskee avioliiton pyhyyttä. Kirkko ei voi tinkiä siitä, minkä Kristus itse antoi meille noudatettavaksi. Pätevästi solmittu avioliitto on purkamaton. Avioliitto on myös Kristuksen ja hänen kirkkonsa välisen pysyvän, purkamattoman ja uskollisen liiton vertauskuva. Siksi se on erityisellä tavalla pyhä.

Lue lisää

Onko uudelleenavioituminen synti vai kuolemansynti. Onko asia sovitettavissa? Miten tämä sopii yhteen uuden kuolemansynnin nro 7, kansainvälisten ihmisoikeuksien kanssa? http://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsemän_kuolemansyntiä http://fi.wikipedia.org/wiki/Perusoikeudet

no religion kirjoitti:

Onko uudelleenavioituminen synti vai kuolemansynti. Onko asia sovitettavissa? Miten tämä sopii yhteen uuden kuolemansynnin nro 7, kansainvälisten ihmisoikeuksien kanssa? http://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsemän_kuolemansyntiä http://fi.wikipedia.org/wiki/Perusoikeudet

Lue lisää

Ekskommunikaatio rikkoo ihmisen perusoikeuksia joka summa summarum on kuolemansynti. Vai eikö ole? http://fi.wikipedia.org/wiki/Perusoikeudet#Tasa-arvo-oikeudet Kaikkia ihimisiä tulee kohdella samanarvoisesti. Minulle on aikaisemmin sanottu ettei nämä ihmisoikeudet ole tärkeitä ei anakaan niin tärkeitä kuin perinteiset synnit. Eikö katolilaisia askarruta se, että kansainväliset ihmisoikeudet ovat monessa suhteessa ristiriidassa vanhojen oppien kanssa? Mutta se kai on niin että traditio ajaa ohi ihmisoikeuksien. Btw kun katolinen kirkko poisti anateeman v.1983 kait, vapauttiko se samalla kaikki kirkon kiroamat ihmiset kirouksesta?

no religion kirjoitti:

http://koti.kapsi.fi/~gie/katwiki/index.php?title=Ane "Aneita ei voi hankkia pelkällä rahalla. Ne teot, joista kirkko jakaa aneita, on lueteltu dokumentissa nimeltä Enchiridion Indulgentiarum (1968), ja siellä ei rahaa itse asiassa mainita lainkaan. Joissakin tapauksissa esim. juhlavuosien yhteydessä paavi kuitenkin saattaa säätää aneen, johon liittyvänä tekona on aineellinen lahjoitus." Ja vapaaehtoinen rahalahjotus avittaa synnin sovitusta. Miten tämä Berlusconin pariskunta jos eroavat ja avoituvat uudelleen(Italiassa se ei ole mahdollista,mutta kuitenkin)? Voiko teoriassa Italiassa olla katolinen pääministeri joka ei voisi osallistua ehtoolliselle ja jäisi ilman jumalan armoa? Miten hänen naisekkailunsa niistä kai selviää ripillä katumusharjoituksilla? Eli mies voi vapaasti harrastaa syrjähyppyjä avioliitossa mutta vasta eron ja uudelleen avioituminen katkaisee yhteyden yläkertaan?

Lue lisää

"Eli mies voi vapaasti harrastaa syrjähyppyjä avioliitossa mutta vasta eron ja uudelleen avioituminen katkaisee yhteyden yläkertaan?" Mahdatko sinä ollenkaan lukea saamiasi vastauksia? Heti ensimmäinen tässä keskustelussa saamasi vastaus kumoaa yllä olevan väitteesi. Saartijärven Paavo kirjoitti aivan oikein, että Jumala jakaa armoaan ihmisille miten tahtoo, myös sakramenttien ulkopuolella. Jos siis katolilainen on eronnut ja avioitunut uudelleen, hänen yhteytensä Jumalan armoon ei ole katkaistu, vaikka hän ei voikaan osallistua sakramentteihin. Ei katolilaisen, miehen sen paremmin kuin naisenkaan, ole sallittua "harrastaa" syrjähyppyjä. Syrjähypyn voi tietenkin katuva saada ripissä anteeksi. Parannuksen sakramentti eli rippi edellyttää vakaata päätöstä parantaa elämänsä. Minkään syntisen "harrastuksen" jatkamista ei siis saa suunnitella.

no religion kirjoitti:

Onko uudelleenavioituminen synti vai kuolemansynti. Onko asia sovitettavissa? Miten tämä sopii yhteen uuden kuolemansynnin nro 7, kansainvälisten ihmisoikeuksien kanssa? http://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsemän_kuolemansyntiä http://fi.wikipedia.org/wiki/Perusoikeudet

