Kaksi kysymystä

Oikeusasiamiehen kannanotto: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip/?${html}=eoap5000&${APPL}=ereoapaa&${BASE}=ereoapaa&${THWIDS}=14.29/1241543789_452308&${THWURLSAVE}=29/1241543789_452308

UPDATE_8237955 kirjoitti:

Oikeusasiamiehen kannanotto: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip/?${html}=eoap5000&${APPL}=ereoapaa&${BASE}=ereoapaa&${THWIDS}=14.29/1241543789_452308&${THWURLSAVE}=29/1241543789_452308

Tuon avaaminen ei onnistunut. =/ Edelliselle kommentoijalle: kuusi kuukautta?! Jumalattoman pitkä aika. Ja jos nykyään vielä pitempi niin ei hyvää päivää... Mutta jos on uhka vanhenemiselle, niin silloinhan syyttäjää pitää kai kiirehtiä. Minusta syyttäjä ei voi vanhenemisuhan alla vetkutella. Näin mulle joku sanoi.

miettii vieläkin kirjoitti:

Tuon avaaminen ei onnistunut. =/ Edelliselle kommentoijalle: kuusi kuukautta?! Jumalattoman pitkä aika. Ja jos nykyään vielä pitempi niin ei hyvää päivää... Mutta jos on uhka vanhenemiselle, niin silloinhan syyttäjää pitää kai kiirehtiä. Minusta syyttäjä ei voi vanhenemisuhan alla vetkutella. Näin mulle joku sanoi.

Syyteharkinnan kestolle ei ole voitu säätää oikein mitään ehdotonta rajaa, koska jokaisen syyttäjän työtilanne on erilainen, ja jokainen juttu on erilainen. Toki, syyteharkinnan on tapahduttava mahdollisimman ripeästi. Eikä kukaan syyttäjä huvin vuoksi seisota juttuja pöydällä, ei se pitenevä rästilista mikään kiva juttu ole. Juu, syyteoikeuden vanhenemista kytätään kovasti. Eli se muodostaa jonkinlaisen takarajan. Täytyy vielä muistaa, että eihän syyteoikeuden vanhentumista katkaise se, että sjä toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeuteen, vaan se, että haaste annetaan vastaajalle tiedoksi. On siis jätettävä aikaa myös haasteen tiedoksiannolle. Lisäksi osa asioista on luonteeltaan kiireellisiä. Kaikki jutut, joissa on päällä väliaikainen ajokielto, menevät vähemmän kiireellisten ohi "jonossa". Samoin jutut, joissa on alaikäinen vastaaja. Samoin, jos jutussa on päällä takavarikko tai muu turvaamistoimi, juttu on kiireellinen (takavarikko on voimassa muistaakseni vain 4 kk kerrallaan, ja jos on menossa umpeen niin pitää hakea pidennystä). Sitten, vangittujen vastaajien jutut ovat kiireellisiä. On siis paljon asioita, jotka kiilaavat edelle. Puoli vuotta ei käytännössä ole pitkäkään aika. Ongelmana on oikeasti yksinkertaisesti resurssien puute. Suomessa on juttumäärään nähden liian vähän syyttäjiä. Ja kun sitä aikaa ei mene vain syyteharkintaan, vaan jutut pitää syyttää käräjilläkin, ja tarvittaessa hoitaa muutoksenhaku hoviin. Sitten, pitäisi ratkoa rankkareita jne. Liikaa töitä.

ex-syyttäjä kirjoitti:

Syyteharkinnan kestolle ei ole voitu säätää oikein mitään ehdotonta rajaa, koska jokaisen syyttäjän työtilanne on erilainen, ja jokainen juttu on erilainen. Toki, syyteharkinnan on tapahduttava mahdollisimman ripeästi. Eikä kukaan syyttäjä huvin vuoksi seisota juttuja pöydällä, ei se pitenevä rästilista mikään kiva juttu ole. Juu, syyteoikeuden vanhenemista kytätään kovasti. Eli se muodostaa jonkinlaisen takarajan. Täytyy vielä muistaa, että eihän syyteoikeuden vanhentumista katkaise se, että sjä toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeuteen, vaan se, että haaste annetaan vastaajalle tiedoksi. On siis jätettävä aikaa myös haasteen tiedoksiannolle. Lisäksi osa asioista on luonteeltaan kiireellisiä. Kaikki jutut, joissa on päällä väliaikainen ajokielto, menevät vähemmän kiireellisten ohi "jonossa". Samoin jutut, joissa on alaikäinen vastaaja. Samoin, jos jutussa on päällä takavarikko tai muu turvaamistoimi, juttu on kiireellinen (takavarikko on voimassa muistaakseni vain 4 kk kerrallaan, ja jos on menossa umpeen niin pitää hakea pidennystä). Sitten, vangittujen vastaajien jutut ovat kiireellisiä. On siis paljon asioita, jotka kiilaavat edelle. Puoli vuotta ei käytännössä ole pitkäkään aika. Ongelmana on oikeasti yksinkertaisesti resurssien puute. Suomessa on juttumäärään nähden liian vähän syyttäjiä. Ja kun sitä aikaa ei mene vain syyteharkintaan, vaan jutut pitää syyttää käräjilläkin, ja tarvittaessa hoitaa muutoksenhaku hoviin. Sitten, pitäisi ratkoa rankkareita jne. Liikaa töitä.

