taistelee omien tunteittensa puolesta ,haluu pitää kiinni niistä kynsin ja hampain, sillä uskon ja toivon pitää voittaa ...
Sillä kaikki on sen varassa, että me omistamme sen uskossa ja toivossa ja pidämme kiinni
siitä? kuka nyt niin kauniista tunteesta voisikaan luopua aivan heti. On kuin taistelisi petoa vastaan ,yrittää piiloutua siltä totuudelta ,niin pitkään kuin vaan mahdollista,voi alkaa valehetelemaan itselle ,vääristelemään totuutta .
Se myöntäminen itselle ja irti päästäminen koskee ja satuttaa ,se tékee helvetin kipeää ..mutta lopulta armahtaa sinua ,vapauttaa tuskasta ja kivusta. Tilalle tulee uutta voimaa ja ymmärystä jatkaa eteenpäin.
Sitä
niin pitkään
3400
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tunteet on yksipuolisia?
järki, en enää jaksa uskoa mitään todeksi.
että olikohan tää mulle, mutta mun tunteet pysyy pitämättäkin. Ja hyvin pysyy, ei tarvi kynsiä tai hampaita siihen. Ehkei tää toivottavasti ollut mulle.