Moi
Katsoiko joku eilisen sairaala-ohjelman?
Itse katsoin sen ja järkytyin synnytys kohtauksesta,jossa imukuppia käytettiin.
Huudosta päätellen oli erittäin tuskallinen
synnytys, enkä itelleni samanlaista kyllä
haluaisi. Itseäni ei ainakaan ennen synnytys
pelottanut, mutta nyt tuli pieni pelko.
Tokihan synnytykset ovat erilaisia.
järkyttynyt
vauva lähitulevaisuudessa
352938
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Imukuppi voi sattua. Ei aina, mutta joskus. Ja se sattuu sitten tosi paljon. Itsellä synnytyksen pahin vaihe oli, kun imukuppia yritettiin laittaa kiinni.
Hei! Joo mä katsoin kanssa sen ohjelman ja järkytyin myös siitä. -En vaan tajua että mikä sitten siin imukupin laittamisessa sattuu kun sehän on ihan suht pieni kuppi ja laitetaan vauvan päähän, mikä siinä sitten on se kipeä juttu? En ymmärrä ollenkaan! Näytti tosi tuskaselta joo..
Olen aina pelännyt synnytystä. Näin myös tuon jakson ja kyyneleet tuli silmiin. Järkyttävää :( En ikinä, ikinä uskalla synnyttää. Eikö tuossa vaiheessa olisi voinut itse toivoa sektiota? Vai onko pakko vain punnata? Pahin pelkoni olisi juuri tuo, että imukupilla väkisin "revittäisiin" vauva ulos ja minä vain huutaisin tuskassa.
tuli jo 13 vuotiaan tyttöni synnytys. Imukupilla autettiin ja voin tosiaan sanoa että se on tosi kivulias toimenpide. Ei se kun vauva vedetään ulos(riippuu tietty paljon vauvan koosta, että repiikö paikat)vaan se laitto. Kipu tulee siitä kun imukuppi laitetaan ja lääkäri joutuu toisella kädellä kokeilemaan, että äidin ihoa ei ole välissä joten joutuu levittämään alapäätä hurjasti.Tai näin lääkäri sen ainakin minulle kertoi synnytyksen jälkeen kun ihmettelin , että miksi se sattuu niin paljon. Lähes joka kerta tehdään myös eppari ja tulee jonkinlaisia repeämiä. Itse olin synnytyksen jälkeen 3kk kipee, en siis pystynyt istumaan kunnolla. Aivan älyttömän tuskaista se on, muttta kaiken kestää kun tietää minkä palkinnon siitä saa :)Tosin siinäkin on omat riskinsä ja vauvan kunto voi romahtaa nopeasti. Ja jokaisella meillä on kipukynnys erilainen. Siinä ohjelmassa sanottin kyllä jotenkin niin ääliömäisesti, että tää tuntuu vähän tyhmältä. Vähän tyhmältä??? Mitä ihmettä??? Sehän on täyttä tuskaa, miksi ei voi sanoa suoraan , että se sattuu ja paljon. Itse en toista kertaa lähtisi imukuppisynnytykseen mistään hinnasta. Olen myös kuullut , että joskun jopa useampaan otteeseen imukuppi irtoaa ja sitten tietty kiinnitetään takaisin. Minusta jo pelkästään kerran laitettuna on ihmisen kiduttamista. Ja se ihmetyttää kanssa miksi ihmeessa pitää väkisin repiä vauva ulos jos ei ole muuten tuloillaa, kun muitakin mahdollisuuksia on olemassa, esim. se sektio. Joo, riskinsä siinäkin, mutta vauvan kunto yleensä paljon parempi sektion jälkeen kun imukuppiavusteisen synnytyksen. Meillä tytöllä happiarvot romahtivat (kiidätys keskolaan happikaappiin heti samointein) ja jäi vielä hartioista kiinni ja olkapäävaurio tuli, mikä onneksi korjaantui myöhemmin.