Kiitos vastauksesta, ex-syyttäjä! Minun juttuni menee kai nyt tämän kuun aikana syyttäjälle ja rikos vanhentuu v. 2010 eli onhan tässä aikaa siis... Kyseessä on monimutkaisehko seksuaalirikos, joten varautunen puolisen vuotta odottelemaan syyttäjän päätöstä. Jos syyttäjä päättää syyttää, eikö sitä haastetta heti annetakaan? Meneekö siihenkin vielä kuukausia?! Ja sitten kun odotellaan käräjäpäivää, niin taitaa oikeudenkäyntiä joutua odottelemaan vielä vuoden verran?! Huh huh!

heräsi lisäkysymyksiä =) kirjoitti:

Kiitos vastauksesta, ex-syyttäjä! Minun juttuni menee kai nyt tämän kuun aikana syyttäjälle ja rikos vanhentuu v. 2010 eli onhan tässä aikaa siis... Kyseessä on monimutkaisehko seksuaalirikos, joten varautunen puolisen vuotta odottelemaan syyttäjän päätöstä. Jos syyttäjä päättää syyttää, eikö sitä haastetta heti annetakaan? Meneekö siihenkin vielä kuukausia?! Ja sitten kun odotellaan käräjäpäivää, niin taitaa oikeudenkäyntiä joutua odottelemaan vielä vuoden verran?! Huh huh!

Kun syyttäjä on tehnyt syyteharkinnan, hän laatii haastehakemuksen ja toimittaa haastehakemuksen ja jutun asiakirjat käräjäoikeuteen. Syyttäjä ei muuten lähetä asianomistajalle erikseen päätöstä siitä, että on nostanut syytteen. Asianomistaja saa asiasta tietää sitten, kun käräjäoikeus antaa asianomistajalle tiedoksi joko kirjallisten vaatimusten toimittamispyynnön tai suoraan kutsun jutun pääkäsittelyyn. Käräjäoikeudessa juttu jaetaan jollekulle tuomarille. Sen jälkeen jutulle samoin kuin muille ko. syyttäjän jutuille (ja samalle tuomarille jaetuille muiden syyttäjien jutuille) aletaan laatimaan käsittelyaikatauluja. Tämän tekee pääsääntöisesti ko. tuomarin käräjäsihteeri. Eri käräjäoikeuksissa on hieman eri käytäntöjä, mutta periaatteessa siis kullakin tuomarilla on kalenteriin pitkäksi aikaa merkitty rikospäiviä, ja sitten niitä aletaan täyttämään hänen käsiteltäväkseen jaetuilla jutuilla. Jos juttu on sellainen, jossa on asianomistajalla korvausvaatimus, niin varsinainen paperityö alkaa sillä, että ensin pyydetään asianomistajaa toimittamaan kirjallisesti korvausvaatimuksensa käräjäoikeudelle. Se, että onko asianomistajalla korvausvaatimus, käy yleensä ilmi syyttäjän haastehakemuksen liitteenä toimittamasta ko-info -sivusta. Se on vain työnteon apuvälinen, yhteen paikkaan kerätty lista jutun henkilöistä, heidän yhteystiedoistaan ja siitä, ketä tarvitsee kutsua istuntoon. Infoon syyttäjä myös merkitsee, että onko asianomistaja esitutkinnassa ilmoittanut vaativansa vahingonkorvauksia ja jos on, ajaako syyttäjä ko. korvaukset vai ajaako aoja itse. Tavanomaisissa rikosjutuissa haaste annetaan sitten, kun pääkäsittelypäivä on tiedossa. Vastaaja siis haastetaan vastaamaan syytteeseen ja mahdolliseen korvausvaatimukseen suullisesti käräjäoikeuden istunnossa. Jos juttu on laajempi tai vaikeampi, voidaan tehdä niin, että haasteessa vastaajaakin pyydetään vastaamaan ensin kirjallisesti (sekä syyttäjän rangaistusvaatimukseen että asianomistajan korvausvaatimukseen). Näin saadaan selville lähtöasetelmat suullista pääkäsittelyä varten. Aikatauluista sen verran, että vaihtelee todella paljon, kuinka kauan kuluu siitä, kun syyttäjä toimittaa paperit käräjäoikeuteen siihen, kun istunto pidetään. Riippuu eniten siitä, kuinka pitkäksi aikaa eteenpäin ko. puheenjohtajan ja syyttäjän käräjäpäivät on jo täynnä/varattu. Käräjäoikeuksien jutturuuhkat vaihtelevat paljon. Mitään säädettyjä haasteaikoja ei enää ole, mutta osapuolille on varattava riittävästi aikaa oikeudenkäynnin valmisteluun. Valistunut arvaukseni on, että jos juttu on nyt siirtymässä poliisilta syyteharkintaan ja asiassa syyte nostetaan, käräjäoikeuden tuomio on käpälässä ensi vuonna tähän aikaan. Toivon olevani väärässä, ja juttu käsitellään jo "syyskaudella" eli tämän vuoden puolella. Toivottavasti olet hankkinut itsellesi avustajan juttuun. Se kannattaa tehdä viimeistään siinä vaiheessa, kun mahdollista korvausvaatimusta laaditaan. Samoin, huolehdithan omasta jaksamisestasi ja tarvittaessa henkisen avun saamisesta. Oikeuskäsittely ei ole välttämättä tosiaankaan mikään miellyttävä kokemus (varsinkin jos teko on kiistetty). Voimia sinulle!

