Jos helpolla lahjakortilla tai puhtaalla rahalla yrittää selvitä, niin mikä on sopiva summa? Yhdeltä aikuiselta? Perheeltä - kaksi aikuita? Paljonko lastenpuolesta kuuluu laittaa?
Riittääkö 100 ylioppilaalle?
Paljonko on liikaa?
255547
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Mielestäni ruusu ja ihan korttikin riittää. Ruusun voi toimittaa kukkapalvelun kautta perille, jos ei itse ehdi jaksa vaivautua paikalle.
Lahjan saajalla ei ole oikeutta määrätä, minkä arvoinen lahja kenenkin kuuluu antaa. Jos sinulla on varaa antaa ylioppilaalle lahjaksi 100 euroa, ei se ole liikaa. Meillä ei olisi varaa antaa moisia summia kenellekään lahjaksi.
100e on aika paljon, vaikka nykyään se ei tunnu kovin suurelta summalta. Itse olen ylioppilas vm. 2001 ja silloin taisi yleinen lahjasumma olla n.100-300 markkaa.
Suku on iso ja vieraita oli varmasti reilu 50.
Mielestäni 50-100 euroa, riippuen kuinka läheinen on juhlijalle. 20- euroa vieraammalta ihmiseltä , on ihan hyvä lahja.Ruusuilla juhlistan lisäksi.
Muille sukulaislapsille on annettu 50 euroa, kummilapsille tuplana. On ollut varaa. Mutta nyt on varakkaan tuttavaperheen lapsen juhlaan kutsu, ja rahalahja tuntuu kornilta, kun siitä ei kotona ole puutetta. Ehkä lahjakortti? Sitä tavaraakin kun on vara ostaa itse, mutta jotainhan sitä pitäisi. Eikä se muisto lahjan antajasta nyt lopulta niin paljoa merkitse, jos antaja ei ole esim. joku mielimummi tai .kummi tai muutoin jollain erityisellä tavalla läheinen henkilö. Ajattelin lahjakorttia kirja- tai kosmetiikkakauppaan, 30-40 , miltä kuulostaa? Tai sitten pannaan rahamassit yhteen toisen tuttavaperheen kanssa, kun olemme keskenämme ystävyksiä ja laitetaan vähän isompi summa yhdessä.
Lahjan suuruuden määrässäkin on hallittava tietynlaista hienotunteista hyvätapaisuutta, koska jos ei ole erityisen tuttu lapsen kanssa on tietyllä lailla myös omituista antaa runsaskätisesti hänelle rahaa tai arvokasta tavaraa.Omituista siksi, ettei lahja pidä sisällään mitään henkilökohtaista ja antaa vaikutelman huomionhaluisesta vieraasta, jota isäntäväen on vaivautuneena kehuttava ja kiitettävä erityisestä lahjoituksesta-pahimmillaan. Katson, että lähisukulaiset, kummit, läheiset ytäväperheet voivat ylittää runsauden määrää haluamallaan tavalla, koska siinä on jo mahdollisesti etukäteen puheltu haluaako sankari kerätä rahaa johonkin isompaan ja täten lähipiiri osallistuu jollakin summalla juhlakalun unelmiin -niin halutessaan. Olen huomannut, etteivät ihmiset uskalla mennä vain ruusun kanssa kera kortin, jossa on hyvä elämänohje. Minusta kyse on myös tapakasvatuksesta, että tärkeintähän on saada nauttia omana tärkeänä juhlapäivänään huomiosta ja vierainen lämminhenkisestä (?) osallistumisesta, koska elämän jatkuessa kadehtijoita ja ilkimyksiä tulee kyllä riittämään. VAnhemmatkaan eivät aina viitsi vaivautua etukäteen käymään juhlatilaisuuden kuvioita sankarin kanssa läpi ja joskus saa miettiä, että mitä helkuttia minä täällä kemuissa jäpitän jos juhlakalu rötköttää kavereiden kanssa yhdessä huoneessa ja laahustaa läiskäämään lahnakättään vieraille, vilkaisee onko rahaa ja sen jälkeen heittää ruusun mutsilleen, että pistä jonnekin.
Olen tuo edellinen kirjoittaja. Pitää mainita vielä pienen kotikuntani käytäntö, mikä ei ehkä toimi kaupungeissa. Meillä oli kaksi pankkia, jotka kumpikin laittoivat kaikille ylioppilaaksi päässeille adressin tapaiset jutut, johon itsekukin sai laittaa jonkun rahasumman. Juhlakalu itse näkin vain lahjoittajan, ei kenenkään lahjoittamaa määrää. Nämä olivat suosittuja ja itselleni varsinkin tervetullut lahja, kun olin vähävaraisesta perheestä. Myös muisto jokaisesta lahjan antajasta jäi, sillä minulla on vieläkin tallessa nämä addressit, joissa on lahjoittajien nimet. Niistä, yleensä sukulalaisista, jotka toivat lahjat erikseen, on myös muistona kortit. Säilytin ne kaikki. Sinne addressiin oli joku varmaan laittanu 5 mk ja joku 50 mk, siihen aikaan oli nämä jo ihan kohtuusummia, 80-luvun alussa.