Minullakin särähti korvaan, että tuntuu "tyhmältä". Jos se olis tuntunut vain tyhmältä, tuskin synnyttäjä olisi huutanut kurkku suorana. ;) Ihmettelen minäkin, että eikö tuossa vaiheessa voisi jo suosiolla tehdä sektion? Eikö äidin tuskalla ole mitään väliä? Inhottava ajatus olla siinä selällään, jalat telineissä, kun leikellään alapäätä ja survotaan imukuppia sisään.
Kolme kertaa yritettiin imukuppia (2 erilaista), joka kerta irtos. Ja joka kerta jäi omaa kudosta väliin. Kipu, kun sitä kuppia laitettiin,oli paljon pahempi kuin supistuskipu.
Järkyttävä muija kyllä se kätilö, puhui synnyttäjälle kuin jollekin jälkeenjääneelle (tai lapselle). "tämä tuntuu vähän tyhmältä sitten" Ja leikkeli alapäätä ja survoi imukuppia. Eihän kukaan puhu normaali-älyiselle aikuiselle noin!? Olis kyllä multa tullu monoa naamaan jos imbesillinä kohdeltaisiin.
Sinun kannattaisi opetella hillitsemään itsesi, muuten joudut vaikeuksiin.
joudun, kunhan en tuon "vähän tyhmältä tuntuu"-muijan uhriksi.
Se imukuppi on paljon turvallisempi vaihtoehto kuin sektio. Leikkauksiin kuolee ihmisiä paljon enemmän, kuin synnytyksiin. Lopeta seksi, jos et halua synnyttää.
Vauvoja taas kuolee paljon enemmän alatiesynnytyksissä (tai vammautuu) kuin sektioissa. Varsinkin kun joudutaan avustamaan juuri esim imukupilla.
Itse otan riskit leikkauksesta mielelläni itselleni, kuin riskeeraan vammaisen tai kuolleen vauvan alatiesynnytyksessä. Kaiken lisäksi, ennemmin muutamia tikkejä vatsassa kuin perseessä...
Kyllä se alatiesynnytys on kivulias ilman sitä imukuppiakin. Itse olen synnyttänyt molemmin tavoin eikä ainakaa mulle se imukuppi tehnyt kipua. Päinvastoin helpotti kun lapsi saatiin pois.
Niin, mutta tuo ohjelma oli ihan tositilanteessa kuvattu.
ettei alatiesynnytys ole kivulias ilman imukuppiakin, mutta kyllä se on imukupin kanssa kivuliaampi. Ja helpottaahan se lapsen ulos tulo molemmissa tapauksissa, se on selvä. Pitää kyllä olla aika väljät paikat jos imukupin laitto ei muka tuo kipua lisää.
Olen synnyttänyt monin tavoin ja kerran käytetty imukuppia lapsen sydänäänten laskujen vuoksi nopeuttamaan synnytystä. Eikä sattunut eikä minulla ole väljä alapää, ihan tosi tiukkana on pysynyt. Väliliha tosin leikattiin, mutta toivuin hyvin, koska syksyllä aloitin viikon kuluttua synnytyksestä jo jumpat. Itselleni oli onni, että imukuppiulosotto onnistui nopeasti ja lapsi on terve. Päähän oli jo ulkona, lapsi vedettin vain ulos. Tekisin mitä vain, että lapsen terveys taataan, siitä on kokemusta hätäsektio, normi synnytys, imukuppisynnytys ja nyt suunniteltu sektio seuraavaksi. Ei koskaan voi tietää miten synnytys etenee. Ja noista huudoista. Toisethan on kipuherkempiä. Itsellä korkea kipukynnys ja mulla oli hyvät puudutteet yms. kivunlievitys. Muutenkaan en ole synnytyksissä huutanut. Ei ole minun tapani. Olen aika rauhallinen synnyttäjä.
eikä se minusta mitenkään suurta dramatiikkaa sisältänyt.