Lue lisää

Mitä väliä sillä on sinulle, sanotaanko uudelleenavioitumista synniksi vai kuolemansynniksi? Kysymyksesi on sekava. Perinteisesti seitsemällä kuolemansynnillä tarkoitetaan enemmän ihmisen sydämen asennoitumista (ylpeys, ahneus, kateus, viha, irstaus, mässäys, hengen velttous) kuin yksittäistä tekoa. Uudelleenavioituneita kehotetaan käymään säännöllisesti messussa ja osallistumaan seurakunnan toimintaan. Heidän katsotaan olevan Jumalan kansan jäseniä ja Jumalan armahtavan rakkauden piirissä, vaikka he eivät voi osallistua sakramentteihin. Tämä on oleellista, ja tätä on sinulle jo moneen kertaan vastattu. Kysyn uudelleen, mitä väliä sinulle siis on, millaiseksi synniksi uudelleenavioitumista kutsutaan? Mitä sinä sotket lain määrittämiä perusoikeuksia siihen, että kirkko epää sakramentit tiettyjen elämäntapojen vuoksi? Siinä ei ole kyse minkäänlaisesta perusoikeuksiin puuttumisesta. Uskonnonvapaus on perusoikeus. Jos ihminen on vapaasta tahdostaan katolisen kirkon jäsen, hän hyväksyy kirkon jäsenilleen määrittämät säännöt.

Magilla G. kirjoitti:

Mitä väliä sillä on sinulle, sanotaanko uudelleenavioitumista synniksi vai kuolemansynniksi? Kysymyksesi on sekava. Perinteisesti seitsemällä kuolemansynnillä tarkoitetaan enemmän ihmisen sydämen asennoitumista (ylpeys, ahneus, kateus, viha, irstaus, mässäys, hengen velttous) kuin yksittäistä tekoa. Uudelleenavioituneita kehotetaan käymään säännöllisesti messussa ja osallistumaan seurakunnan toimintaan. Heidän katsotaan olevan Jumalan kansan jäseniä ja Jumalan armahtavan rakkauden piirissä, vaikka he eivät voi osallistua sakramentteihin. Tämä on oleellista, ja tätä on sinulle jo moneen kertaan vastattu. Kysyn uudelleen, mitä väliä sinulle siis on, millaiseksi synniksi uudelleenavioitumista kutsutaan? Mitä sinä sotket lain määrittämiä perusoikeuksia siihen, että kirkko epää sakramentit tiettyjen elämäntapojen vuoksi? Siinä ei ole kyse minkäänlaisesta perusoikeuksiin puuttumisesta. Uskonnonvapaus on perusoikeus. Jos ihminen on vapaasta tahdostaan katolisen kirkon jäsen, hän hyväksyy kirkon jäsenilleen määrittämät säännöt.

Lue lisää

Jaa tiedät paremmin kuin wikipedia, ettei ihmisen perusoikeuksien rikkominen olekaan uusi kuolemansynti ja niitä saa vapaasti rikkoa?Niinkö? Seitsemän uutta kuolemansyntiä Arkkipiispa Gianfranco Girotti määritteli eräässä haastattelussa nykyaikana yleiset seitsemän kuolemansyntiä. (BBC News, Iltalehti). Näitä ovat arkkipiispan mukaan: 1. Ympäristön saastuttaminen 2. Geenimanipulaatio 3. Ylenpalttisen vaurauden kerääminen 4. Köyhyyden aiheuttaminen 5. Huumekauppa ja huumeiden käyttö 6. Moraalisesti kyseenalaiset kokeilut 7. Ihmisen perusoikeuksien rikkominen Olen lukenut, että katolinen kokee yhteyden jumalaan/on armon alainen ehtoollisella. Kun tämä yhteys kielletään ihmiseltä uudelleen avioitumisen myötä syyllistyy katolinen kirkko kuolemansyntiin, rikkomalla ihmisen perusoikeuksia. Loogista ja yksinkertaista. Entäs tämä anateemajuttu onko se jonkun osalta vielä voimassa. Sekin rikkoo vähäsen ihmisoikeuskia eiks niin? Mutta sehän on myös kirkon oma asia, ymmärrän.

Magilla G. kirjoitti:

"Eli mies voi vapaasti harrastaa syrjähyppyjä avioliitossa mutta vasta eron ja uudelleen avioituminen katkaisee yhteyden yläkertaan?" Mahdatko sinä ollenkaan lukea saamiasi vastauksia? Heti ensimmäinen tässä keskustelussa saamasi vastaus kumoaa yllä olevan väitteesi. Saartijärven Paavo kirjoitti aivan oikein, että Jumala jakaa armoaan ihmisille miten tahtoo, myös sakramenttien ulkopuolella. Jos siis katolilainen on eronnut ja avioitunut uudelleen, hänen yhteytensä Jumalan armoon ei ole katkaistu, vaikka hän ei voikaan osallistua sakramentteihin. Ei katolilaisen, miehen sen paremmin kuin naisenkaan, ole sallittua "harrastaa" syrjähyppyjä. Syrjähypyn voi tietenkin katuva saada ripissä anteeksi. Parannuksen sakramentti eli rippi edellyttää vakaata päätöstä parantaa elämänsä. Minkään syntisen "harrastuksen" jatkamista ei siis saa suunnitella.

