Avautumista. nauttikaa. Tää elämä on ollu yhtä alamäkee jo pitkän aikaa. Oon 18v poika. Itsetunto on ollu alhaalla jo vuosikausia. Vihaan ulkonäköäni, varsinkin naamaani. Olen ollut erittäin ujo ja kärsinyt voimakkaasta sosiaalistentilanteiden pelosta, nyt se tosin jo alkaa helpottaa, mutta edelleen olen aika ujo ja estynyt. Kouluni on mennyt vituiksi jo vuosia, ja tämänkeväisiin Yokirjoituksiin en jaksanut lukea sivun sivua, tulokset olivat sen mukaiset. Selkäni on ollut paskana jo useamman vuoden ja paskemmaksi menee. Kaikenmaailman lääkärit, fysioterapeutit, magneettikuvaukset, verikokeet, ymymymym on otettu eikä kukaan oikein osaa sanoa selvää syytä mun kipuihin. Olen joutunut nukkumaan lattialla yli puoli vuotta nyt koska sängyssä en voi nukkua kun sattuu niin vitusti. Istuminen on minulle pahinta tuskaa. Käytän nyt erittäin voimakkaita kipulääkkeitä ja niillä pystyn juuri ja juuri olemaan. Olen nyt ollut jo muutaman kuukauden tekemättä oikeastaan mitään muutakuin olen yrittänyt kuntouttaa selkääni, huonolla menestyksellä. Paskempaan kuntoon se vaan menee. Minkäännäköisiä jatkosuunnitelmia minulla ei ole, olen täysin pihalla jatkoni suhteen, alkaa tuntua ettei musta tuu koskaan mitään. Edes kesätöitä en onnistunut hankkimaan, paitsi säälittävää paskatyötä voi vielä irrota. Ei sen puoleen tuskin jaksaisin edes mennä töihin. Isänikin kuoli viimekesänä, eikä se pahemmin piristänyt. Pelkään että itselleni käy huonommin kuin isoveljelleni, joka on tällä hetkellä huumeita käyttävä työkyvytön rikollinen. Ainoa mitä oikeastaan jaksan tehdä on ryypätä, eikä sitäkään voi tehdä kuin parina päivänä viikossa, silloin elämä maistuu hetken aikaa taas. Tosin nyt on alkanut kännissäkin vituttamaan, eikä nyt enää huvita edes juuri tuo juominenkaan, joka on jo huolestuttavaa. Viimetalvena oli hetkellisesti hyvä fiilis tuntui, että ehkä tästä elämästä tuleekin jotain. Sain silloin elämäni ensimmäisen tyttöystävänkin. Mutta nyt on alkanut tuntumaan ettei siitä suhteesta tule mitään. Mulla on kauheet alemmuuden tuntemukset enkä tajua miks se jaksaa mua se on ihan helvetisti paremman näkönenki ku mä ja sillä kyllä riittäis vientiä. Ei me ees tulla mitenkään erityisemmän hyvin juttuun, paitsi harvoin ja tietty sit kännissä. Enkä oo ees pillua siltä saanu ja alkaakin tuntua ettei se ees halua mua, mutta niin ei sen puoleen tuskin mä ees pystyisin mihkään. Viimeaikoina on ollu mieli niin maassa ettei ees seiso kunnolla. Kaikilla kavereilla ymymy tutuilla sun muilla menee niin vitun hyvin ku vertaa muhun. on työtä on opiskelusuunnitelmat, muijat antaa pillua, on ulkonäköä, ei oo selät paskana ja mulla ei oo mitää ja selkä paskana voi vittu moro
kaikki menee vituiks
ei jaxa
71206
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
En sano tätä pahalla, mutta asenteessasikin on hiukan korjattavaa. Paskatöitä joutuu jokainen tekemään jossain vaiheessa elämäänsä. Tai jos ei, hänellä on suhteita ja varmaan erinomaisen menestynyt ihminen elämässään. Jostain on aina aloitettava, eihän se raha ilmaiseksi tule luoksesi. En ymmärrä miksei kivuillesi ole löydetty minkäänlaista diagnoosia tms. Ehkä olet yrittänyt kuntouttaa itseäsi väärillä liikkeillä ? Oletko käynyt asiaan erikoistuneen lääkärin vastaanotolla? Yleensä terveyskeskuslääkärit eivät tunnu asioista tietävän, joten suosittelisin käymään jossain yksityisellä. Maksaahan se, mutta tuo helpotuksen kun