Supistukset kävivät lyhyiksi ja "mataliksi" ja vauvan sydänäänet huononivat, joten imukuppia tarvittiin. Ei se synnyttäminen kokonaan kivutonta ole muutoinkaan, joten ei siinä tilanteessa mitenkään erityisesti ajatellut, että se imukupin laittaminen sattuu. Väliliha toki leikattiin, mutta se olisi jouduttu todennäköisesti leikkaamaan joka tapauksessa, jotta lapsi olisi ulos mahtunut.
Pitkän ponnistuksen päätteeksi koin itseasiassa helpotuksena imukupin laittamisen ja sillä auttamisen - koska sen jälkeen lapsi oli kahdella ponnistuksella ulkona.
Itselle ei olisi tullut mieleenkään sektion pyytäminen tuossa vaiheessa, lapsi on kuitenkin jo aika pitkällä tulossa, kun imukuppiin päädytään ja sen kyllä tuntee. :) Lisäksi sektiointi ja haavan paraneminen ovat kuitenkin toimenpiteitä, joissa on enemmän riskiä ja pidempi aika parantua vauva-arkeen.
Imukuppia tai sen pelossa synnytystä ei minun kokemuksen mukaan tarvitse erityisesti kavahtaa. Sali on kuitenkin täynnä ammattilaisia, jotka tietävät, mitä ovat tekemässä. Imukupin myötä synnytyksestä tulee "epäsäännöllinen", joten lääkärikin tulee mukaan synnytykseen, muutoin häntä ei tavallisessa synnytyksessä juuri paikalla näy kuin toteamassa tilanteen ennen puudutteita.
Tuossa jaksossahan joka tapauksessa päädyttiin sektioon, kun imukupistakaan ei apua ollut. Eli äiti kärsi tuskat kupin laittamisesta, jo supistuskipujen lisäksi, kärsi episiotomiakivun, ja sai kaupan päälle vielä sektiohaavan ja kipeän vatsan.
Onneksi tuli terve vauva (?), vaikka sektiopäätöksen kanssa vitkasteltiinkin. Kamala ajatella, että sekä äitiä ja vauvaa ruhjotaan oikein olan takaa, ja turhaan, koska sektioon joutuivat kuitenkin. Nyt on kaksi ruumiinosaa äidillä kipeinä ja tikkejä täynnä. Mahtoi olla herkkua. Mulla ei todellakaan ollut.
Mulla oli imukuppisynnytys. Ei sattunut, paitsi vähän vaan kun laittoi imukuppia. Ihan siedettävä kipu se kaiken sen muun kivun ohella oli. Ponnistaminen ei sattunut yhtään, se helpotti kipua. Koko synnytys meni ok, minä ja lapsi molemmat kunnossa, ei olis lapsi nyt tuossa vieressä tuhisemassa ellei imukuppia olis käytetty. Kaikki on yksilöllistä, kellä sattuu kellä ei...
Ja ennenku päätätte yhden tv-ohjelman perusteella aiotteko synnyttää, niin ootteko ajatelleet, että niihin ohjelmiin valitaan tietenkin se kaikkein dramaattisin materiaali ja juuri ne ääripään tapaukset. Eihän ne mitään helppoja synnytyksiä tv:ssä näytä (joita on kuitenkin suurin osa). Aika tylsäähän se olis kattoa kun joku kävis vaan puksauttamassa vauvelin, eikä edes huutais yhtään...!