Lue lisää

Katolisissa maissa kukaan ei harrasta esiaviollista seksiä eikä syrjähyppyjä. Sänkyyn mennään kun tehdään lapsia n. 1-10 kertaa elämässä.Ok Sakramenteit ovat mysteerejä joissa ihminen pääsee osalliseksi armosta ym.Ja tärkeä osa katolisen elämää. Mikäli katolilainen suljetaan pois ehtoollisen mysteeristä se ei ole mikään pikku juttu kuten annat ymmärtää vaan tärkeä asia katoliselle ihmiselle. Sitä vaan että onhan anateemakin poistettu. Kyllä kirkko voi muuttua jos se vain haluaa. Ainakin pitäisi luopua ihmisten kiusaamisesta nykyaikana oli se kuinka taivaallista hyvänsä. Yritän vain vähän pitää päähänpotkittujen katolilaisten puolta. Sillä onhan se kurjaa kun oma uskonnollinen koti ja sen jumala harjoittavat kurittamista ja pottuilua. Joutuuko nämä uudelleen avioituneet kiirastuleen, et viittis vastata?

no religion kirjoitti:

Jaa tiedät paremmin kuin wikipedia, ettei ihmisen perusoikeuksien rikkominen olekaan uusi kuolemansynti ja niitä saa vapaasti rikkoa?Niinkö? Seitsemän uutta kuolemansyntiä Arkkipiispa Gianfranco Girotti määritteli eräässä haastattelussa nykyaikana yleiset seitsemän kuolemansyntiä. (BBC News, Iltalehti). Näitä ovat arkkipiispan mukaan: 1. Ympäristön saastuttaminen 2. Geenimanipulaatio 3. Ylenpalttisen vaurauden kerääminen 4. Köyhyyden aiheuttaminen 5. Huumekauppa ja huumeiden käyttö 6. Moraalisesti kyseenalaiset kokeilut 7. Ihmisen perusoikeuksien rikkominen Olen lukenut, että katolinen kokee yhteyden jumalaan/on armon alainen ehtoollisella. Kun tämä yhteys kielletään ihmiseltä uudelleen avioitumisen myötä syyllistyy katolinen kirkko kuolemansyntiin, rikkomalla ihmisen perusoikeuksia. Loogista ja yksinkertaista. Entäs tämä anateemajuttu onko se jonkun osalta vielä voimassa. Sekin rikkoo vähäsen ihmisoikeuskia eiks niin? Mutta sehän on myös kirkon oma asia, ymmärrän.

Lue lisää

Missä on määritelty ihmisen perusoikeudeksi saada osallistua sakramentteihin katolisessa kirkossa? No ei missään. Muutenhan kaikkien, myös ei-katolilaisten kuten sinun, pitäisi saada osallistua sakramentteihin. Kirkko voi määrittää sakramentteihin osallistuville omat sääntönsä, koska sakramentit ovat uskotut kirkon hallintaan. Perusoikeuksiin kuuluu oikeus harjoittaa haluamaansa uskontoa tai olla harjoittamatta uskontoa. Jos haluaa elää katolilaisena, silloin vapaaehtoisesti suostuu katolisen kirkon asettamiin rajoihin sakramentteihin osallistumisen suhteen.

no religion kirjoitti:

Katolisissa maissa kukaan ei harrasta esiaviollista seksiä eikä syrjähyppyjä. Sänkyyn mennään kun tehdään lapsia n. 1-10 kertaa elämässä.Ok Sakramenteit ovat mysteerejä joissa ihminen pääsee osalliseksi armosta ym.Ja tärkeä osa katolisen elämää. Mikäli katolilainen suljetaan pois ehtoollisen mysteeristä se ei ole mikään pikku juttu kuten annat ymmärtää vaan tärkeä asia katoliselle ihmiselle. Sitä vaan että onhan anateemakin poistettu. Kyllä kirkko voi muuttua jos se vain haluaa. Ainakin pitäisi luopua ihmisten kiusaamisesta nykyaikana oli se kuinka taivaallista hyvänsä. Yritän vain vähän pitää päähänpotkittujen katolilaisten puolta. Sillä onhan se kurjaa kun oma uskonnollinen koti ja sen jumala harjoittavat kurittamista ja pottuilua. Joutuuko nämä uudelleen avioituneet kiirastuleen, et viittis vastata?

Lue lisää

"Joutuuko nämä uudelleen avioituneet kiirastuleen, et viittis vastata?" Ei kukaan meistyä voi sanoa, että tuo tai tämä "joutuu" kiirastuleen. Sen päättää Jumala sen mukaan, miten ihminen on elänyt. Meistä useimmat toivoakseni PÄÄSEVÄT kiirastuleen. Mahdollisesti uudelleen avioituneista katolilaisistakin useimmat pääsevät kiirastuleen, ainakaan kirkko ei heiltä tätä toivoa kiellä. Jotkut, kaikkein pyhimmin eläneet, PÄÄSEVÄT suoraan taivaaseen. Useimmilla on jotakin tahraa sydämessään, ja taivaaseen Jumalan kasvojen eteen ei voi mennä kuin täysin puhtaana. Kiirastuli ei ole mikään kidutuspaikka vaan toivon paikka. Se ei ole myöskään lopullinen tila. Se on tila, jossa ihminen puhdistuu niistä tahroista, joita elämästä on jäänyt. Kiirastulesta mennään aina loppujen lopuksi taivaaseen, sitten kun lyhyempi tai pitempi puhdistumisprosessi on valmis.

