Kierrätys on hyväuskoisten höynäytystä. Ilmaston muutos ei nosta meren pintaa oleellisesti. Luomu on epäekologisempaa kuin tavanomainen.
Vihreä liike on taho, joka hyötyy valheiden levityksestä. Sen poliittinen missio on siinä, että se valheillaan luo ihmisten mieliin uhkan, johon se sitten on antavinaan pelastuksen.
Lähes kaikilla ihmisillä on virheellisiä ympäristöuskomuksia, jotka ohjaavat heidän käytöstään.
Vihreä liike on taho, joka hyötyy valheiden levityksestä. Sen poliittinen missio on siinä, että se valheillaan luo ihmisten mieliin uhkan, johon se sitten on antavinaan pelastuksen.
Lähes kaikilla ihmisillä on virheellisiä ympäristöuskomuksia, jotka ohjaavat heidän käytöstään.
Vastaukset 25
Vanhimmat
ymmärtää miten joku voi noin omituisesti ymmärtää luonnonsuojelun..esim.kierrätys ja luomu ei juurikaan tähän kuulu ja sen sijaan ilmastonmuutoksesta ovat tiedemiehet (huom. TIEDEMIEHET) täysin toista mieltä kuin sinä..ja millä tavalla kierrätys olis hyväuskoisten höynäytystä -kyllähän tommosia typeryyksiä voi aina heitellä..vaikeampi ne on perustella..
miten niin kierrätys ei muka olisi osana luonnonsuojelua..? eikös kaikki toiminta millä pyritään kuormittamaan mahd.vähän luontoa ole luonnonsuojelua...kai se nyt käsittää muutakin toimintaa kun liito-oravien suojelua????
Muuten en halua ottaa kantaa ko. keskusteluun, mutta tiedemiehet (siis todellakin TIEDEMIEHET) ja erilaiset tutkimuslaitokset ovat ilmastonmuutoksista niin montaa aivan vastakkaistakin mieltä, että jokainen saa heidän tutkimuksistaan ja mielipiteistään vahvistuksen omille ajatuksilleen - olivatpa ne sitten mitkä tahaansa.
valtaosa tutkijoista on ilmaston lämpenemisen kannalla, tästähän mm. 60 arvovaltaista tutkijaa huomautti G.Bushin ilmastokannanottoja vastaan..varsinaisia toisinajattelijoita on nykyisin varsin vähän - joitakin toki
Kirjoitin edellisessä viestissäni vähän epäselvästi. Kyllä valtaosa tiedemiehistä on tosiaankin sitä mieltä, että ilmasto lämpenee (tosin vastakkaisiakin mielipiteitä on ja aivan vakavasti otettavilta tutkijoilta). Kuitenkin johtopäätökset tästä lämpenemisestä menevät niin pahasti ristiin, että jokainen saa niistä vahvistuksen omille arvoilleen ja mielipiteilleen.
koostuu kolmesta osa-alueesta: erilaisten luontotyyppien suojelu..lajisuojelu ja geneettisen monimuotoisuuden suojelu...kierrätys ja luomuilu ei siihen kuulu..
Ilmastonmuutoksen epäilijät ovat pääasiassa öljyteollisuuden rahoittamia tilaustöitä tekeviä tiedemiehiä. Kukaan ei ole kyennyt selittämään ilmastossa 1900-luvulla tapahtuneita muutoksia ilman ihmisen toimintaa. Auringon aktiivisuuden vaikutus ilmastoon on mitätön ja muutkin skeptikkojen hypoteesit ovat kaatuneet.
Tiedemiehen arvovaltaa on helppo käyttää inttämiseen mediassa kun tieteellisiä argumentteja on mahdoton esittää kunnolla. Vakavasti otettavissa tiedelehdissä on hiljaisempaa.
