Mikähän on pisin kirja minkä ootta koskaan lukenu tai vaan nähny? Jostain syystä tämä(kin) kiinnostaa... :)
tiiliskivien tiiliskivi
hedgehog
281924
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Varmaankin joku Sinuhe egyptiläinen tai Sormusten herra. Molemmissa yli 800 sivua.
Stephen Kingin "Tukikohta", kaksiosainen tosin.
Jaaha. Onpas kyllä aika vaikea arvioida kirjojen pituuksia. Eikä se pituus tunnetusti mikään laadun tai lukunautinnon mitta ole. Mutta mietitään nyt sitten. Mielestäni Monte-Criston kreivi on pisin lukemani. Ainakin se on vaikuttava siinä A4-kokoisessa muodossa. Hiljaa virtaa Don on edelleen kesken, ja taitaa pysyäkin kesken.
Itse aloitin lukemaan jokin aika sitten Victor Hugon Kurjia, mutta jouduin jättämään sen kesken koulukiireiden takia. Aion sen kuitenkin lukea jossain vaiheessa. Siinä kirjassa on suunnilleen 970 sivua. Ainakin tässä minun Victor Hugo kirjassa. :)
Porton haamu / Norman Mailer yli 100 sivua. Norman Mailerilla myös pari muuta järkälettä.
---
Pitäisi puhua kirjaimien tai sanojen lukumääristä.
Ihan keskimittainen kirja saadaan näyttämään tiiliskiveltä helposti; tekstin pistekoko suureksi, vaikka 12, rivivälistystä pari pistettä lisää ja paksu paperi; vaikka 80-100g kovat kannet. Ta-Daa, sinulla on tiiliskivi.
Toisaalta; tekstin koko vaikka 8, riviväli 0, paperi 60g pehmeät kannet ja mitä tapahtuu? Saadaan 500 sivuinen pokkari joka ei oo kun 24 milliä paksu ja mahtuu pieneenkin taskuun. Noilla toisilla asetuksilla siitä tulis joku 1200 sivuinen ja 10 senttiä paksu järkäle.
Niin kai sille mun Draculalleki on varmaan käyny, eli se on kutistunu pesussa. Muistaakseni se on kirjastossa paljo isompi. Se mun versio on sellanen mitä vähä aikaa sitte myytiin pokkareina halvalla kirjakaupoissa, eikä se niin paksu oo. Ja se teksti on ihan järkyttävän pientä!! =/ Melkeen sais suurennuslasilla lukee... Ja tää Tolkienin Hobitti! Kirjastossa se oli sellanen yli suuri tiiliskivi, mutta kerran mä näin sen kirjakaupassa ja se oli sellanen sentin paksunen. Olin järkyttyny...
Juuh, tuota uusimmassa Harry Potterissa (suomennoksessa) on kuulemma yli tuhat, taisi olla 1050 sivua...se on jo aika paksu...tosin en ole vielä tietenkään lukenut sitä..=)
Hienoa kuulla, ettei kirjailijan tarvitse olla enää huolissaan siitä, kuinka paljon "ikimetsää" hänen kirjansa suomennokseen kaadetaan. ;-)
Juu..onhan se tietysti niinkin..mutta kuka voisi elää ilman kirjoja? En minä ainakaan...tosin sama jossakin määrin pätee myös metsiin!! =)
Tuskinpa kirjallisuutta voidaan arvottaa suhteessa metsiin. Kirja on loppujen lopuksi melko pitkäaikainen sijoitus. Hyvällä tuurilla se kestää satoja vuosia. Kirjan pitäisi vain olla niin hyvä, että se kannattaa säilyttää. Potterit nyt haipuvat historiaan ihan pian, muiden pöhköjen muotioikkujen lailla. Sanoisin, että tällaisen massatuotteen ostaminen on eettisesti kestämätön teko. Parinkymmenen vouden päästä kaatopaikat saavat täydennystä noista järkäleistä, kun divarit eivät vain suostu mokomaa roskaa hyllyihinsä enempää pölyttymään ottaa. Näin kirjan elinkaari jää melkoisen lyhyeksi.