Magilla G. kirjoitti:

Missä on määritelty ihmisen perusoikeudeksi saada osallistua sakramentteihin katolisessa kirkossa? No ei missään. Muutenhan kaikkien, myös ei-katolilaisten kuten sinun, pitäisi saada osallistua sakramentteihin. Kirkko voi määrittää sakramentteihin osallistuville omat sääntönsä, koska sakramentit ovat uskotut kirkon hallintaan. Perusoikeuksiin kuuluu oikeus harjoittaa haluamaansa uskontoa tai olla harjoittamatta uskontoa. Jos haluaa elää katolilaisena, silloin vapaaehtoisesti suostuu katolisen kirkon asettamiin rajoihin sakramentteihin osallistumisen suhteen.

Lue lisää

Pyhimyksenä ja marttyyrinä pidetty Origeneskin julistettiin pannaan aikoinaan. Onko hänet jo vapautettu?Entäs muut, kuten Luther? Paljonko näitä kirottuja muuten on? Minä en mistään hinnasta suostu astumaan katoliseen kirkkoon niin kaukana sen opetukset ovat alkuajan opetuksista. Instituutio joka kiroaa toisinajattelijat ja on vuosisatoja pitänyt anateemaa ihan virkistävänä oppina sekä toimenpiteenä, ei ansaitse kunnioitusta. Ymmärrän, että kiirastuli on joidenkin ihmisten hekuman huippu. Täytyy elämän olla kurjaa että näin on. Katolinen kirkko on vain koekoelma kirkolliskokousten päätöksiä, ei muuta.Ikävää sensjaan on se että se edelleen käyttää ikävällä tavalla valtaa. Lisäksi eikö ole niin, ellei anateemaa olisi poistettu sinäkin pitäisit sitä edelleen ihan hyvänä juttuna? Niin, kerro onko kukaan suomalainen katolinen koskaan noussut vastustamaan avoimesti anateemaa, epäilen.

no religion kirjoitti:

Katolisissa maissa kukaan ei harrasta esiaviollista seksiä eikä syrjähyppyjä. Sänkyyn mennään kun tehdään lapsia n. 1-10 kertaa elämässä.Ok Sakramenteit ovat mysteerejä joissa ihminen pääsee osalliseksi armosta ym.Ja tärkeä osa katolisen elämää. Mikäli katolilainen suljetaan pois ehtoollisen mysteeristä se ei ole mikään pikku juttu kuten annat ymmärtää vaan tärkeä asia katoliselle ihmiselle. Sitä vaan että onhan anateemakin poistettu. Kyllä kirkko voi muuttua jos se vain haluaa. Ainakin pitäisi luopua ihmisten kiusaamisesta nykyaikana oli se kuinka taivaallista hyvänsä. Yritän vain vähän pitää päähänpotkittujen katolilaisten puolta. Sillä onhan se kurjaa kun oma uskonnollinen koti ja sen jumala harjoittavat kurittamista ja pottuilua. Joutuuko nämä uudelleen avioituneet kiirastuleen, et viittis vastata?

Lue lisää

"Yritän vain vähän pitää päähänpotkittujen katolilaisten puolta" Oletko mielestäsi oikea henkilö siihen tehtävään?

no religion kirjoitti:

Pyhimyksenä ja marttyyrinä pidetty Origeneskin julistettiin pannaan aikoinaan. Onko hänet jo vapautettu?Entäs muut, kuten Luther? Paljonko näitä kirottuja muuten on? Minä en mistään hinnasta suostu astumaan katoliseen kirkkoon niin kaukana sen opetukset ovat alkuajan opetuksista. Instituutio joka kiroaa toisinajattelijat ja on vuosisatoja pitänyt anateemaa ihan virkistävänä oppina sekä toimenpiteenä, ei ansaitse kunnioitusta. Ymmärrän, että kiirastuli on joidenkin ihmisten hekuman huippu. Täytyy elämän olla kurjaa että näin on. Katolinen kirkko on vain koekoelma kirkolliskokousten päätöksiä, ei muuta.Ikävää sensjaan on se että se edelleen käyttää ikävällä tavalla valtaa. Lisäksi eikö ole niin, ellei anateemaa olisi poistettu sinäkin pitäisit sitä edelleen ihan hyvänä juttuna? Niin, kerro onko kukaan suomalainen katolinen koskaan noussut vastustamaan avoimesti anateemaa, epäilen.