Luomuviljely edistää suoraan kaikkia kolmea, kierrätys taas välillisesti laskemalla energian ja materiaalien kulutusta, jotka taas uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Parempi tosin olisi puhua ympäristönsuojelusta.
pitäisi puhua ympäristönsuojelusta..luonnonsuojelu on vain yksi osa-alue sitä..
olisi kiva kuulla millä perustelet väitteesi???
Tässä ylen sivuilta.
http://www.yle.fi/mot/mb230204/kasikirjoitus.htm
http://www.yle.fi/mot/310100/kasis.htm
http://www.yle.fi/mot/mb100303/kasikirjoitus.htm
Tässä vähän muutakin.
http://antiluomu.org/linkit.shtml
Nämä luettuani vaadin perusteluja, luonnon viherpiipertäjiltä. Millä he oikein perustelevat väitteensä.
Miksi kierrätys, Kioton sopimus, luomu, Green Peace, SLL, Vihreäliitto jne...
ensin lopettaisit nimittelyn..olis paljon hedelmällisempi lähtökohta keskusteluun
Saa toki muutkin kuin viherpiipertäjät olla eri mieltä ja perustella väitteitään. Ihminen voi olla jopa minua fiksumpi, vaikka olisi eri mieltä asioista kanssani.
on turha vaatia mitään..
MOT-ohjelma on pelkkää roskaa. Poimi sieltä muutama väite niin kerron mikä niissä on pielessä.
Tässä muutama malliksi:
"Tiedossa olevien kaupallisten öljyvarantojen määrä on lisääntynyt koko ajan."
Yhtään suurta öljylöytöä ei ole tehty 70-luvun jälkeen. Kaupalliset öljyvarat ovat kasvaneet poraustekniikan kehittymisen ja öljyn hinnannousun ansiosta. Öljyn pumppaushuippu on arvioitu alle 20 v. päähän juuri näiden samojen lukujen perusteella.
Kannattaa huomata, ettei tässä ohjelmassa missään väitetä, etteivätkö uusiutumattomat luonnonvarat loppuisi. Siinä väitetään että ne loppuvat vähän myöhemmin kuin pessimistisimmät ovat olettaneet, eikä tätäkään perustella kunnolla. Siis: Meidän jälkeemme vedenpaisumus, tulevista sukupolvista viis. Jos tämä on asenteesi, niin en ihmettele ettet ymmärrä mistä ympäristönsuojelussa on kysymys.
"Meille on neuvoteltu meille epäedullinen päästötavoite, päästöjen alentamistavoite ottaen huomioon, että tuli tämä uusi direktiivi päästökaupasta,"
Suomen päästötavoite _keveni_ 8 prosenttiyksikköä EU:n taakanjaossa.
"Ahlbeckin tekemä uusi laskelma osoittaa, että luonnossa on mekanismi, joka vielä kiihdyttää hiilen sitoutumista eliökuntaan sitä mukaa kun hiilidioksidin pitoisuus ilmassa kasvaa."
Geologinen aineisto osoittaa, että hiilidioksipitoisuus ja lämpötila ovat tiukassa yhteydessä toisiinsa.
Ahlbeck: ”Viimeisten 30 vuoden aikana ilmakehään jäävä osuus on pienentynyt 20 prosenttiyksikköä”.
"Myöskään muut YK:n ilmastopanelin IPCC:n skenaarioiden lähtökohdat eivät näytä toteutuvan käytännössä. IPCC on mm. lähtenyt olettamuksesta, että vuonna 2100 maapallon ilmakehää kaasuttaisi hiilipäästöillään 11 miljardia ihmistä.
Väestötieteilijöiden uusimmat laskelmat jäävät kuitenkin huomattavasti tuon luvun alapuolelle. YK:n ympäristöjärjestö UNEP ennusti viime kesänä, että maapallon väkiluku nousee korkeimmillaan vuonna 2050 7,5 miljardiin ihmiseen ja kääntyy siitä laskuun ja on vain 5,5 miljardia vuonna 2150. Siis noin puolet ilmastoennusteiden lähtöoletuksesta."
Ennustuksia on tehty maailman sivu. Jos etsii niistä alhaisimman, se on alhaisempi kuin todennäköisin kehitys. Tässä on nyt se asetelma, että suomalainen skeptikko ja joka alan asiantuntija vastaan maailman johtavien oman alansa asiantuntijoiden tiimi (IPCC).
"Heidän mukaansa jopa alhaisimmat kehitysmaiden hiilidioksidipäästöjä koskevat ennusteet edellyttävät kehitysmailta niin kovaa talouskasvua, että elintaso ylittäisi vuosisadan loppuun mennessä amerikkalaisten elintason mm. sellaisissa maissa kuin Etelä-Afrikka, Libya ja Pohjois-Korea."
Hiilipäästöt ylittäisivät, ei elintaso.
"kuinka korkeaksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voi lopulta nousta ?"
"Ahlbeck: ”Se voi nousta korkeintaan 500 ppm:ään (=miljoonasosaa) ennustetusta 700:stä”."
"K: Ja mitä se merkitsisi lämpöasteiksi muutettuna ?"
"Ahlbeck: ”Se on niin vähän, että sitä ei voida erottaa ilmaston luonnollisesta vaihtelusta”."
500 ppm on kaksi kertaa esiteollinen taso. Jo nykyinen 350 ppm eroaa luonnollisesta vaihtelusta selvästi. 550 ppm aiheuttaa luultavasti n. 2 asteen lämpenemisen, jolla on erittäin dramaattisia seurauksia.
Lienee päivänselvä tosiasia, että luonnonsuojelijoiden aikaansaamalla Kioton sopimuksella ja päästökaupalla ei tulla saavuttamaan niille asetettuja tavoitteita. Päinvastoin, luonnonsuojelun kannalta tilanne huononee. Tämän kylmän faktan hyväksyminen näyttää olevan luonnonsuojeluväelle mahdotonta. Ei voida myöntää, että pyrittäessä kehittämään luonnonsuojelua ollaan saatu aikaan luontoa tuhoavia päätöksiä.
Niinpä keskityt moittimaan skeptistä hänen käyttämästään "viherpiipertäjä"-nimityksestä, mikä ei ole mielestäni mitenkään loukkaava nimitys. Sisältö näyttää olevan liian totta, jotta sitä voisi kommentoida?
En tulkitse MOTin juttuja kuten raamattua, mutta heppoista on sinunkin tekstisi. Väitätkö tosissasi, että luonnosuojelun kannalta on kannattavampaa tuottaa vaikka terästä tai energiaa ennemmin vaikka Venäjällä kuin Suomessa? Siihenhän suomalaista teollisuutta päästökaupalla ajetaan. Päästökauppa olisi ymmärrettävämpää, jos kyseessä olisi päästöt/tuotettu tonni. Raaka-aineiden kulutukseen päästökauppa tuskin tulee vaikuttamaan mitään, joten päästö- ja energiatehokkuudella pitäisi olla jonkinlainen painoarvo. Pakko kysyä, kuka tai mikä mielestäsi hyötyy päästökaupasta? Luonnonsuojelullisia tavoitteita se ei edistä.
et viherpiipertäjä on ilman muuta väärässä..niin miten sitä sitä kannattaa kommentoida..jä tämä vielä muka "vaatii"
mitä on luonnonsuojelu..mikko puhuu ympäristönsuojelusta..tureha sulle on sit kommentoida..mikko puhuu asiaa...
Edellä oli hyvä kysymys. Kumpi on parempi - tuottaa terästä Suomessa vai Venäjällä.
Totuushan on se, että ihmiset kuluttaa ja kulutus kasvaa sitä mukaa kun köyhempienkin maiden ihmiset saavat rahaa, jota laittaa kulutukseen. Tästä taas seuraa se, että sitä terästä (ja muitakin tuotteita)tuotetaan jossain.