Toisaalta on ihan hyvä, että ihmiset lukevat edes jotain. (Hotakainen on toki tästä eri mieltä, mutta se hänelle sallittakoon.) Tässä mielessä olisi viisasta hankkia kirjatoihin useita kappaleita Pottereita ja muita massatuotteita. Voitaisiin tehdä kirjastoihin järjestelmä, jossa oikeaa kirjallisuutta saisi lainata ilmaiseksi, mutta hömpästä pitäisi maksaa vaikkapa Euron verran lainaa kohden. Näin hömppäkirjallisuutta ostettaisiin vähemmän, mutta toisaalta lainausmaksut kattaisivat kirjastojen ylimääräiset kulut. Ilmainen kirjastolaitos on hyvä idea, mutta ei yhteiskunnalla ole velvollisuutta ihan mitä tahansa sinne hankkia. Ei siellä pornoakaan ole, miksi sitten Pottereita? (Suunnilleen yhtä suosittuja molemmat.) Tässä voitaisiin tinkiä kirjastopalveluiden ilmaisuudesta.
Muotioikku..Huoh. Massatuote, valitettavasti kyllä. Roskaa ei. Muotioikuksi saattaa jäädä suuren yleisön silmissä, mutta tuskinpa asiaan syvemmin vihkiytyneille ei. Henkilökohtainen kantani on se,että ne säilyvät kirjahyllyssäni niin pitkään kuin pysyvät ehjinä.
Ja muuten.Kuka nyt määrittelee mikä on hömppää ja mikä ei? Koska silloin tällöin esimerkiksi käy niin,että neroja ei omana aikanaan ymmärretä..? (Ja tällä en nyt viittaa Rowlingiin, ihan yleisemmässä mielessä kysymys.) Ja kirjastohan on valtion ylläpitämä laitos,tällä tavalla asiahan kääntyisi niin, että valtio tavallaan vaikuttaisi siihen mitä ihmiset lukevat ja niin edelleen...Ei kuulosta kauhean lupaavalta,vai mitä luulet?
No mutta. Suomessa on tietääkseni noin 5 vapaakappalekirjastoa. Eli vain näihin kirjastoihin saadaan automaattisesti kaikki kustantajilta ulos tulevat kirjat. Kaikki muut kirjastot tekevät lopultakin valintoja. Erityisesti joudutaan valkkaamaan lehtiä, mutta kyllä kirjoissakin tingitään. Kuten sanoin, ei pornoakaan kirjastoihin tule. Miksi ei? Hui kauhistus, valtio "tavallaan vaikuttaa" siihen, mitä ihmiset lukevat. Me pornomaakarit olemme sitä mieltä, että eroottiset lehdet ovat korkeakulttuuria ja ehdottomasti vaativat valtion suojelusta. Käytännössä kirjastontädit määrittelevät sen, mitkä tilaukset katsotaan tarpeellisiksi. Osittain se riippuu suosiosta, mutta osa materiaalista otetaan muillakin perusteilla.
Minähän olin valmis _lisäämään_ hömppäkirjallisuuden osuutta kirjastojen valikoimassa. Ei se olisi keneltäkään pois, jos maksu olisi marginaalinen, sanotaan korkeintaan 2 Euroa. Sillä saataisiin suosituimmista kirjoista parissa vuodessa rahat takaisin, ja tietyn aikarajan jälkeen (kun kirja ei olisi enää niin kysytty, esimerkiksi 2 vuotta) se voitaisiin automaattisesti siirtää ilmaiseksi palveluksi.
Kuulostaa hyvältä.
Potterien osalta voin sanoa, että kyllähän sen suosio voi pitempäänkin kestää. Jotkut lukevat edelleen Jerry Cottonia ja Tex Willeriä. Suurin osa näistä 60-luvun suosikeista on kuitenkin aikaa sitten maatuneet, harva on säilynyt divareihin homehtumaan.