Lue lisää

"Instituutio joka kiroaa toisinajattelijat ja on vuosisatoja pitänyt anateemaa ihan virkistävänä oppina sekä toimenpiteenä, ei ansaitse kunnioitusta." Minulla ei ole mitään tarvetta puolustaa anteemaa. On kuitenkin typerää sanoa kirkon pitäneen anateemaa "virkistävänä oppina ja toimenpiteenä". Minusta olisi parempi keskustella katolisuudesta sellaisena kuin se on nykyään. Menneisyyteen emme voi palata emmekä voi ymmärtää sitä maailmankuvaa, joka vallitsi satoja vuosia sitten. Anateema on joka tapauksessa nykyisessä katolisessa kirkossa todettu asiaksi, jota ei nykymaailmassa sovi käyttää ja se on poistettu kirkollisten rangaistusten arsenaalista. Ortodoksisessa kirkossa tämä rangaistus on edelleen olemassa. Anateemaa ei varmasti ole koskaan käytetty kevein perustein. Kirkko on nähnyt tarpeelliseksi, erityisesti ensimmäisinä vuosisatoina erilaisten harhaoppien saadessa kannatusta kristittyjen keskuudessa, puolustaa puhdasta kristillisyyttä jopa niin kauhistuttavalla keinolla kuin anateemalla. Sitä ei käytetty ilman useita ennakoivia varoituksia ja kehotuksia palata oikeaan uskoon. Sitä ei koskaan, edes rankimman, maranatha-anateeman osalta julistettu ilman loppulisäystä: "--ellei hän kadu ja tee parannusta". Siis muuten anteema kyllä kuului jo alkukirkon aikaan. Katso 1.Kor.16:22 ja Gal. 1:9. Anateemaa on käytetty paitsi harhaoppien julistajia vastaan, myös niitä kirkon pappeja vastaan, jotka ovat syyllistyneet toistuviin raskaisiin rikoksiin. Tietysti myös tällöin "--ellei hän kadu ja tee parannusta". "Lisäksi eikö ole niin, ellei anateemaa olisi poistettu sinäkin pitäisit sitä edelleen ihan hyvänä juttuna?" Tuskin kukaan nykykatolilainen ajattelisi anateemaa hyvänä juttuna. Aika on nyt aivan toisenlainen kuin kirkon historian aikana, maailmankuva on toinen, käsitys ihmisen elämästä, vapauksista ja oikeuksista on toinen. Nykyisin luonnollisina ja yleispätevinä pidetyt ihmisoikeudet olisivat olleet täysin vieraita ajatuksinakin vanhan tai keskiajan ihmisille, valtioille ja kirkollekin. Nykyajasta käsin ei pitäisi arvioida eikä tuomita menneisyyttä. "Ymmärrän, että kiirastuli on joidenkin ihmisten hekuman huippu. Täytyy elämän olla kurjaa että näin on." Et todellakaan ymmärrä etkä edes yritä ymmärtää, vaan pelkästään vinoilet (etten alatyylisemmin sanoisi). Kiirastuli ei ole mikään "hekuman huippu". Typerä ilmaisu ja tympeä ajatus. Kiirastuli on välitila, jossa puhdistutaan taivaan kirkkauteen. Kuka voisi mennä täydellisen Jumalan kasvojen eteen sellaisena kuin nyt vaikka tällä hetkellä on? Vaikka ei olisikaan raskaita ripittämättömiä syntejä tunnollaan? Vain hyvin harvan elämä on niin pyhää, että kuolinhetkellä on valmis kohtaamaan iankaikkisen Jumalan kasvoista kasvoihin. Joidenkin on, ja heidän joukostaan kirkko on julistanut pyhimykseksi ne, joiden on voitu varmistaa täyttävän tietyt kriteerit. Olen varma, että itse tarvitsisin puhdistusvaiheen, niin paljon kaikkea vähemmän pyhää ja epätäydellistä minussa mukana roikkuu. Olen iloinen, että on olemassa purgatorium (puhdistumistila) ja siten pelastus minullekin. Kuten jo toinen kirjoittaja totesi, kiirastuli on niitä varten, jotka pelastuvat, ja se on täynnä toivoa, vaikka puhdistuminen ei varmaan helppo ja kepeä prosessi olekaan. "Minä en mistään hinnasta suostu astumaan katoliseen kirkkoon --" Älä sitten.

infok. kirjoitti:

"Yritän vain vähän pitää päähänpotkittujen katolilaisten puolta" Oletko mielestäsi oikea henkilö siihen tehtävään?

Yleissivistyksen kannalta haluaisin tietää ketkä kaikki henkilöt ovat edellen pannaanjulistettuja vai poistiko kirkko kaikilta kiroamiltaan henkilöiltä anateeman, luopuessaan sen käytöstä? Haluaisin myös tietää voiko katumalla saada anteeksi uudelleen avioitumisen vai kestääkö ekskommunikaatio loppuelämän? Mielestäni instituutio joka käyttää kiusaamista ja rankaisemista jäseniään kohtaan ei omaa todellista vaan keinotekoista valtaa, se on heikkoutta. Sellaista ei ole syytä arvostaa. Arvostan rohkeutta olla erimieltä yleisen mielipiteen kanssa jos yleinen mielipide rikkoo ihmisoikeuksia. Minua kiinnostaa kirkon opit vain siinä mielessä että kirkon arvot ja asenteet läpäisevät koko yhteiskunnan kautta historian, tahtoi sitä tai ei. Aina kannattaa olla sen puolella jota enemmistö rankaisee ilman syytä, pitämällä tällaista käytöstä, rankaisemista jumalan tahtona. En ole pappi enkä poliisi jos tarkoitat että vain virkatutkinnon omaava ihminen on sopiva puolustamaan tosia ihmisiä:) Olen tässä tämän ketjun verran odottanut vastausta pariin kysymykseen ehkä nyt ystävällisesti vastaat niihin. Kiitos.

