Mielipiteitä

Minäkin kävin terveydenhoitajalla masennukseni takia. Puhuin hänelle yhdestä mieltäni vaivaavasta asiasta, ja keskustelu auttoikin minua. Sitten päätin läheisteni kehotuksesta mennä lääkäriin. Lääkärillä tein testin, olin lievästi masentunut. Lekuri kehotti käymään keskustelemassa terveydenhoitajan kanssa useammin (2-3 kertaa viikossa) Soitin sitten viikon kuluttua terveydenhoitajalle ja hänellä olikin yllättäen aika vasta viikkojen päähän. Kävin siellä, vaikken saanut siitä minkäänlaista apua, koska silloin tuntui menevän paremmin. Ennen lääkärin uusintakäyntiä oli ollut muutama hyvä viikko ja sanoinkin sitten, että enköhän selviä. Ja täällä minä taas olen, itkemässä ja tekemässä muut hulluksi surullisuudellani. Äitini kanssa pystyn puhumaan, hän on kuin enkeli. Pelkään kuitenkin hänen jaksamistaan, koska hän vihaa työtään ja kotona odotan minä, kamala sietämätön masentunut rääpäle.

hihhulihei kirjoitti:

Minäkin kävin terveydenhoitajalla masennukseni takia. Puhuin hänelle yhdestä mieltäni vaivaavasta asiasta, ja keskustelu auttoikin minua. Sitten päätin läheisteni kehotuksesta mennä lääkäriin. Lääkärillä tein testin, olin lievästi masentunut. Lekuri kehotti käymään keskustelemassa terveydenhoitajan kanssa useammin (2-3 kertaa viikossa) Soitin sitten viikon kuluttua terveydenhoitajalle ja hänellä olikin yllättäen aika vasta viikkojen päähän. Kävin siellä, vaikken saanut siitä minkäänlaista apua, koska silloin tuntui menevän paremmin. Ennen lääkärin uusintakäyntiä oli ollut muutama hyvä viikko ja sanoinkin sitten, että enköhän selviä. Ja täällä minä taas olen, itkemässä ja tekemässä muut hulluksi surullisuudellani. Äitini kanssa pystyn puhumaan, hän on kuin enkeli. Pelkään kuitenkin hänen jaksamistaan, koska hän vihaa työtään ja kotona odotan minä, kamala sietämätön masentunut rääpäle.

Olen kyllä käynyt psykologilla, enkä mene toiste. asun sellaisella paikkakunnalla jossa ei paljoa vaihtoehtoja ole, samainen psykologi vain kysyy samat kysymykset joihin se saa samat vastaukset ja sitten hän sanoo että ei sinua mikään vaivaa, ajattele positiivisesti. Noh, ehkä sitten on pakko ottaa näistä kaikista diagnooseista opikseen ja ymmärrettävä että tää kuuluu varmaan iänkin puolesta ihan vaan henkiseen kasvuun. Toivottavasti.

turhautunut--- kirjoitti:

Olen kyllä käynyt psykologilla, enkä mene toiste. asun sellaisella paikkakunnalla jossa ei paljoa vaihtoehtoja ole, samainen psykologi vain kysyy samat kysymykset joihin se saa samat vastaukset ja sitten hän sanoo että ei sinua mikään vaivaa, ajattele positiivisesti. Noh, ehkä sitten on pakko ottaa näistä kaikista diagnooseista opikseen ja ymmärrettävä että tää kuuluu varmaan iänkin puolesta ihan vaan henkiseen kasvuun. Toivottavasti.

Minkä ikäinen oletkaan? Minulla on ollut kamala elämäntilanne päällä jo kauan ja lukio, etenkin abivuosi on tehnyt elämäni vieläkin vaikeammaksi.

hihhulihei kirjoitti:

Minkä ikäinen oletkaan? Minulla on ollut kamala elämäntilanne päällä jo kauan ja lukio, etenkin abivuosi on tehnyt elämäni vieläkin vaikeammaksi.

peruskoulusta siirryin suoraan ammattikouluun, pitäisi nyt keväällä lopettaa toinen vuosi. mitä epäilen koska olen ollut niin paljon pois. täytin juuri alkuvuonna täysi-ikäiseksi. pitäisi ottaa vastuuta jo monesta asiasta.