Miten te miehet suhtaudutte synnytyspelkoon/synnytyspeloiseen naiseen? Jos nainen sanoisi, ettei ikinä uskaltaisi synnyttää alateitse, miten suhtautuisitte? Jättäisittekö naisen, koittaisitte ylipuhua häntä vai tukisitteko naistanne hänen päätöksessään?
Ymmärrättekö miehet synnytyspelkoisia naisia? Vai ajatteletteko, että naisen nyt vain kuuluu kärsiä synnytys tai muuten on "epänormaali"?
Oletteko itse ikinä miettineet, että mitä jos mies olisikin se synnyttäjä? Pelottaisiko teitä se? Oletteko onnellisia siitä, että nainen on se synnyttävä osapuoli?
Tuli paljon kysymyksiä, mutta toivottavasti jaksatte edes joihinkin vastata. Kiitos.
Ymmärrättekö miehet synnytyspelkoa?
pelokas :(
231628
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
naiselle hankalampaa:)
Tarkennan vielä, että en siis puhu abortista, vaan sektiosta alatiesynnytyksen sijaan/olla hankkimatta ollenkaan lapsia pelon takia. Tuolla alempana synnytyspalstalla on aika jyrkkiä asenteita sektiota kohtaan. Sektiolla synnyttäneitä ei pidetä oikeina äiteinä ja sektiota ja synnytyspelkoa pidetään itsekkäänä.
kestämään nyt mitään elämää. Nykynaisilla erityten.
Mukava lukea kypsiä, hyvin perusteltuja vastauksia. Huoh. Helppo se on kai miehenä tuomita, kun ei koskaan voi joutua synnyttämään.
Näköjään on tampioita jotka provosoituvat heti, kun joku vähän provosoi. Sektiollakin synnytetään, on jopa suurehko leikkaus, josta toipuminen vie oman aikansa. Ei mikään "pikkujuttu", kuten luulet.
Minäkö olen provosoitunut? Missä kohtaa? Tarkensin vain kirjoitustani. Jotkut näköjään alkavat heti nimitellä tuntemattomia. Kypsää. Ja voi kuule, tiedän, että sektio on iso leikkaus. Olen kyllä lukenut aiheesta.
jonkun sairaan ihmisen viesteistä synnytyspalstalla, kuten kerroit lukeneesi. Ja sitten kyselet isäpalstalla asiasta, kuin muka olisit kovinkin huolissasi? Sektiolla ihan syntyy lapsia siinä missä alateitsekin. Kukaan äiti ei ole sen parempi tai huonompi.
Vai että muka "kuin olisin kovinkin huolissani"? Olen kyllä seurannut muitakin synnytyskeskusteluja eri nettipalstoilla. Esim. olikohan viime keväänä, kun oli puhetta nimenomaan pelkosektioiden yleistymisestä. Siellä oli myös aika rankkaa tekstiä. Kuten juuri, että ei olisi valmis äidiksi tai että pitäisi tehdä abortti (!), jos kärsii synnytyspelosta. Olin tosi ihmeissäni niistä asenteista. Se tuntui olevan jopa vallitseva asenne. Toki nimettömänä on helppo kirjoittaa mitä vain. Siinä olet kyllä oikeassa, ettei pitäisi muiden mielipiteistä välittää. Eihän minun pidä muille kuin lääkäreille pelkojani selvittää. Jos joskus olen raskaana, niin onneksi sektiosta ei päätetä huutoäänestyksellä jollain keskustelupalstalla ;) Miesten kanssa kun en ole koskaan puhunut tästä aiheesta, niin ihan mielenkiinnosta kysyin. Kiinnostaa vain tietää, miten he asian kokevat tai pohtivatko he edes tällaisia asioita. Ei sen kummempaa. Ja vielä kerran, en pidä sektiota pikkujuttuna, mutta jostain syystä se ei minua kauhistuta niin kuin alatiesynnytys. Syitä on monia. Pidän sektiota synnytyksenä, totta kai.
jos itse joudun lapsen pukkaamaan, ei meillä lapsia olisikaan. Kyllä se on niin järkyttävää touhua, kun nainen ulisee ja huutaa, ja mitään et voi, mikään ei auta. Kymmen tuntiakin jos huudat ja kukaan ei auta niin mää lähtisin lätkimään. Kipulääkkeetkin ovat pelkkää lumetta, ei ne oikeesti auta. Onneks on syntynyt mieheksi, ei tarvi kärsiä. Kaikkeen ne naiset suostuu mihen tähden. Minä haluun 7 lasta, kunhan ei tarvi itse niitä synnyttää.