no religion kirjoitti:

Yleissivistyksen kannalta haluaisin tietää ketkä kaikki henkilöt ovat edellen pannaanjulistettuja vai poistiko kirkko kaikilta kiroamiltaan henkilöiltä anateeman, luopuessaan sen käytöstä? Haluaisin myös tietää voiko katumalla saada anteeksi uudelleen avioitumisen vai kestääkö ekskommunikaatio loppuelämän? Mielestäni instituutio joka käyttää kiusaamista ja rankaisemista jäseniään kohtaan ei omaa todellista vaan keinotekoista valtaa, se on heikkoutta. Sellaista ei ole syytä arvostaa. Arvostan rohkeutta olla erimieltä yleisen mielipiteen kanssa jos yleinen mielipide rikkoo ihmisoikeuksia. Minua kiinnostaa kirkon opit vain siinä mielessä että kirkon arvot ja asenteet läpäisevät koko yhteiskunnan kautta historian, tahtoi sitä tai ei. Aina kannattaa olla sen puolella jota enemmistö rankaisee ilman syytä, pitämällä tällaista käytöstä, rankaisemista jumalan tahtona. En ole pappi enkä poliisi jos tarkoitat että vain virkatutkinnon omaava ihminen on sopiva puolustamaan tosia ihmisiä:) Olen tässä tämän ketjun verran odottanut vastausta pariin kysymykseen ehkä nyt ystävällisesti vastaat niihin. Kiitos.

Lue lisää

Ehkä olet huomannut, että palstalla on jo eräs ehtoollisyhteydestä erotettu katolilainen, joka ei pelkää tuoda näkökantojaan esiin. Asiallinen keskustelu asioista on aina toivottavaa. Siis asiallinen, asiassa pysyvä ja toista kunnioittava. Huonoista lähtökohdista on huono puolustaa ketään tai mitään. Kirkon opetukset eivät vaikuta yhteiskunnassa läheskään niin paljon kuin valistusajan vallankumoukselliset ihanteet. Tämän enempää en aio myöskään sanoihisi enää reagoida. Toivon että sekä sinä ja minä tulemme totuuden vapauttamiksi.

no religion kirjoitti:

Yleissivistyksen kannalta haluaisin tietää ketkä kaikki henkilöt ovat edellen pannaanjulistettuja vai poistiko kirkko kaikilta kiroamiltaan henkilöiltä anateeman, luopuessaan sen käytöstä? Haluaisin myös tietää voiko katumalla saada anteeksi uudelleen avioitumisen vai kestääkö ekskommunikaatio loppuelämän? Mielestäni instituutio joka käyttää kiusaamista ja rankaisemista jäseniään kohtaan ei omaa todellista vaan keinotekoista valtaa, se on heikkoutta. Sellaista ei ole syytä arvostaa. Arvostan rohkeutta olla erimieltä yleisen mielipiteen kanssa jos yleinen mielipide rikkoo ihmisoikeuksia. Minua kiinnostaa kirkon opit vain siinä mielessä että kirkon arvot ja asenteet läpäisevät koko yhteiskunnan kautta historian, tahtoi sitä tai ei. Aina kannattaa olla sen puolella jota enemmistö rankaisee ilman syytä, pitämällä tällaista käytöstä, rankaisemista jumalan tahtona. En ole pappi enkä poliisi jos tarkoitat että vain virkatutkinnon omaava ihminen on sopiva puolustamaan tosia ihmisiä:) Olen tässä tämän ketjun verran odottanut vastausta pariin kysymykseen ehkä nyt ystävällisesti vastaat niihin. Kiitos.

Lue lisää

Jospa lukisit itse, vaihteeksi katolista tekstiä, ja lopettaisit jankuttamisen. Täältä löytyy vastaus anateemaa koskeviin kysymyksiisi: http://www.catholic.com/thisrock/2000/0004chap.asp Lopetan omalta osaltani tähän. Lue huolella.

huomioitsija kirjoitti:

"Instituutio joka kiroaa toisinajattelijat ja on vuosisatoja pitänyt anateemaa ihan virkistävänä oppina sekä toimenpiteenä, ei ansaitse kunnioitusta." Minulla ei ole mitään tarvetta puolustaa anteemaa. On kuitenkin typerää sanoa kirkon pitäneen anateemaa "virkistävänä oppina ja toimenpiteenä". Minusta olisi parempi keskustella katolisuudesta sellaisena kuin se on nykyään. Menneisyyteen emme voi palata emmekä voi ymmärtää sitä maailmankuvaa, joka vallitsi satoja vuosia sitten. Anateema on joka tapauksessa nykyisessä katolisessa kirkossa todettu asiaksi, jota ei nykymaailmassa sovi käyttää ja se on poistettu kirkollisten rangaistusten arsenaalista. Ortodoksisessa kirkossa tämä rangaistus on edelleen olemassa. Anateemaa ei varmasti ole koskaan käytetty kevein perustein. Kirkko on nähnyt tarpeelliseksi, erityisesti ensimmäisinä vuosisatoina erilaisten harhaoppien saadessa kannatusta kristittyjen keskuudessa, puolustaa puhdasta kristillisyyttä jopa niin kauhistuttavalla keinolla kuin anateemalla. Sitä ei käytetty ilman useita ennakoivia varoituksia ja kehotuksia palata oikeaan uskoon. Sitä ei koskaan, edes rankimman, maranatha-anateeman osalta julistettu ilman loppulisäystä: "--ellei hän kadu ja tee parannusta". Siis muuten anteema kyllä kuului jo alkukirkon aikaan. Katso 1.Kor.16:22 ja Gal. 1:9. Anateemaa on käytetty paitsi harhaoppien julistajia vastaan, myös niitä kirkon pappeja vastaan, jotka ovat syyllistyneet toistuviin raskaisiin rikoksiin. Tietysti myös tällöin "--ellei hän kadu ja tee parannusta". "Lisäksi eikö ole niin, ellei anateemaa olisi poistettu sinäkin pitäisit sitä edelleen ihan hyvänä juttuna?" Tuskin kukaan nykykatolilainen ajattelisi anateemaa hyvänä juttuna. Aika on nyt aivan toisenlainen kuin kirkon historian aikana, maailmankuva on toinen, käsitys ihmisen elämästä, vapauksista ja oikeuksista on toinen. Nykyisin luonnollisina ja yleispätevinä pidetyt ihmisoikeudet olisivat olleet täysin vieraita ajatuksinakin vanhan tai keskiajan ihmisille, valtioille ja kirkollekin. Nykyajasta käsin ei pitäisi arvioida eikä tuomita menneisyyttä. "Ymmärrän, että kiirastuli on joidenkin ihmisten hekuman huippu. Täytyy elämän olla kurjaa että näin on." Et todellakaan ymmärrä etkä edes yritä ymmärtää, vaan pelkästään vinoilet (etten alatyylisemmin sanoisi). Kiirastuli ei ole mikään "hekuman huippu". Typerä ilmaisu ja tympeä ajatus. Kiirastuli on välitila, jossa puhdistutaan taivaan kirkkauteen. Kuka voisi mennä täydellisen Jumalan kasvojen eteen sellaisena kuin nyt vaikka tällä hetkellä on? Vaikka ei olisikaan raskaita ripittämättömiä syntejä tunnollaan? Vain hyvin harvan elämä on niin pyhää, että kuolinhetkellä on valmis kohtaamaan iankaikkisen Jumalan kasvoista kasvoihin. Joidenkin on, ja heidän joukostaan kirkko on julistanut pyhimykseksi ne, joiden on voitu varmistaa täyttävän tietyt kriteerit. Olen varma, että itse tarvitsisin puhdistusvaiheen, niin paljon kaikkea vähemmän pyhää ja epätäydellistä minussa mukana roikkuu. Olen iloinen, että on olemassa purgatorium (puhdistumistila) ja siten pelastus minullekin. Kuten jo toinen kirjoittaja totesi, kiirastuli on niitä varten, jotka pelastuvat, ja se on täynnä toivoa, vaikka puhdistuminen ei varmaan helppo ja kepeä prosessi olekaan. "Minä en mistään hinnasta suostu astumaan katoliseen kirkkoon --" Älä sitten.

Lue lisää

en usko uskonnollisiin systemeihin mutta jos joutuisin taivaaseen elän niin, että jumala kysyisyi minulta heti: Hei "no religion" mitä kuuluu? Haluaisitko vähän kaviaaria tai samppanjaa :)?

huomioitsija kirjoitti:

Jospa lukisit itse, vaihteeksi katolista tekstiä, ja lopettaisit jankuttamisen. Täältä löytyy vastaus anateemaa koskeviin kysymyksiisi: http://www.catholic.com/thisrock/2000/0004chap.asp Lopetan omalta osaltani tähän. Lue huolella.

Lue lisää

rahalahjoilla ym rakennetaan yhteys mikäli jumala on armollinen - mikä ei kuitenkaan takaa pääsyä ehtoolliselle enää koskaan....eikä kirousta voi peruuttaa paitsi joissain tapauksissa kuten tehtiin Konstantinopolin patriarkan kohdalla jne. Jos katolinen kirkko edustaisi sydämen oppia ystävällisyydestä ja hyvästä tahdosta ja niin se luopuisi kaikesta vallasta, päästäisi Vatikaanin huippujuristit ennenakaiselle eläkkeelle ja pyytäisi Dalai Laman kertomaan mitä spontaani ilo on. Tämä olisi tarpeen koska vuosisatoja samoja rituaaleja noudattaneet aivot eivät enää synnytä uusia hermoverkkoja eikä katolinen ihminen näin ollen ole kykenevä oppimaan itse mitään uutta. Olisi todella virkistävää kuulla Dalai Laman kysyvän Vatikaanin parvekkeelta suurelta väkijoukolta : "Mikä maailmassa on parasta?"Ja vastaavan "Kaikki täällä on parasta. Maailmassa ei ole muuta kuin parasta." Kaikkea hyvää teille.