Näillä mennään. Nyt puhutaan vielä markka-ajasta. Nimiä näiden takana oli likemmäs sata. Joten näistä lasken, tulevissa juhlissa oman velvollisuuteni määrän. Kaikki kertoimet laskien, kymppikin (euroissa) itseltäni on vielä kohtuulliseen hyvin - ainakin yli mitä itse sain. Mietin nyt, onko se vain rahaa vai vaihdanko sen kukkaan ja korttiin
PUHUU SIITÄ OI NIIN IHANASTA MARKKA-AJASTA?? JA luulee että joskus 60-luvulla saamaansa viisikymmen pennistä voi suoraan verrata nykyrahaan??? Onko nämä tahvot kuulleet inflaatiosta? Sillä kymmenellä markalla myös sai paljon enemmän ja yleisiin palkkoihin verrattuna se oli jopa enemmän kuin kymmenen euroa nykyään. stfu.
2-kymppiä kohtuullista. Mieluummin jotain pientä kivaa, henkilökohtaista, persoonallista, itsetehtyä! Tuon muistaa vuosien päästä - raha on hukattu ensimmäiseen baarireisuun!
Sen verran aina laitan.
Paljon maksat maisterille?
Enhän mä kehtais tosiaan pienemmällä summalla. Köyhät ei bileitä pidäkään.
Valitse vain arvoisiasi ja haluamiasi tuotteita.
Tekstarillakin voi onnitella! MMS on jo iso juttu!
Meillä oli viime keväänä juhlat ja edellisenä myös. Ei niin läheiset antoivat yleensä 20 - 50. Tädit/sedät 50-100 e. Kummit 100-200 e. Mielestäni 200 e oli jo nolon iso summa. Kahdella kympillä voi mennä mainiosti naapurin lapsen juhliin. Astioita ja kirjoja tuli myös. Nuoriso piti niistäkin, mutta raha on tietysti ollut oiva apu ekana opiskeluvuonna. Ei ole tarvinnut ottaa lainaa. Onnea kaikille valmistuville!
No, hienoa jos teillä noin hyvin menee.. Itse otin aikoinani yli 75 tuhatta mummoa lainaa. Tässä sitä työttömänä mietitään tuon sijoituksen järkeä. Ei herunut sukulaisilta ei kotoa rahaa opiskeluun, joten ottakaa nyt irti kaikki mitä saatte!
Tarkennusta: eivät he lahjaksi saamillaan rahoilla toki hoida koko opiskelujaan. Mutta nyt kun opiskelevat ensimmäistä vuottaan, niin on lahjarahoista ollut paljon apua . Itsekin opiskelin silloin, kun opintotuki oli nimenomaan lainaa. En "päässyt" mainitsemiisi summiin, mutta 50 000 meni poikki.
pääse enää kännissä mihinkään sisälle kiltisti!
Jos perhettä ja lapsia pukkaa, niin lisäsatanen per lapsi. Nuorissa on tulevaisuus!
miettikääs, mitä nykypäivänä 20eurolla saa.. ei mitään mielestäni 20e nolon pieni summa 50e on sopiva, 100e ehkä läheisiltä sukulaisilta paras soittaa ja kysyä, onko jotain lahjatoiveita tyhmintä mennä ostamaan esim jotain astiastoja, jossei edes tiedä mitä nuori kerää
Mielestäni 20-50e per aikuinen on hyvä summa yo:lle/amiksesta valmistuvalle. Riippuen omasta varallisuudesta/juhlakalun läheisyydestä/omasta halusta jne. Jos lahjan saaja ei vielä asu omillaan niin lahjakortti myös esim kodintarvikeliikkeeseen (tai muualle mistä saa astioita/kodintekstiilejä/tms) on kiva vaihtoehto. Raha menee tarpeelliseen ja saaja saa valita mieleisensä :)
Muistolahja! Paras lahja on, jos ylioppilas viettää illan vieraidensa kanssa kotona! Siitä hänelle jää pysyvä muisto! Ei kännipäisestä sekoilusta ja riekkumisesta kavereiden kanssa - tuo ehtii myöhemminkin jos ei ole edeltä jo juhlittu!
hurjan suuri summa - ehkä silloin ok, jos on vanhempi / isovanhempi / kummi... Jos mietin sitä mitä itse sain muutama vuosi sitten, niin 50 e oli suurin summa yhdeltä ihmiseltä / perheeltä - nekin vielä lähisukua tms. Lahjan summa tietysti riippuu sukulaisuudesta / läheisyydestä ja omista rahavaroista, mutta jo 20 e on mielestäni aika hyvä summa, jos haluaa antaa yo:lle / valmistuvalle rahalahjan ;)