Onneksi syntynyt mieheksi, ettei tarvitse kärsiä.. Noh.. toisaalta miehiltä jää kokematta raskausaika (se kun tuntee "luovansa" uutta elämää ja kantavansa sitä sisällään), synnytyskokemus (kaikessa kauHeudessaan, MUTTA myös kaikessa kauNeudessaan) sekä uskomaton yhteys ja side lapsen ja äidin välillä (isän ja lapsen suhdetta tietenkään aliarvioimatta, mutta se on kuitenkin erilainen).. Eli tääkin asia on niin monipiippuuinen juttu..
Kipulääkkeet on pelkkää lumetta ja nainen suostuu synnyttämään miehen tähden. Niinpä niin... Tässä meillä siis jälleen kerran mies joka ei ymmärrä hevonvittua koko aiheesta.
Ei niitä lapsia "miehen takia" tehdä, vaan ihan niitten lasten itsensä takia.. Kyllä se sisäinen vaisto haluta lasta on ihan naisten hoivavietin aikaansaamaa, eikä tosiaankaan niin, että nainen olettaisi MIEHEN haluavan niin kovasti jälkeläisiä, että "suostuisi" synnyttämään...
naiset on eriksee... Luonnon laki on että se on naisten juttu ja alateitse se on normaalia. Vaimoni synnytti ensimmäisen sanoi että on kauheeta yms yms mutta liioiteltua, olin itse mukana! kyllä siinä vaaditaan ja olen erittäin ylpeä naisestani mutta kerroinpahan hänen sanojaan.
Oma sektiokokemukseni oli kauhea sekä henkisesti että fyysisesti. Luulin että kuolen siihen horkkaan, mikä tuli leikkauksen jälkimainingeissa. Eikä ole sektiosta toipuminen edes verrattavissa alateitse synnyttäneeseen. Joskus äiti / vauva joutuvat vaaratilanteeseen synnyttäessään ja päädytäänkin sektioon. Sellaisessa tapauksessa nainen on tavallaan kokenut ne molemmat muodot.
henkisesti valmistautunu ja valmiina kovaan koitokseen. "varautunut" pahinpaan niinse menee helposti.
Pitää varautua sillä asenteella, että se on pahinta, mitä vaan voi olla (ja niinhän se usein onkin), MUTTA kun siihen asennoituu noin, niin silloin sen myös kestää sisulla. Jos taas tuudittautuu siihen, että kyllä siihen sitten lääkkeet auttaa, niin kun kunnon supparit alkaa, niin kyllähän siinä menee pian sormi suuhun ja tulee äitiä ikävä, jos ei yhtään ole sillä asenteella, että "tää taistelu voitetaan"..
Niin ja mitenköhän tämä ja sitä seuraava kommentti liittyivät kirjoitukseeni? Halusin kertoa, ettei sektiota aina pystytä välttämään, vaikka haluaisi ja ettei se useinkaan ole alatiesynnytystä helpompi.
Meillä oli oikein aiheesta lääkäri selittämässä miten pitää asennoitua! Olla valmiina kovaan koitokseen, ajatelle sitä jo ajoissa miten tehdä, miettiä kipua... Kun on näin hyvin varautunut luulee kipua ylitse muiden, mitä se ei sitten olekkaan... Ja synnytys oli helppo.
pidenpi. Prempi kun kärsii kerralla kaiken pois... Jos mahdollista!
Hehehe. Kerralla vai? Kun tulee kaikenmaailman virtsan ja ulosteen karkailut ja muut ongelmat mukaan. Ja pitkään kipeä haava alapäässä, ettei edes istua voi. Ja sen jälkeen sitten koko loppuelämän kestävät seksiongelmat koska seksi joko sattuu ihan pirusti tai ei tunnu yhtään miltään, ja alapäästä roikkuu kaikkea epämääräistä tumpeloiden ompelijoide takia. Että joo, olisin sen haavan mieluummim vatsaan ottanut.
Ei miehen ja naisen synnytystä voi verrata.... Naisille on tehty kohtu juuri synnytystä varten ja se kohtu kyllä venyy, mutta Anus ei niinkään. Joten miehelle tuo olisi tottakai vähintään 3x kivuliaampaa. Joten älkää naiset valittako, koska Jumala on teille luonut tuon kohdun ja suunnitellut sen siten että se venyy.
Mistään anuksesta ole täällä kukaan puhunut :D Vaan siitä, että jos miehillä olisi se KOHTU naisten sijaan ja he synnyttäisivät. Kyllähän kohtu joo venyy, mut ei se ole se pahin tai kivuliain asia synnytyksessä. Tiesitkö, että naisen alapää voi revetä jopa peräaukkoon saakka synnytyksessä? Nyt tiedät. Lapsi tulee ulos emättimen kautta, jos et tiennyt. Lapsi kasvaa kyllä kohdussa.
"Joten älkää naiset valittako." Just joo. Eli aloittajalle vastaus: ei, miehet EIVÄT ymmärrä synnytyspelkoa. He vähättelevät sitä, koska eivät voi ikinä joutua synnyttämään.