Minkä ikäisillä...

seilaatte? Galluppia vaan...
12950
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Kaikki on tältä vuosituhannelta, ns. sinisiä karttoja. Mitä olen noita vertaillut, niin 90-luvun kartoilla vielä kohtalaisesti pärjäisi, 70-luvulta olevilla ei alkuunkaan. Tyyli on vähän matkalla muuttunut.

Äänestä

mul on mökin seinällä isoisän saaristomeren kortti. pare, et on seinällä, mutta saaret on ihan samalla paikalla. pare ne on päivittää mitkä mukana on.

Äänestä
  • Kotimaan kortit ovat muutaman vuoden vanhoja, mutta Ruotsin kortit ovat 70-luvun lopulta. Hyvin toimivat, viitat ovat vielä samoilla paikoilla.

    Äänestä

..pitää olla, että kaikki kartat on jälkeen 80-luvun alun suuren viittauudistuksen. Siitä eteenpäin muutokset ovat oleet lähinnä kosmettisia. Saaria ei ole tullut lisää, mutta kieltämättä keppejä on hävinnyt vastaavasti ilmestynyt myös lisää.

Äänestä
  • No ei todellakaan ole pelkästään kosmeettisia nuo muutokset. Koko helkutin veneilyn runkoväylä esimerkiksi. Puhumattakaan useista kymmenistä uusista kivimerkinnöistä. Vuosaaren satama ei mielestäni ole ihan pelkkää kosmetiikkaa veneilijän kannalta sekään... Turhan tiuhaan sinänsä muuttavat viitoitusta. Välillä ihmetyttää, että miksi pitää tehdä koko ajan jotain pieniä muutoksia, joiden perimmäistä tarkoitusta ei pysty ymmärtämään. Esim. tämä kardinaaliviittojen korvaaminen lateraaliviitoilla täsmälleen samoissa paikoissa. Lopetin aikanaan merikorttien päivittämisen tiedonantojen perusteella, kun puolet muutoksista oli, että jotain viittaa oli siirretty esim. kaksi metriä!?!? Eikös sinne julkaisuun pitänyt olla suodatettu veneilijän kannalta OLEELLISET muutokset. Nykypäivänä on kyllä mielestäni aika tyhmää, ettei viitoituksen ja väylien muutoksia voida julkaista karttaotteina (niinkuin joissain venelehdissä on vähän sinnepäin yritetty välillä), joista ne olisi helpompi kopioida omille korteille. Kuka jaksaa talven aikana käsin plotata kymmeniä tai satoja muutoksia sieltä tiedonannoista. Ai niin, mulla on tapana ollut käyttää aina uusinta julkaistua painosta. Mutta nythän C ja D sarjojen uusinkin painos on jo vuodelta 2005 eli aika vanha.

    Äänestä

  • kosmeettisia kirjoitti:

    No ei todellakaan ole pelkästään kosmeettisia nuo muutokset. Koko helkutin veneilyn runkoväylä esimerkiksi. Puhumattakaan useista kymmenistä uusista kivimerkinnöistä. Vuosaaren satama ei mielestäni ole ihan pelkkää kosmetiikkaa veneilijän kannalta sekään... Turhan tiuhaan sinänsä muuttavat viitoitusta. Välillä ihmetyttää, että miksi pitää tehdä koko ajan jotain pieniä muutoksia, joiden perimmäistä tarkoitusta ei pysty ymmärtämään. Esim. tämä kardinaaliviittojen korvaaminen lateraaliviitoilla täsmälleen samoissa paikoissa. Lopetin aikanaan merikorttien päivittämisen tiedonantojen perusteella, kun puolet muutoksista oli, että jotain viittaa oli siirretty esim. kaksi metriä!?!? Eikös sinne julkaisuun pitänyt olla suodatettu veneilijän kannalta OLEELLISET muutokset. Nykypäivänä on kyllä mielestäni aika tyhmää, ettei viitoituksen ja väylien muutoksia voida julkaista karttaotteina (niinkuin joissain venelehdissä on vähän sinnepäin yritetty välillä), joista ne olisi helpompi kopioida omille korteille. Kuka jaksaa talven aikana käsin plotata kymmeniä tai satoja muutoksia sieltä tiedonannoista. Ai niin, mulla on tapana ollut käyttää aina uusinta julkaistua painosta. Mutta nythän C ja D sarjojen uusinkin painos on jo vuodelta 2005 eli aika vanha.