Tai sitten jopa niin, että hömppää ostettaisiin aina 1 kappale normaaliin käyttöön ja sitten suosituimmista kirjoista ylimääräisiä, maksullisia kappaleita. Voisi joko jonottaa sitä ilmaiskappaletta tai saada maksullisen kappaleen vähän nopeammin. Käytännössähän nykyäänkin suosittuja kirjoja voi joutua odottamaan kuukausia, koska kirjastoilla ei ole varaa hankkia niitä kuin pari hassua kipaletta.
Pornoa kirjastoihin ja heti!!
No ehkei sentään,tai miksi ei, mutta eettistä keskustelua varmasti herättäisi...Hmm. Noh, voisihan olla periaatteessa juonellista eroottista kirjallisuutta, että sitä voitaisiin edes VÄITTÄÄ kirjallisuudeksi ja sivistyksen edistämiseksi..:). En minä ainakaan olisi etulinjassa kirkumassa sitä vastaan, vaikka aika moni muu olisikin. Ja kysymys, tarkoititko pornolla millaista pornoa? Siis videoita vai lehtiä vai kenties proosaa? Koska lehtien ja videoitten kannethan sotisivat ihan kirjaston tunnelmaa vastaan.
Yleensä mokieni myöntäminen tuntuu turhalta, mutta tällä kertaa en ajatellut tarpeeksi pitkään. Tosiaan, tädithän ne siellä tilailee mitä tahtovat (tai tuskin ihan näinkään, mutta suurinpiirtein.) Jotenpa niin.
Mutta kyllä kuule se 2 euroakin voisi olla jollekulle liikaa, mieti nyt vaikka vähän pienempiä lapsia, jotka haluasivat lukea vaikkpa nyt pottereita ja vanhemmat eivät suostu ostamaan...Ja jostain syystä eivät myöskään luovuttamaan kahta euroa. Mitäs nämä?
Toisaalta tuntuisi ilkeältä että kirjastosta tulisi maksullinen palvelu (ja kyllä,olen tietoinen myöhästymissakoista ja myöskin varausmaksuista,niitä makselen vähintään joka toisella kirjastokäynnillä ) mutta toisaaltahan osittaisesti maksullisena se voisi toimia paremminkin.. Mutta siis, tarkotat että erityisen suosittujen kirjojen lainaus maksaisi vai "hömpän" lainaus olisi maksullista?Jos viimeisempää vaihtoehtoa tarkoitat,niin taas: kuka sanoo että mikä on hömppää?
Mutta eikähän se kirjasto silti ole parhaimmillaan ilmaisena (tai niin ilmaisena kuin se nyt on), tai ainakin minä olen sitä mieltä.Ja veikkaan että suurin osa muistakin kirjastonkäyttäjistä...
Harry Potterit eivät ole roskaa, muotioikku ne kyllä luultavasti ovat, mutta kuten joku jo taisi mainita, niin asiaan vihkiytyneet eivät niitä tule unohtamaan ja jättämään jonnekin pölyyntymään. Minä olen lukenut neljä ekaa Potteria ainakin kolmesti, eikä tule mieleenikään unohtaa niitä. Aion ostaa kaikki omaksi, vaikka sittenkin, jos kukaan muu ei enää niistä piittaisi.
Siitä on toki turha väitellä, ovatko ne roskaa vai ei, mutta historia tulee kertomaan asiasta jotain. Positiivisena voidaan pitää niiden yksinkertaista kieltä, joka mahdollistaa nuoremmillekin alkukielisen version lukemisen. Kielitaito kehittyy mukavasti.
Pidän siis kiinni mielipiteestäni. Potterit ovat roskaa. Pidä sinä kiinni omastasi.
Minä luin nuorempana ainakin 5 kertaa teoksen "Eloonjääneet". Se kertoo ydinsodasta selvinneestä kulttiyhteisöstä, joka puolustautuu mutanttihämähäkkejä, maantierosvoja ja kaikkea muita pikku hankaluuksia vastaan. Muistuttaa tavallaan Pottereita. Kiehtova kertomus lapsenmielisille, mutta silti roskaa.