Ei tv-ohjelmiin kannata perustaa mielipidettään suuntaan eikä toiseen, vaikka kuinka "realityä" onkin...
harmi kun en nähnyt kyseistä jaksoa. kaikki synnytys realityt, mitkä minä olen nähnyt, olivat sellaisia helppoja. kun hengität oikein ja annat supistusten viedä niin hyvin se menee.... täyttä potaskaa!
mulla kävi sitten h-hetkellä pelkät supistelut niin kipeetä ett otin mieluummin leikkauksen enkä aio mennä siihen helvettiin koskaan enää. jos ens kerta tulee niin leikkaukseen suoraan. .... olin aivan shokissa järkytyksestä, se kävi niin kipeetä mulle.
harmi kun en nähnyt kyseistä jaksoa. kaikki synnytys realityt, mitkä minä olen nähnyt, olivat sellaisia helppoja. kun hengität oikein ja annat supistusten viedä niin hyvin se menee.... täyttä potaskaa!
mulla kävi sitten h-hetkellä pelkät supistelut niin kipeetä ett otin mieluummin leikkauksen enkä aio mennä siihen helvettiin koskaan enää. jos ens kerta tulee niin leikkaukseen suoraan. .... olin aivan shokissa järkytyksestä, se kävi niin kipeetä mulle.
sektiota niin vain suoraan mahdollisella seuraavalla kerralla!
mitään kun noin väität. Section saa jos haluaa.
mullakin eka synnytys oli imukuppisynnytys. siinä tilanteessa en edes tajunnut miten karmeaa se oli. ei mitään puudutuksia, välilihan leikkaus ja vauva pois imukupilla. ei vaan ollut muuta mahdollisuuttaa. koski ja kovaa, mutta ei jäänyt mitään kammoa: tammikuussa synnytän jo kolmannen lapseni.
eka synnytys on aina vaikein, kun ei oikein tiedä mitä tapahtuu ja ei ole kokemusta. toka synnytys oli mulla varsin helppo ja toipuminen nopeaa. eka kerralla en osannut suunnitella kipulääkitystäni ajoissa, niin en ehtinyt sitä saada. toisella kertaa pyysin puudutukset jo hyvissä ajoin.
huvn vuoksi, ei ainakaan Suomessa=)
Olitko arvellut, että se synnyttäminen on täysin kivutonta hommaa!? :D Se sattuu KAIKKIA, mutta se kipukin vähän niinku kuuluu asiaan!
mutta se palkinto on niin hieno, ettei kipua edes muista tai siitä välitä.
Hormonihuurut auttavat paranemisvaiheessa; kivut eivät tunnu juuri miltään ja lääkettä saa, jos sitä tarvitsee.
Tällaisessa itsensä paniikkiin lietsomisessa ei kyllä ole mitään järkeä.
Kun sitä ei voi etukäteen tietää, miten se synnytys etenee.
Parasta on, jos pystyy menemään synnärille avoimin mielin; ottaa vastaan sen, mitä vastaan tulee. Synnytystä kun ei voi suunnitella ja etukäteen päättää, miten se etenee. Kroppa - ja vauva - etenevät omassa tahdissaan ja äiti on vähän niinkuin matkustajana mukana. Mitä tarkemmin synnytyksen suunnittelee "haluan näin" tai "ei ikinä mulle noin" sitä varmemmin tulee pettymään. Kun tätä asiaa ei vain voi etukäteen päättää eikä se omassa vallassa, tai edes se kätilön vallassa, ole.
Avoimin mielin ja reippaalla asenteella ja hyvä siitä tulee!
Synnytin alateitse vajaa kaksi kuukautta sitten, muksu "otettiin ulos" imukupilla, eikä SE TODELLAKAAN SATTUNUT.. ?
Niin ja mä en ymmärrä, että nää nykyajan naiset jaksaa valittaa joka asiasta. Eikö se ole hyvä vain, että se lapsi sieltä imukupilla autetaan, jos sen henki on vaarassa tai äiti ei jaksa ponnistaa!!!! Kyllä siinä ei ajatella, että nyt väliliha leikataan, niitä leikataan muissakin tapauksissa. Toki se on ikävää, mutta ei siinä sektiotakaan voi enää tehdä välttämättä, jos lapsen pää on jo melkein ulkona, vaikka niinkin on jouduttu tekemään...Synnytys on arvaamatonta puuhaa.