ex-syyttäjä kirjoitti:

Kun syyttäjä on tehnyt syyteharkinnan, hän laatii haastehakemuksen ja toimittaa haastehakemuksen ja jutun asiakirjat käräjäoikeuteen. Syyttäjä ei muuten lähetä asianomistajalle erikseen päätöstä siitä, että on nostanut syytteen. Asianomistaja saa asiasta tietää sitten, kun käräjäoikeus antaa asianomistajalle tiedoksi joko kirjallisten vaatimusten toimittamispyynnön tai suoraan kutsun jutun pääkäsittelyyn. Käräjäoikeudessa juttu jaetaan jollekulle tuomarille. Sen jälkeen jutulle samoin kuin muille ko. syyttäjän jutuille (ja samalle tuomarille jaetuille muiden syyttäjien jutuille) aletaan laatimaan käsittelyaikatauluja. Tämän tekee pääsääntöisesti ko. tuomarin käräjäsihteeri. Eri käräjäoikeuksissa on hieman eri käytäntöjä, mutta periaatteessa siis kullakin tuomarilla on kalenteriin pitkäksi aikaa merkitty rikospäiviä, ja sitten niitä aletaan täyttämään hänen käsiteltäväkseen jaetuilla jutuilla. Jos juttu on sellainen, jossa on asianomistajalla korvausvaatimus, niin varsinainen paperityö alkaa sillä, että ensin pyydetään asianomistajaa toimittamaan kirjallisesti korvausvaatimuksensa käräjäoikeudelle. Se, että onko asianomistajalla korvausvaatimus, käy yleensä ilmi syyttäjän haastehakemuksen liitteenä toimittamasta ko-info -sivusta. Se on vain työnteon apuvälinen, yhteen paikkaan kerätty lista jutun henkilöistä, heidän yhteystiedoistaan ja siitä, ketä tarvitsee kutsua istuntoon. Infoon syyttäjä myös merkitsee, että onko asianomistaja esitutkinnassa ilmoittanut vaativansa vahingonkorvauksia ja jos on, ajaako syyttäjä ko. korvaukset vai ajaako aoja itse. Tavanomaisissa rikosjutuissa haaste annetaan sitten, kun pääkäsittelypäivä on tiedossa. Vastaaja siis haastetaan vastaamaan syytteeseen ja mahdolliseen korvausvaatimukseen suullisesti käräjäoikeuden istunnossa. Jos juttu on laajempi tai vaikeampi, voidaan tehdä niin, että haasteessa vastaajaakin pyydetään vastaamaan ensin kirjallisesti (sekä syyttäjän rangaistusvaatimukseen että asianomistajan korvausvaatimukseen). Näin saadaan selville lähtöasetelmat suullista pääkäsittelyä varten. Aikatauluista sen verran, että vaihtelee todella paljon, kuinka kauan kuluu siitä, kun syyttäjä toimittaa paperit käräjäoikeuteen siihen, kun istunto pidetään. Riippuu eniten siitä, kuinka pitkäksi aikaa eteenpäin ko. puheenjohtajan ja syyttäjän käräjäpäivät on jo täynnä/varattu. Käräjäoikeuksien jutturuuhkat vaihtelevat paljon. Mitään säädettyjä haasteaikoja ei enää ole, mutta osapuolille on varattava riittävästi aikaa oikeudenkäynnin valmisteluun. Valistunut arvaukseni on, että jos juttu on nyt siirtymässä poliisilta syyteharkintaan ja asiassa syyte nostetaan, käräjäoikeuden tuomio on käpälässä ensi vuonna tähän aikaan. Toivon olevani väärässä, ja juttu käsitellään jo "syyskaudella" eli tämän vuoden puolella. Toivottavasti olet hankkinut itsellesi avustajan juttuun. Se kannattaa tehdä viimeistään siinä vaiheessa, kun mahdollista korvausvaatimusta laaditaan. Samoin, huolehdithan omasta jaksamisestasi ja tarvittaessa henkisen avun saamisesta. Oikeuskäsittely ei ole välttämättä tosiaankaan mikään miellyttävä kokemus (varsinkin jos teko on kiistetty). Voimia sinulle!

