sua. Itkisin, jos antasin itseni itkeä. Väsyttää tää kaikki vaan niin paljon. Anteeksi, että tää on tällasta. Tuntuu niin tyhmältä. Rasittavaa.
Se on joskus pelotellut mua sillä, että muka tietää sun nimen ja on ottanut suhun yhteyttä ja kertonut kuinka säälittävä mä oon ja sä vihaat mua.
Voitko luvata, että mitä ikinä tapahtuukin niin muodostat aina itse oman kuvasi mun säälittävyydestä. Ja ettet usko mitä muut sanoo.
Äh. Mua niin hävettää että oon saanu tällasen tilanteen aikaan.
Yritän nyt piristyä, tai tylsistyä. Pitää mennä nyt tylsyyttämään itseään tasogeometrialla tai jotain sellaista.
Onneksi sun ajatteleminen aina piristää ja lämmittää, vaikka muuten hieman rasittaisi. Mutten ajattele liikaa, että voin keskittyä johonkin muuhunkin :) Yritän kyllä ehkä huijata itseäni jos kuvittelen etten ajattele liikaa ja voin edes auttavasti keskittyä johonkin muuhun :) Kunpa tietäisit kuinka paljon häiritset mun päivittäistä elämääni :D Taaskin jäin tähän kirjoittamaan ja oon 2 min. myöhässä omasta aikataulustani :)
Mulla on
niin ikävä
16926
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
ikävä kyllä tietää mun nimen, koska se on se "varas" ja näin ollen on myös ottanut yhteyttä, mutta ei se ole sinusta mitään kertonut, enkä uskoisi vaikka kertoisikin. Minä näin sinun sisällesi jo silloin kauan sitten, kun katsoin sinua silmiin ja tiedän, jos joku valehtelee sinusta.
kirkua. Jos siis sä oot varmasti sä ja toi on noin. Ei jeesus kristus!!! Kiljun vähän aikaa ja kirjotan sitten.
Älä nyt kuitenkaan hätäile, voihan se olla, että tässä on vaan joku samantyyppinen tilanne. Minuun se joku on ottanut yhteyttä hänen(ihastukseni) nimellä, joka on kyllä törkeyden huippu.
ja itkettää. Sano ettet sä ole sä ja se ei oo tehnyt tuollaista. Nolottaa niin paljon jos tollaista on tapahtunut, että en edes kestä ajatella. En kestä sitä, että mun selän takana aina tapahtuu jotain jolla yritetään sotkea kaikki. Ja kukaan ei koskaan kuuntele kun mä pyydän, että mulle tärkeät asiat jätetään rauhaan. Se on vaan näköjään joku kannustus, että sitten ne ainakin pitää sotkea. Ääääh... :( En tiedä miksi aina yritän ajatella positiivisinta jos kaikki on kuitenkin aina juuri niin kuin pelkään. Ole kiltti ja sano jotain, että tiedän onko sinun tilanne vaan joku samantyyppinen tilanne. Tuntui vaan tuon ensimmäisen viestisi perusteella, että ei ehkä ole vaan joku samantyyppinen, vaan... :( Suututtaa että ihmiset yrittävät sotkea :( Mitä sinulle sanottiin? Mistä sitten tiesit ettei se ole kuka sanoo olevansa? Milloin tuo on tapahtunut? Äääh... ahdistaa :(
Se/ne oli sellainen hämäys yritys ja kyse oli sähköpostista. Ihmettelin kun sieltä ei alkuun tullut mitään vastauksia ja sitten yllättäen tulikin, paljon (ainakin.2kk) sen jälkeen kun olin ensimmäisen postin lähettänyt. Se oli vaan sellainen, että se aiheutti niin pahan ristiriidan, etten sen takia uskonut sen olevan siltä oikealta.
kyllä selventänyt yhtään mitään, en tiedä tajusinko tuota edes täysin.
osaisin sitten sanoa, kun ei niistä viestien sisällöistä ole varmaankaan sulle mitään apua. Tai olisi siitä yhdestä asiasta, mutta sitä ei taas tänne oikein voi kirjoittaa. Pitääköhän meidän alkaa tässä taas arvuuttelemaan, että saadan selville, että me ei olla me...monta kirjainta sun etunimessä on, tai millä alkaa?
vokaalilla. ...tää kuulostaa onnenpyörältä :D
voit (toivottavasti) nukkua yösi rauhassa. Vokaalilla alkaa myös tarkoittamani henkilön nimi, mutta siinä on enemmän kirjaimia.