Kannattaa lykätä sitä lapsentekoa, kunnes olet siihen kypsä. Joka tapauksessa synnytys ei ole sama kuin hammaslääkärillä käynti. Se on aika eläimellistä puuhaa. Toiset huutaa enemmän ja toiset vähemmän. Ei kannata ottaa ennakkoasennetta siihen, sinä olet eri ihminen kuin ohjelmassa.
t. kolme erilaista ja ei niin helppoa synnytystä kokenut, rauhallinen ei huutajatyyppiä oleva synnyttäjä
Se jakso löytyy vieläkin nelosen netti sivuilta. Se oli aivan karmeaa ja mulla meinas tulla itku vielä seuraavana päivänä kun ajattelin sitä naista joka siinä synnytti. Katsokaa se itse ja sanokaa sitten. En ymmärrä miten joku voidaan laittaa kärsimään noin. Häntä olisi pitänyt varoittaa,että sattuu. Mulla on synnytys edessä ja tuo jakso sai mut ihan paniikkiin. Katsoin sen vain siksi,koska toivoin näkeväni hyvän synnytyksen,joita ei näköjään tässä sarjassa ole. En kaipaa draamaa vaan olisin oikeasti toivonut inhimillisen synnytyksen jotta oma mieli rauhoittuisi vähän. Synnytyspelko on tavallista eikä täällä voi jotkut haukkua ihmisiä epäkypsiksi sen takia.
pakko kommentoida,naurattaa niin. Kun sanoit ettei synnytys oo sama kun hammaslääkärissä käynti, itse lähtisin milloin vaan uudestaan synnyttämään kun menisin hammaslääkäriin! Pelkään, inhoan,kammoan hammaslääkäriä, en vapaaehtosesti mene sinne koskaan!! Ennemmin ne supistuskivut kestää kun surraavan poran hampaan ytimen vieressä,hyihyi.
Ja siihen huutamiseen, oon miettiny oman synnytyksen jälkeen paljon sitä että miksi niin monet naiset huutaa kurkku suorana synnytyksessä. Siitä kun ei ole niin MITÄÄN hyötyä, haittaa vaan. Itse keskitin kaiken voimani ponnistamiseen, jos olisin siinä ruvennut huutamaan niin sekin voima olisi ollut poissa ponnistusvoimasta. Suu kiinni vaan! Ihan lopussa kun vauva vedettiin ulos niin "voihkaisin" mutta muuten pidin tuskanhuudot sisälläni.
olisi sun mielestä inhimillinen synnytys? Lähes kaikki synnytykset Sairaala-sarjassa ovat olleet niiiin helpon näköisiä että...
Toivot näkeväsi ja ehkä kokevasi hyvän synnytyksen. No, sitä ei koskaan voi ennalta tietää. Näin se vain menee. Kannattaa kuitenkin kokeilla yhden kerran, sitten tietää miten ja mitä alatiesynnytys on. Suurin osa lapsista kuitenkin sitä kautta tulevat tavalla tai toisella. Pelkosektioon ensisynnyttäjän ei kannattas mennä, koska jää kokematta alatiesynnytys ja sehän voi mennäkin niin hyvin, että pelosta pääsee.
Aivan. Voi mennä hyvin tai sitten ei. Täyttä arpapeliä! Siihen kun ei itse voi mitenkään vaikuttaa. Miksi siis ensisynnyttäjällä ei olisi oikeus pelätä/saada pelkosektiota? Yhtä suuret mahdollisuudet hänellä on saada komplikaatioita kuin uudelleensynnyttäjälläkin.
En mä tiedä mikä olis normaali synnytys,kun ei ole kokemusta, mutta se että revitään jollain imukupilla alapää hajalle ja sit vielä maha auki, kun ei toiminutkaan,ei mun mielestä kuulosta inhimilliseltä. Katoitko sen jakson. Jos synnyttäminen oli siinä helpon näköistä,en ikinä halua synnyyttää !!