Onko mahdollista päästä yliopistoon ammattikoulun jälkeen ilman lukiota?
Pääseekö yliopistoon?
wehd
41089
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
On mahdollista. Lähtöpisteitä et kuitenkaan saa, joten paikka on varmistettava pelkkään valintakokeeseen pohjautuvassa kiintiössä. Joillekin harvoille aloille saattanee olla erityisvaatimuksena lukio (en kyllä ole varma onko näitä oikeasti.) Eli siis joo, kyllä ammattikoulustakin pääsee, mutta se vaatii hyvin onnistumista valintakokeessa. Jos huhupuheet ammattikoulun kokeiden helppoudesta pitää paikkaansa, niin kannattaa varautua myös tottua selvästi kovempaan kokeeseen. Lukion käyneet ovat sentään saaneet harjoitella koetilanteita mm. ylioppilaskirjoitusten muodossa, joten heillä on etulyöntiasema.
Itse olen käynyt autopuolen amiksen, amista vastaavan autopeltiseppän kurssin, aikuislukion ja yliopiston. Pärjäisin rahallisesti ihan yhtä hyvin, tai oikeastaan paremmin (jätin vakityön yliopiston takia) vaikka olisin jättänyt peruskoulunkin kesken. Aina kun saa tutkinnon valmiiksi, on joku lama. Mutta takaisin kysymykseen. Jotkut harvat yliopistotoverini olivat päässeet ilman YO-tutkintoa sisään pääsykoemenestyksen myötä. Niillä oli kai joitain muita näyttöjä. Mutta jos pääsee kokeeseen, on sisäänpääsy itsestä kiinni. En kuitenkaan suosittele yliopistoa sosiaalisen nousun välineeksi. Kyllä siellä jotain oppii, mutta parempiin tienesteihin voi fiksu päästä amispohjalta.
Niinno yleisesti ottaen yliopistokoulutus ei toki enää takaa sosiaalista nousua. Inflaatiohan siitä tulee, kun joka kylään pukataan oma yliopisto. Mutta kyllä niitä "varmoja nakkeja" edelleen on, erityisesti lääketieteellinen. Sen kun käy läpi, niin suurimmassa osassa tapauksista nousee ylempään keskiluokkaan heilahtaen. Keskimäärin kauppatieteen tohtorit tienaavat jopa enemmän kuin lääketieteen tohtorit, mutta riskiä on enemmän. Sama ymmärtääkseni pätee oikeustieteelliseen. Myös muita lupaavia aloja sosiaalisen nousun kannalta löytyy, mutta riskittömiä valintoja ne eivät ole. Tässä nyt puhutaan Suomesta. Jos katsoo tilannetta muualla maailmassa, niin edelleen löytyy yliopistoja, jotka takaavat urakehityksen, kuten Englannissa Cambridge ja Oxford, Ranskassa ÉNS Paris, HÉC Paris ja ÉNA. Yhdysvalloissa ja muualla "suuressa maailmassa" isojen yritysten toimitusjohtajilla on lähes järjestään paperit huippuyliopistosta. Tämän sepustuksen pointtina oli, että yliopistokoulutus on edelleen keskeinen väline sosiaaliseen nousuun. Kriteerit ovat kuitenkin muuttuneet, koventuneet: yliopistopaperit sinänsä "ei-tuottavalta" alalta keskinkertaisesta yliopistosta eivät takaa menestystä. Kilpailun (tarjonnan kasvun) myötä valitulla yliopistolla ja alalla on yhä suurempi merkitys. Suomen sisäisesti ala on tärkeämpi, "suuressa maailmassa" taas yliopiston status.
Pääsääntöisesti hakukelpoisuuden yliopisto-opintoihin tuo kolmivuotinen ammatillinen tutkinto ja siitä "ylöspäin" olevat tutkinnot.