    Tuoreimmat kortit ovat viime vuodelta (mm. karttasarja A) vanhimmat 80-luvun lopulta (mm. Landsort-Aarholma). Suomessa väylät ovat muuttuneet todella tiuhaan. Hankalimpia muutoksia on aiheuttanut tuo maitsemasi veneilyn runkoväylä, jonka vuoksi esim. risteävillä väylillä lateraali- ja kardinaaliviitoitus on voinut vaihtua. Hangon edusta on hyvä esimerkki, yrittäkääpäs tajuta väyliä 90-luvun alun kortilta. A-korttisarjaa taitaa nyt olla neljäs tai viides painos menossa, välillä oli A, Z ja B kortit, nyt järkevämmin saman kattavat A ja B kortit, mutta kaikenkaikkiaan järettömän usein on ollut päivitystarvetta. Tietysti saaret pysyvät paikallaan, mutta väylien jatkuva muutos aiheuttaa ongelmia niille joilla on käytössä vanhentunut kortti (ja se tuntuu vanhentuvan parissa vuodessa). Ei tietenkään pitäisi liikkua vanhan kortin varassa, mutta eihän kaikki ole ns. aktiiviveneilijöitä, jolloin luotetaan omaan muistiin ja varalla olevaan parikymmenvuotiaaseen korttiin. Ongelmia tulee kun jostain syystä ollaankin sen tutun veneilyalueen ulkopuolella. Tai ne purjehdusalueet, joilla käydään harvoin eikä sen vuoksi viitsitä päivittää karttoja muutaman vuoden välein. C ja D sarjat oli pakko päivittää pari vuotta sitten, E sarja on vielä 90-luvulta. Mutta toista on Ruotsin puolella, omien havaintojen mukaan 80-luvun lopun Båtsportkort on ihan käypäinen nykyisinkin. On se kumma? Ehkä Suomen jatkuvan kartta- eli väylämuutospolitiikan taustalla on samanlainen ajattelu kuin Sonerassa, lankapuhelimet ja paperikartat historian roskikseen hinnoittelun avulla, tilalle lotterit ja kännykät?

    Äänestä

  • S/y Aava kirjoitti:

    Tuoreimmat kortit ovat viime vuodelta (mm. karttasarja A) vanhimmat 80-luvun lopulta (mm. Landsort-Aarholma). Suomessa väylät ovat muuttuneet todella tiuhaan. Hankalimpia muutoksia on aiheuttanut tuo maitsemasi veneilyn runkoväylä, jonka vuoksi esim. risteävillä väylillä lateraali- ja kardinaaliviitoitus on voinut vaihtua. Hangon edusta on hyvä esimerkki, yrittäkääpäs tajuta väyliä 90-luvun alun kortilta. A-korttisarjaa taitaa nyt olla neljäs tai viides painos menossa, välillä oli A, Z ja B kortit, nyt järkevämmin saman kattavat A ja B kortit, mutta kaikenkaikkiaan järettömän usein on ollut päivitystarvetta. Tietysti saaret pysyvät paikallaan, mutta väylien jatkuva muutos aiheuttaa ongelmia niille joilla on käytössä vanhentunut kortti (ja se tuntuu vanhentuvan parissa vuodessa). Ei tietenkään pitäisi liikkua vanhan kortin varassa, mutta eihän kaikki ole ns. aktiiviveneilijöitä, jolloin luotetaan omaan muistiin ja varalla olevaan parikymmenvuotiaaseen korttiin. Ongelmia tulee kun jostain syystä ollaankin sen tutun veneilyalueen ulkopuolella. Tai ne purjehdusalueet, joilla käydään harvoin eikä sen vuoksi viitsitä päivittää karttoja muutaman vuoden välein. C ja D sarjat oli pakko päivittää pari vuotta sitten, E sarja on vielä 90-luvulta. Mutta toista on Ruotsin puolella, omien havaintojen mukaan 80-luvun lopun Båtsportkort on ihan käypäinen nykyisinkin. On se kumma? Ehkä Suomen jatkuvan kartta- eli väylämuutospolitiikan taustalla on samanlainen ajattelu kuin Sonerassa, lankapuhelimet ja paperikartat historian roskikseen hinnoittelun avulla, tilalle lotterit ja kännykät?