öiden rauhassa nukkumisesta tiedä, mutta vähän voin kai huokaista :)
ollut vähän ihme, jos täällä olisi ollut muitakin jonka sp. on ryövätty. Tai voihan niitä ollakin. Kyllä löytyy kuitenkin niin paljon epärehellistä sakkia, jotka käyttää kyllä kaikki mahdolliset lailliset ja laittomat keinot omien etujen ajamiseen.
sitä, että miten semmoinen inhottava epärehellisyys voi aina tulla mulle niin suurena yllätyksenä, vaikka todella huonosti osaan luottaa ihmisiin. Tuntuu kaikki sellaiset asiat maailmassa pahalta. Siis semmoinen törkeys tai mikä tahansa suuri epäoikeudenmukaisuus. Kun kyllä sen nyt ymmärtää, että hetkittäin ihmisillä saattaa mennä vähän huonommin ja aina ihmiset tekevät virheitä. Ei se minusta ole niinkään paha asia tai tuomittavaa, vaan inhimillistä. Mutta sitten se sellainen, että vaikka esim. pyytää lopettamaan tai kertoo että tuntuu pahalta ja minusta tämä on kauheaa eikä siltikään lopu, niin sitten se on minusta todella inhottavaa. Mutta ehkä se on vaan jonkinlainen virhe ajattelussa, joka johtaa juuri siihen, että järkyttyy asioista. Kun ajattelen maailmasta ihan yleisesti niin, että jos vaikka rasistille selittää hyvin kuinka pahan olon sen ajatukset tuo jollekin toiselle ja kiltisti pyytää olla olematta rasistinen, niin se tekee niin. Tai että syytön ihminen ei tarvitse asianajajaa, koska maailma ei voi olla niin epäoikeudenmukainen että syytön tuomittaisiin. Meni vähän pitkäksi selitys, mutta tarkoitin vaan, että jotkut asiat maailmassa järkyttää paljon, vaikka ymmärtäisi sen, että ihmiset ovat ihmisiä ja maailmassa on kaikenlaisia asioita. No ehkä ei pitäisi ajatella tällaista nyt ollenkaan, vaan keskittyä positiivisiin ajatuksiin. Sen mitä voin, oon varmaan vieläkin vähän ahdistunut päivän 2 minuutin aikataulusta jälkeen jäämisestä. Olen vähän pakkomielteinen kellonajan kanssa :D No ei se oikeasti ahdista. Vaikka oon pakkomielteinen sen kanssa.
tulee yllätyksenä aina minullekin, kun itse pyrin hyväksymään ihmiset kaikkine virheineen, koska tiedän, että en itsekään ole täydellinen...eihän kukaan ole, mutta aina joskus kohdalle sattuu sellaisia ihmisiä jotka oikein tuntuu nauttivan siitä, kun saa tehdä kiusaa toiselle, tai muuten käyttäytyä törkeästi, etenkin jos huomaa, että "siinäpä on helppo kohde". Onhan niitä se luonteisia ihmisiä ollut aina, mutta varmasti enemmän nykyään, kuin ennen.
sama ajatus, että pyrin hyväksymään kaikki ihmiset ihan sellaisina kuin ovat. Tai oikeastaan se ei ole edes ajatus, vaan se miten se vaan menee. Ja tietysti kovasti toivoisin, että minuunkin suhtauduttaisiin samalla tavalla. Mutta kaikki ei kai ajattele niin. Ja se siinä on jotenkin niin oudolta tuntuvaa, kun hyväksyy sen, että ihmiset tekevät virheitä, niin ei tavallaan edes järkyty pienestä. Vaan suhtautuu asioihin sillä tavalla, että hyvä on näin tapahtui, selvitetään se ja mitä sitä murehtimaan, virheet on inhimillisiä. Jokaisella on kuitenkin erilaisia hetkiä ja erilaisia syitä ja ymmärrän sen. Niin sitten se vaan järkyttää niin paljon, jos tulee kohdelluksi törkeästi. En tiedä, jotain siinä vaan on mikä todella järkyttää. Eikä sitä ole kiva hyväksyä, että jotkut ihmiset eivät kohtele hyvin tai normaalisti, vaan ihan päinvastaista.
se "yllätys" sitten varmaan sinullekin tulee, kun haluat suhtautua ihmisiin myönteisesti ja sitten kohdalle sattuukin sellainen, jonka ajatusmaailma on täysin päinvastainen. Itse olen töissä huomannut paljon sellaista ilkeilyä mitä on varmaan monessa paikassa. Jollekin tietylle työkaverille puhutaan ihan normaalisti ja kun hän kääntää selän, niin siihen isketään puukko. Pitäisi tosiaan yrittää ajatella tässä mukavampia asioita, mutta kunhan jotain tuntoja tässä kirjoittelee samalla kun kylmäharjoittelen, kun huomenna joutuu pitkästä aikaa yötöihin:)
ajatella iloisia asioita, tuo seläntakana ilkeilykin on niin ikävää. Paitsi nyt taidan yrittää olla ajattelematta mitään ja nukkua :)