Itse asiassahan kirjastoihin hankitaan videoita ja lehtiä muutenkin, miksi porno tekee poikkeuksen?
Olen pahoillani kirjallisuusvastaisten vanhempien lasten puolesta, mutta ei minullekaan isä lapsena antanut rahaa, vaikka olisin kovasti halunnut ostaa pornolehtiä. Ei se sen kummempaa ole. Mutta tuo jälkimmäinen ehdotukseni ehkä sittenkin paremmin palvelisi kirjastonkäyttäjiä, siis yksi ilmaiskappale ja useita maksullisia. Joko jonotat tai maksat (ja silti jonotat, mutta vähemmän aikaa). Ajatus olisi se, että nämä maksulliset kappaleet hankittaisiin ohi kirjastojen perusbudjetin. Käytännössä kysymykseen tulisivat siis vain kaikkein suosituimmat hömppäkirjat.
En minä nyt jaksa tätä enempää pohtia, loppujen lopuksi paljon vaivaa, mutta vähän tuloksia. Harvoin kirjastotädit kykenevät ennakoimaan kirjojen suosiota kovin tarkkaan, paitsi tällaisen liukuhihnatuotannon kohdalla.
Selvä se...ja minulla taitaa olla uusi mielipide. Nimittäin se, ettet sinä ymmärrä hyvän päälle.;)
Mainittakoon nyt heti alkuun että Potterit eivät välttämättä mene roska-osastolle minun mielestäni, vaan yksin kertaisesti lasten ja nuorten hömppäkirja-osastolle. Mikä tarkoittaa että niitä voi lukea hyvillämielin, kun ei odota mitään maailmaa mullistavia uusia ajatuksia. En tiedä miksi nuortenkirjoja pitäisi aina verrata parhaisiin klassikoihin. Luin Potterit ja totesin että 15 vuotta sitten olisi ehkä uponnut täysillä, mutta nyt olen jo auttamatta kasvanut ohi nuorten kirjoista :)
Ja jos Potterien lukeminen tartuttaa lukuinnon yhteenkin lapseen, se on vain hyvä asia, sitten myöhemmin voi kehittää makuansa laadukkaampaan puoleen.
Jossain vaiheessa sitä sitten tajuaa että on olemassa hyviä hyviä kirjoja ja viihdyttäviä hyviä kirjoja, viihdyttävää roskaa ja karmeaa roskaa. Roskasta saa pitää, olisi vain suotavaa että myös tiedostaisi että lempikirja ei ehkä ole ihan laadukkainta kirjallisuutta.
Raamattuhan on aika lailla tiivis paketti. Norman Mailerilta jo mainittiinkin Porton haamu, Alastomat ja kuolleet on toinen kokonsa puolesta aika ponnekas romaani. Ja sitten vielä se Jaan Krossin Uppiniskaisuuden kronikka.
Onhan noita vaikka kuinka, kerran näin divarissa pienen huonekalun kokoisen teoksen "Diseases of the Swine". Olisi pitänyt ihan ostaa.
... on kai pisin.
Sivujahan ko. teoksessa on kai jotain 1500, tiheästi painettua fonttia.
Minkälainen kirja se on? Siis mistä se lähinnä kertoo ja kannattaako sitä lukee?
No johan on kumma, kun et Sotaa ja rauhaa tunne. Se on Leo Tolstoin kirjoittama, ja kertoo moskovalaisista aatelisperheistä Napoleonin Venäjän retken aikaan. Monelle nykylukijalle kirja lienee aivan liian raskas.
Mähän nyt en mikään varsinainen kirjallisuus nero oo, mutta kyllä mä ehkä sitteki oon tosta kuullu. En vaan osannu yhdistää kirjaa ja kirjottajaa.
Leo Tolstoi "War and Peace" pokkari englanninkielinen n. 1600 sivua oon lukenut vähän yli puolet tuskin luen loppuun tylsää soopaa vaikka kerronta ja luonnekuvaukset ajoittainsujuvaa.