    Se oli heikennys, että Z-sarja poistettiin. Nyt stadilaisen veneilijän on pakko ostaa kaksi sarjaa, vaikka liikkumisalue ei yltäisikään Kotkaan tai Hankoon asti. Muistaakseni vanhakin A ja B ylsivät toisiinsa eli Z ei ollut varsinaisesti niiden välissä vaan kattoi osan kummastakin.

    Äänestä

  • Stadikas kirjoitti:

    Se oli heikennys, että Z-sarja poistettiin. Nyt stadilaisen veneilijän on pakko ostaa kaksi sarjaa, vaikka liikkumisalue ei yltäisikään Kotkaan tai Hankoon asti. Muistaakseni vanhakin A ja B ylsivät toisiinsa eli Z ei ollut varsinaisesti niiden välissä vaan kattoi osan kummastakin.

    Valitettavasti ei ollut niin kuin muistit. Aiempi A-sarja oli Viipuri-Pellinki ja tarvittiin Z-sarja jotta pääsi Hesan ohi turvallisesti. Nyt A B sarjoilla pääsee Högsoraan saakka täältä lahdenpohjukasta, tietysti se on parannus täältä katsoen. Miksi sitten Z-sarja poistui, sitä en käsitä. Minulta saa alle torihintojen kymmenkunta vuotta vanhan Z-korttisarjan jos joku tarvitsee.

    Äänestä

Mantereet ja saaret pysyvät paikoillaan samoin karit, ainoa mitkä on viimevuosina muuttuneet ovat jotkin reimarit, joskus vain tuntuu että pitää ostaa koko karttasarja uusiksi sentakia että on esim poistettu joku linjataulutsydeemi tai väylänpätkä, se on kait sitä bisnestä, pitäähän saada kortteja myydyksi. Ps. ikiihanata purjehduskesää kaikille tv. sy/Ariel

Äänestä
  • Muutamien keppien siirtäminen/vaihtaminen ei juuri häiritse, ja olen jonkun kerran käyttänyt poistettuja väyliäkin. Päivänvalossa se ei ole mikään ongelma. Vaikeuksiin joudutaan silloin, kun pimeässä ajetaan väylää, jonka linjatauluja on muutettu. Kannattaa pitää mielessä m/y Vikingin onnettomuus Hangon edustalla syksyllä 1978. Siellä kymmenen ihmistä hukkui vanhentuneen merikartan takia.

    Äänestä

Staabikapteeni Liljebergin 1800-luvun lopulla tekemillä kartoilla tietty! Syvyydet syleinä ja matalikoilla jalkoina, siinä on nykyseilorilla ihmettelemistä!

Äänestä

Ahvenanmaan saariston kartta kun siinä on myös Tukholma ja saaristo siinä välissä ja Norrtäljesta pohjoiseen

Äänestä

Kommentoi aloitusta


korteilla... kirjoitti:

seilaatte? Galluppia vaan...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu