Olisin kiinostunut tutkimaan ja opettelemaan tunnistamaan eri purjelaivojen tyyppejä. Esim. miten tunnistat kuunarin sen purje- ja mastomäärien perusteella. Tietääkö kukaan hyvää linkkiä tai kirjaa, jossa eri purjelaivatyypit olisi kuvattu ja nimetty? Vene-lehden viime heinäkuun numerossa oli jotain, mutta onko muita vinkkejä?
Purjelaivojen tyypit
Maakrapuko
167579
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tämä kuulostaa hassulta, mutta on totta. Sudenpentujen käsikirjassa (1 tai 2) muistaakseni oli purjelaivojen siluettikuvat ja tyyppi alla. Näitä lienee kirjastot täynnä, joten luulis löytyvän. Muistaakseni on myös Sudenpentujen superkäsikirja, joka käsittää molemmat kirjat.
Prammissa eli rahtilaivassa oli: Klyyvari föörimasto. isomasto prammi ja mesaani.
Armeijan laivoissa tais olla vähän tukikohdasta riippuvainen.
Esim. Suomen Joutsenessa, raaka seilaaja. Prammia ei ollut. Kutsuttiin såkä prammia kvartteriksi-
Suurin osa veneilijöistä ei osa sanoa mikä typpinen esim. vanha purjelaiva on jos semmonen sattuisi tulemaan vastaan joskus.
Kirjapaino Karisto on 1996 julkaissut kirjan:
Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Siinä kirjan alkusanoissa esitellään erityypisiä laivansiluettejä.
-Rungon mukainen tyypitys
-Entisajan sotalaivat ( purjehtivat )
-Takilan mukainen tyypitys
-Höyrylaivoja S/S
-Dieselmootori rahtilaivoja M/S
-Sota-aluksia II-maailman sodan ajoilta
ja jopa nykyajan purjehtivat matkustajalautat.
Oletan että kirja löytyy kirjastoissa.
Kirja on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen luettava jos hylytkin kiinnostaa.
Kotkan merimuseon lehtorit osaa kyllä antaa keisarille uudet vaatteet.
Jos Suomen viimeisessa "Ella" oli mesaani en muista Mutta "Majborg" oli isopurje ja ykkös ja kakkos masto. Niin yksinkertaista se oli.
Tämä viesti on jo tuolla Purjehdus-palstalla, mutta kopsaanpa sen tähänkin:
Itselläni on hyllyssä Merenkulun tietokirja (Tammi 1984), joka on suomennettu ruotsalaisesta Nautiskt Bildlexikon -teoksesta. Kirjassa on huima määrä tietoa sekä pure- että konealuksista. Takilatyypitkin löytyvät piirrosten kanssa ja lisäksi on kosolti yksityiskohtaista tietoa purjelaivojen purjeista ja rikeistä. Kysäisepä kirjastosta.
Björn Landström: Laiva ja Purjelaiva
Tytöt ja pojat. Laskekaa nyt tarkkaan.
Parkki eli rahti laivassa on/oli 2-6 mastoa.
Jos kolmiolta näyttää niin se on klyyvari.
Voi olla isomaston tai klyynarin plissi.
Jos näyttää neliöltä niin se on prammi.
Armeijan paatit seilas raakana. Siis raaka puomeihin rippustetut seilit. Kauppalaivastolla
ei ollut siihen varaa
Parkeissa ei ole 2-6 mastoa vaan 3 tai 4 esm. käyvät SUOMEN JOUTSEN ja POMMERN. Kaikki neliöltä näyttävät purjeet eivät ole prammeja, raakamastojen ylimmät purjeet ovat röijeleitä. Vuosina 1920 ja 1930 välisenä aikana omisti Suomen Ahvenanmaalta Gustaf Erikson maailman suurin purjehtiva kauppalaivasto joista suurin osa olivat raakapurjelaivoja. Purjelaivoja oli yli 20 kpl. Käy ihmeessä Ålands Sjöfartsmuseumissä siellä on paljon mielenkiintoisia asioita.
Eikä Suomen Joutsen ole parkki, vaan fregatti!
Ja parkkilaivoissa saattoi olla enemmänkin kuin 4 mastoa, seisemän lienee maailmalla ennätys.
Tytöt ja pojat.
Enste pesette kätenne, niin opettaja keroo.
Purjelaiva on sellainen missä on ikäänkuin lakanat tankon nokossa. Niitä kutsutaan mastioiksi.
Ne ikäänkuin tuulen mukaan seilaa.
Moottorilaivoissa taas yleensä ei seilejä
Olen maakrapu, joka on joutunut ikänsä työskentelemään merenkulkijoiden kanssa, myös laivoilla ja jopa laivan päällikköä komentaen.
Samoin olen itse mitä melkoisin nippelitiedon hallitsija ja ihailija. Silti kysyn, että mitä helvetin iloa on erottaa kaikki purlaivatyypit toisistaan ainakin sillä asteella, kun jo keskustellaan, että Tanskassa tällaista sanotaan .... brittein saarilla .....Jos tuntee halua oppia ja osata merenkulusta jotain, suosittelen vähän modernimpaa aihetta.
Vielä totean varmuuden vuoksi, että kunnioitan purjelaivoilla aikoinaan työtä tehneitä milteipä yli kaiken.
Eri purjelaivatyyppien tunnistamisesta ei varmaankaan ole mitään hyötyä, mutta kyllä siitä iloa voi olla. Sehän on vain harrastus, voihan sitä yhtälailla opiskella harrastuksekseen latinaa, bongailla lintuja, opetella taivaankappaleita tms.
Taitojaan pääsee testailemaan harvoin, mutta esim. Tall Ships Racessa siihen on tilaisuus. Kyllä monen mielestä vanhat purjelaivat ovat kauniimpia ja mielenkiintoiempia kuin nykyiset laivat, mutta silti kiinnostusta voi riittää molempiin.
Hupia. Nimen omaan hupia.
Biologisti voi hyvin kun laskeskelee torakan varpaita.
Onko väärin että tällä sivulla uimuilee seilialuksista. Muista kuin purjeveneistä.
Kieli köyhtyy jos ainoa tunnettu paatti on Swan 22.
On myös: Jaala, Finnkryssare, Kuunari, Parkki, Raaka ja Lotja.
Mä kannella kun fregatin.........
Ollaan vähän nostalkisia eikä vittuilla. Jooko ?
komenteleen niin haalaan siut kölin ali
Tyhmyyttä voi olla monenlaista, toiset osaa luetella auton maskin perusteella vuosimallin, tai kertoa kuinka monta maalia Selänne/Koivu on milloinkin tehnyt, minusta taas se on täydellistä typeryyttä, mutta jokainen voi tulla tyytyväiseksi mistä vaan turha muiden harrastuksia on sen enempää moittia
http://www.grinda.navy.ru:8101/sailship/ship/shipgene.htm
http://tunturisusi.com/kolumbus/purjelaivat.html
http://www.mas.fi/laivatyypit.html