Kiitos paljon! Siis vaan odottelen.. =) Minulla on jo jonkin aikaa ollut hyvä avustaja, ja henkistäkin tukea saan. Totta kai oikeudenkäynti jännittää, mutta kyllä siitä hengissä selviää.

vastaa... kirjoitti:

Kiitos paljon! Siis vaan odottelen.. =) Minulla on jo jonkin aikaa ollut hyvä avustaja, ja henkistäkin tukea saan. Totta kai oikeudenkäynti jännittää, mutta kyllä siitä hengissä selviää.

...kesti liki kaksi vuotta ennen kuin epäilty alaikäisen seksuaalinen hyväksikäyttö tuli syyttäjältä. Ratissa kesti viisi kuukautta.

UPDATE_8237955 kirjoitti:

...kesti liki kaksi vuotta ennen kuin epäilty alaikäisen seksuaalinen hyväksikäyttö tuli syyttäjältä. Ratissa kesti viisi kuukautta.

Siis olitko asianomistaja vai epäilty seksuaalirikollinen? Ja koko aiheeseen voi lisätä, että eräs Wincapita-tapaus tuntuu työllistävän ainakin talousrikoksia hoitavia syyttäjiä ihan kiitettävästi koko maassa.

UPDATE_8237955 kirjoitti:

...kesti liki kaksi vuotta ennen kuin epäilty alaikäisen seksuaalinen hyväksikäyttö tuli syyttäjältä. Ratissa kesti viisi kuukautta.

Petun tiedot rikosprosessista ovat taas osoittautuneet kovin heppoisiksi, tai oikeastaan olemattomiksi. Rattijuopumusjutuissa on erilaiset määräajat, kuin vaikka seksuaalisessa hyväksikäytössä. Tieliikennelaki määrää kuinka kauan rattijuopon ajokortti saa olla teon jälkeen enintään kuivumassa ja poliisin, syyttäjän ja oikeusistuimen on noudatettava näitä laissa säädettyjä määräaikoja. Siksi tutkinta, syyteharkinta ja tuomio tulivat suhteellisen nopeasti. Seksuaalinen hyväksikäyttö taas vanhenee joko viidessä- tai teosta riippuen kymmenessä vuodessa, jonka aikana haaste on toimitettava epäillylle. Poliisilla on siis periaatteessa aikaa tutkia juttua tähän saakka. Haastamisen jälkeen alkaa juosta rangaistuksen tuomitsemisen määräaika, joka on murhaa ja muutamia törkeitä rikoksia lukuunottamatta viisitoista vuotta. Tätä aikaa voi periaatteessa syyttäjä käyttää syyteharkintaansa. Tosin EIT on alkanut Suomen EU-jäsenyyden myötä määrittelemään, että juttu kuin juttu pitäisi saada tuomiolle noin seitsemässä vuodessa.

tiedot! kirjoitti:

Petun tiedot rikosprosessista ovat taas osoittautuneet kovin heppoisiksi, tai oikeastaan olemattomiksi. Rattijuopumusjutuissa on erilaiset määräajat, kuin vaikka seksuaalisessa hyväksikäytössä. Tieliikennelaki määrää kuinka kauan rattijuopon ajokortti saa olla teon jälkeen enintään kuivumassa ja poliisin, syyttäjän ja oikeusistuimen on noudatettava näitä laissa säädettyjä määräaikoja. Siksi tutkinta, syyteharkinta ja tuomio tulivat suhteellisen nopeasti. Seksuaalinen hyväksikäyttö taas vanhenee joko viidessä- tai teosta riippuen kymmenessä vuodessa, jonka aikana haaste on toimitettava epäillylle. Poliisilla on siis periaatteessa aikaa tutkia juttua tähän saakka. Haastamisen jälkeen alkaa juosta rangaistuksen tuomitsemisen määräaika, joka on murhaa ja muutamia törkeitä rikoksia lukuunottamatta viisitoista vuotta. Tätä aikaa voi periaatteessa syyttäjä käyttää syyteharkintaansa. Tosin EIT on alkanut Suomen EU-jäsenyyden myötä määrittelemään, että juttu kuin juttu pitäisi saada tuomiolle noin seitsemässä vuodessa.

Lue nyt hyvä ihminen rikoslain 8 luku vanhentumisesta uudestaan ja keskity, niin ehkä ymmärrät mitä siinä vanhentumisajoista säädetään.

ex-syyttäjä kirjoitti:

Syyteharkinnan kestolle ei ole voitu säätää oikein mitään ehdotonta rajaa, koska jokaisen syyttäjän työtilanne on erilainen, ja jokainen juttu on erilainen. Toki, syyteharkinnan on tapahduttava mahdollisimman ripeästi. Eikä kukaan syyttäjä huvin vuoksi seisota juttuja pöydällä, ei se pitenevä rästilista mikään kiva juttu ole. Juu, syyteoikeuden vanhenemista kytätään kovasti. Eli se muodostaa jonkinlaisen takarajan. Täytyy vielä muistaa, että eihän syyteoikeuden vanhentumista katkaise se, että sjä toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeuteen, vaan se, että haaste annetaan vastaajalle tiedoksi. On siis jätettävä aikaa myös haasteen tiedoksiannolle. Lisäksi osa asioista on luonteeltaan kiireellisiä. Kaikki jutut, joissa on päällä väliaikainen ajokielto, menevät vähemmän kiireellisten ohi "jonossa". Samoin jutut, joissa on alaikäinen vastaaja. Samoin, jos jutussa on päällä takavarikko tai muu turvaamistoimi, juttu on kiireellinen (takavarikko on voimassa muistaakseni vain 4 kk kerrallaan, ja jos on menossa umpeen niin pitää hakea pidennystä). Sitten, vangittujen vastaajien jutut ovat kiireellisiä. On siis paljon asioita, jotka kiilaavat edelle. Puoli vuotta ei käytännössä ole pitkäkään aika. Ongelmana on oikeasti yksinkertaisesti resurssien puute. Suomessa on juttumäärään nähden liian vähän syyttäjiä. Ja kun sitä aikaa ei mene vain syyteharkintaan, vaan jutut pitää syyttää käräjilläkin, ja tarvittaessa hoitaa muutoksenhaku hoviin. Sitten, pitäisi ratkoa rankkareita jne. Liikaa töitä.

vastaa ainakin premiatalle ihmishengillä päätöksestään ellei kykene palauttamaan takaisin jokaista vuotta, minkä päätös on ollut voimalla....hyvää on se että premi tekee sen jättämällä ilmiantamatta kosaanipolttajia, Auvista, Saarta jne ja nauraa koko ajan

miettii vieläkin kirjoitti:

Tuon avaaminen ei onnistunut. =/ Edelliselle kommentoijalle: kuusi kuukautta?! Jumalattoman pitkä aika. Ja jos nykyään vielä pitempi niin ei hyvää päivää... Mutta jos on uhka vanhenemiselle, niin silloinhan syyttäjää pitää kai kiirehtiä. Minusta syyttäjä ei voi vanhenemisuhan alla vetkutella. Näin mulle joku sanoi.

mulla kesti melkeen vuoden päivät ennenko tuli syyttäjältä syyttämis päätös asiaan... ja nyt on toinen vuos kulunu siitä ku saan vihdoin käräjät ohi... ainakin toivottavasti...

asianomistajana kirjoitti:

mulla kesti melkeen vuoden päivät ennenko tuli syyttäjältä syyttämis päätös asiaan... ja nyt on toinen vuos kulunu siitä ku saan vihdoin käräjät ohi... ainakin toivottavasti...

Budjetoi vielä vuosi hovioikeutta varten.