tietää mistä on kyse. Ja luulisi Kelankin osan korvaavan sairaustapauksessa. Eikö sinua kiinnosta tulevaisuudessa mikään? Missä päin asustat? Onko seudullasi mahdollista päästä mielenterveyskuntoutukseen tai muuhun vastaavaan toimintaterapiaan? Entä onko sielläpäin erityiskouluja jossa voi viettää välivuoden ? Näissä paikoissa yleensä ajatukset saavat levätä ja tulee vähän uudenlaistakin näkökulmaa elämään kun päivärytmit alkavat palautua normaaleiksi. Niinhän se menee, että niin kauan kun olet työikäinen, yhteiskunta yrittää kuntouttaa sinua työkykyiseksi hinnalla millä hyvänsä. Eikö sinua kiinnosta itseäsi tervehtyä? Muistatko miten kivaa olisi olla taas onnellinen? Millaista elämäsi oli onnellisena? Tuskin elämäsi aina on ollut epäonnen kirjoa. Kuolema ja menetys on kelle tahansa ihmiselle aina kova pala elämässä, mutta se kuuluu osana elämään. Sen kanssa on opittava elämään, tuntui se vaikealta tai ei. Emme ole täällä ikuisesti ja siksi tulisi välittää ainakin niistä lähimmäisistään, jotka mahdollisesti myös yrittävät tukea sinua. Eikö sinulla ole ketään lähisukulaisia, joiden kanssa olisit hyvissä väleissä ja voisit puhua asioistasi heille? Ei sinun tarvitse pelätä veljesi kohtaloa jos sinusta tuntuu itsestäsi siltä, ettet huumeisiin koskaan aio koskea. Se, että hän on veljesi, ei automaattisesti tarkoita sitä, että sinä olet seuraamassa hänen jalanjälkiään. Yritä sinä päästä eteenpäin elämässäsi. Ja nuo itsetuntoasiat...se, jos nainen on hyvännäköinen, ei tarkoita että hän olisi samalla vaatelias. Kaikkia hyvännäköisiäkään naisia eivät yhden yön jutut ja hyvän päivän tutut kiinnosta. Ulkonäkö ja luonne kun eivät kulje käsikädessä. Toisaalta, jos vaatimuksenasi on vain saada pillua niin ei tavanomaiset naiset sellaista käytöstä kauaa jaksa katsella. Tottakai se on paine nuorelle miehelle ettei koskaan pääse itse hommiin, mutta ei ketään voi pakottaakaan. Ja onnellisuus on suhteellista. On minullakin opiskelupaikka (monien mielestä huono, itse olen tyytyväinen), yksi ystävä ja kumppani jonka kanssa elää, mutta en silti koe itseäni varsin onnelliseksi. Tulevaisuus pelottaa, se on normaalia. Hae apua terveyskeskuslääkäriltä.
Todellakin olen käynyt kaikenmaailman hintavilla yksityislääkäreillä sun muilla ja voin kertoa, että rahaa on palananut. Ja niistä paskatöistä. kyllähän minä niihinkin menisin jos vain saisin, enpä vaan taida saada. Oon hakenu varmaan 20 paikkaan töihin, mutta eipä ole muista edes pyydetty haastatteluun kuin puhelinmyynti firmasta, enkä tiedä pääsenkö sinnekkään ja vaikka pääsisin niin tuskin siellä kauaa pysyisin kun en usko että itseltäni löytyy sen verta puhelahjoja, että mitään saisin myytyä. Ja todellakin ei oikein koulunkäynti eivätkä monet työtkään edes sovi tähän tilanteeseen, kun selkäkivut ovat sitäluokkaa että istumaan ei todellakaan pysty. Alkaa tuo narkkarinkin elämä pikkuhiljaa vaikuttaa houkuttelevalta ellei tämä selkä pikkuhiljaa mene siihen kuntoon, että pystyisin sen kanssa elämään. Niin ja en minä minkään pelkän pillun perässä juokse, olenhan tuota jo pian puolivuotta katsellut, mutta eiköhän pikkuhiljaa olisi jo aika. tuntuu ettei tää etene mihinkään ja mietin että pitääkö se edes mua seksuaalisesti kiinnostavana. Oikeasti onnellinen en ole ollut enää vuosiin ei oikein muistu mieleen millaista se on.
Ei onni tule ulkoapäin, mutta omalla asenteella voi vaikuttaa siihen miten maailman kokee...