huomioitsija kirjoitti:

"Instituutio joka kiroaa toisinajattelijat ja on vuosisatoja pitänyt anateemaa ihan virkistävänä oppina sekä toimenpiteenä, ei ansaitse kunnioitusta." Minulla ei ole mitään tarvetta puolustaa anteemaa. On kuitenkin typerää sanoa kirkon pitäneen anateemaa "virkistävänä oppina ja toimenpiteenä". Minusta olisi parempi keskustella katolisuudesta sellaisena kuin se on nykyään. Menneisyyteen emme voi palata emmekä voi ymmärtää sitä maailmankuvaa, joka vallitsi satoja vuosia sitten. Anateema on joka tapauksessa nykyisessä katolisessa kirkossa todettu asiaksi, jota ei nykymaailmassa sovi käyttää ja se on poistettu kirkollisten rangaistusten arsenaalista. Ortodoksisessa kirkossa tämä rangaistus on edelleen olemassa. Anateemaa ei varmasti ole koskaan käytetty kevein perustein. Kirkko on nähnyt tarpeelliseksi, erityisesti ensimmäisinä vuosisatoina erilaisten harhaoppien saadessa kannatusta kristittyjen keskuudessa, puolustaa puhdasta kristillisyyttä jopa niin kauhistuttavalla keinolla kuin anateemalla. Sitä ei käytetty ilman useita ennakoivia varoituksia ja kehotuksia palata oikeaan uskoon. Sitä ei koskaan, edes rankimman, maranatha-anateeman osalta julistettu ilman loppulisäystä: "--ellei hän kadu ja tee parannusta". Siis muuten anteema kyllä kuului jo alkukirkon aikaan. Katso 1.Kor.16:22 ja Gal. 1:9. Anateemaa on käytetty paitsi harhaoppien julistajia vastaan, myös niitä kirkon pappeja vastaan, jotka ovat syyllistyneet toistuviin raskaisiin rikoksiin. Tietysti myös tällöin "--ellei hän kadu ja tee parannusta". "Lisäksi eikö ole niin, ellei anateemaa olisi poistettu sinäkin pitäisit sitä edelleen ihan hyvänä juttuna?" Tuskin kukaan nykykatolilainen ajattelisi anateemaa hyvänä juttuna. Aika on nyt aivan toisenlainen kuin kirkon historian aikana, maailmankuva on toinen, käsitys ihmisen elämästä, vapauksista ja oikeuksista on toinen. Nykyisin luonnollisina ja yleispätevinä pidetyt ihmisoikeudet olisivat olleet täysin vieraita ajatuksinakin vanhan tai keskiajan ihmisille, valtioille ja kirkollekin. Nykyajasta käsin ei pitäisi arvioida eikä tuomita menneisyyttä. "Ymmärrän, että kiirastuli on joidenkin ihmisten hekuman huippu. Täytyy elämän olla kurjaa että näin on." Et todellakaan ymmärrä etkä edes yritä ymmärtää, vaan pelkästään vinoilet (etten alatyylisemmin sanoisi). Kiirastuli ei ole mikään "hekuman huippu". Typerä ilmaisu ja tympeä ajatus. Kiirastuli on välitila, jossa puhdistutaan taivaan kirkkauteen. Kuka voisi mennä täydellisen Jumalan kasvojen eteen sellaisena kuin nyt vaikka tällä hetkellä on? Vaikka ei olisikaan raskaita ripittämättömiä syntejä tunnollaan? Vain hyvin harvan elämä on niin pyhää, että kuolinhetkellä on valmis kohtaamaan iankaikkisen Jumalan kasvoista kasvoihin. Joidenkin on, ja heidän joukostaan kirkko on julistanut pyhimykseksi ne, joiden on voitu varmistaa täyttävän tietyt kriteerit. Olen varma, että itse tarvitsisin puhdistusvaiheen, niin paljon kaikkea vähemmän pyhää ja epätäydellistä minussa mukana roikkuu. Olen iloinen, että on olemassa purgatorium (puhdistumistila) ja siten pelastus minullekin. Kuten jo toinen kirjoittaja totesi, kiirastuli on niitä varten, jotka pelastuvat, ja se on täynnä toivoa, vaikka puhdistuminen ei varmaan helppo ja kepeä prosessi olekaan. "Minä en mistään hinnasta suostu astumaan katoliseen kirkkoon --" Älä sitten.

Lue lisää

jaksan vuosikausia ihmetellä: miten tuollaiseen lapselliseen puppuun voi aikuinen ihminen uskoa?

krhmm kirjoitti:

jaksan vuosikausia ihmetellä: miten tuollaiseen lapselliseen puppuun voi aikuinen ihminen uskoa?

Minä puolestani ihmettelen: miksiköhän kukaan aikuinen tuntee tarvetta tulla tuollaisia kröhimään uskontopalstalle?