Tunteista kirjoittaminen auttaa. Päätin vastata, kun teksti tuntui jossain määrin melko tutulta, mutta ei tietenkään kaikilta osin. En siis ole asiantuntija, vaan omista kokemuksista ajattelin hieman kertoa..:) "Olen ollut erittäin ujo ja kärsinyt voimakkaasta sosiaalistentilanteiden pelosta, nyt se tosin jo alkaa helpottaa, mutta edelleen olen aika ujo ja estynyt." Itsekin olen ollut hyvin ujo, sanaakaan saanut suusta vieraassa seurassa. Nyt olen 19v ja lukio loppuu tänä keväänä. Ja edelleenkin olen ujo, mutta puhuminen sujuu nykyään jotenkuten myös vieraille ihmisille; pitää vain yrittää keskittyä asiaan ja toiseen ihmiseen eikä itseensä. Elämässä on vaikeita aikoja. Myös ikä tuo tullessaan joitakin uusia ongelmia. Minä kärsin unettomuudesta ja masennuksesta joskus pari vuotta sitten, nyt onneksi on helpottanut. Mitään erityistä ei silloin elämässäni ollut tapahtunut paitsi lukion aloittaminen, mutta itsetunto-ongelmia oli paljon ja kavereita ei oikeastaan yhtään, siskoille saattoi kyllä puhua vaikeistakin asioista jossain määrin. Näitä vaikeita asioita oli esim. koulukiusaaminen ja yksinäisyys ala- ja yläastevuosilla. Ja selkäongelmia on minullakin. Olen vino ja siitä syystä kipuja on vähän joka puolella kehoa. Noin vuosi sitten kiinnostuin selkäkivuista, ja aloin etsiä netistä tietoa ja jumppaohjeita. Ja yleensäkin terveys alkoi kiinnostaa. Kaikenlaista löytyi. Fysioterapeutilla kävin pari kertaa, ei mitään mainittavaa apua; suositteli monipuolista liikuntaa, ja jos ei auta niin pohjalliset kenkiin, joo en aio sekaantua pohjallisiin. Onko sulla vinouksia kropassasi? "Kaikenmaailman lääkärit, fysioterapeutit, magneettikuvaukset, verikokeet, ymymymym on otettu eikä kukaan oikein osaa sanoa selvää syytä mun kipuihin." Nämä kokemukset lääkäreistä ja muista ei ole vieraita; on paljon ihmisiä jotka ei ole saanut apua selkäkipuihin, tai sitten ne on leikattu ja kivut ei silti lähteny. Jos kiinnostaa niin tässä yks sivusto, jolla voi keskustella selkäkivuista: http://www.selkaliitto.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi ja tätä suosittelen lukemaan jos huvittaa, mun mielestä ainakin melko järkevää tekstiä. : http://www.tasapainopiste.fi/egoscue.php Täss hieman kopioitua tosta sivusta: ""Mihin ongelmiin voin saada apua? Ensisijaisesti Egoscue-menetelmä korjaa lihastasapainoa (biomekaaninen taso), ja on tarkoitettu tuki- ja liikuntaelimistön kiputilojen tai erilaisten liikerajoitusten ennaltaehkäisyyn, hoitoon sekä lihaksiston toiminnan optimoimiseen. Alla on lueteltu yleisimpiä vaivoja, joihin voidaan vaikuttaa tehokkaasti: * Alaselän kivut, issias ja välilevyn pullistumat * Lonkkakipu, SI-nivelen kipu, skolioosi ja polvikipu * Migreenit ja muut pääkivut, niskakivut sekä olkapään vaivat * Penikkatauti, heikot tai nyrjähtäneet nilkat sekä monet jalkaterien vaivat * Bursiitit (limapussin tulehdukset) ja tendiniitit (jännetulehdukset) * Tenniskyynärpää, rannekanavaoireyhtymä sekä muut ns. työperäiset rasitusvammat * Hengen ahdistus, asentohuimaus ja tasapaino * Krooniset lihaskireydet ja nivelten jäykkyydet * Fibromyalgia Urheilua harrastavat hyötyvät lisäksi seuraavasti: * Suorituskyky ja taloudellisuus paranevat liikkuvuuden sekä lihasten välisen koordinaation kehittyessä * Pinttyneet "tekniikkavirheet" korjaantuvat * Ennaltaehkäistään vammoja ja vältetään näin turhia harjoitustaukoja * Rasitusastmaan saadaan helpotusta * Ryhti ja tasapaino paranevat """ Itse sain apua tuosta egoscue-menetelmästä, jumit ja kivut hellittää aina kun teen ne liikkeet. Mutta en tiiä oliks tästä selostuksesta mitään hyötyä:)
Rankkaa tekstiä. Mutta näin naisena tuntui kamalalta nämä pillu-jutut. Asioista vois kauniimminkin puhua. Minulta ainakin menisi seksihalut jos mieheni alkais puhua että "anna pillua". Kyllä hän ilmaisee että haluaa rakastella tms. Tai sitten lähestyy kauniisti hellien.
Viljat on usein tulehdusta (selkäkipua, masennusta) aiheuttavia, kokeile viljattomuutta 1kk, ja mässäile viljoja sen jälkeen, saatat todeta jotain olotilassa. Mulla on ainakin huikea ero
paha homma