Näin ollen jos tuotanto vähenee Suomessa (ja muissa maissa, joissa asiat on keskimääräistä paremmin), niin tuotanto kasvaa siellä jossa asiat on huonommin. Tämä ei ole missään tapauksessa ilmansuojelun etu. En ymmärrä millä logiikalla tästä on saatu kannatettava toimintamalli.
Toinen asia, joka on selkeästi luonnonsuojelun vastainen edellä mainitussa kehityksessä on se, että kun elintaso laskee (edellä olevan mallin mukaan se todella laskee) näissä maissa, joissa luonnon ja ilmansuojelu on keksimääräistä paremmalla mallilla, niin luonnonsuojelun vastainen ilmapiiri lisääntyy.
..niin, että asiaahan täällä kaikki puhuu, mutta kun näissä asioissa ei ole yksiselitteistä hyvää ja pahaa - on vain eri tasoisia huonoja vaihtoehtoja.
Myönnän sortuneeni käyttämään väärää termiä ja sinä sen nokkelana heti korjasitkin. Keskity jatkossakin termien oikeellisuuteen ja jätä itse sisällön arviointi sellaisille, jotka siihen kykenevät. Keskusteluketjun teemana on ollut Kioton sopimus ja päästökauppa. Ja opettele kirjoittamaan. No, tuo viimeinen oli aivan TUREHA kommentti.
En ole näin väittänyt. Suomi sai todella suuret päästöoikeudet (EU:n 3. suurimmat) juuri teollisuutensa rakenteen takia.
Väitätkö todella, ettei ole oikeudenmukaista vaatia, että kaikkein rikkaimmat maat edes jäädyttävät päästönsä? Jos sellainen korkean osaamisen, teknologian ja elintason maa kuin Suomi, jossa lisäksi on uusiutuvan energian ja energiansäästön alojen tuotantoa, ei kykene tähän, niin mitä edellytyksiä meillä on laskea päästöjä 60% vuoteen 2050 mennessä? Mm. Tanska, Englanti ja Saksa ovat hyväksyneet tämän IPCC:n tavoitteen.
Mitä vähemmän päästöjä/tuotettu yksikkö, sitä enemmän hyötyä tai vähemmän haittaa päästökaupasta. Siitähän juuri on kysymys.
Jos laitettaisiin globaali vero päästöintensiteetille (kasvihuonekaasupäästöt/BKT-yksikkö) olisi Suomi maksajana ja rankasti. Mitä muita tapoja on verrata esim. taidekäsitöiden, vehnän ja teräksen tuotannon päästöjä kuin BKT? Mietithän ihan loppuun asti?
Lisäksi päästöintensiteettiin perustuvissa sopimuksissa on se huono puoli, etteivät ne takaa päästöjen vähenemistä. Ei esim. teräksen tuotanto voi jatkuvasti lisääntyä kun ilmakehä ja resurssit ovat rajalliset.
Kunhan Venäjä saadaan mukaan Kiotoon, alkaa sielläkin päästöintensiteetti laskea, jos ei muuten niin JI-hankkeiden kautta.
Voi hyvänen aika! Juuri sillähän on painoarvoa, että paljonko päästöoikeuksia joutuu ostamaan tuotettua yksikköä kohti, eli päästötehokkuudella eli -intensiteetillä.
Päästökauppa toimii paitsi alojen sisällä, myös alojen välillä. Taidekäsityöläiset ja maanviljelijät saavat suhteellista etua hiili- ja terästeollisuuteen verrattuna, mikä osaltaan edistää tuotannon kestävyyttä.
EU tuottaa 17% maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Pakko kysyä, miksi päästöjen laskeminen n. 20% perusurasta näin merkittävän saastuttajan ollessa kyseessä ei edistä ympäristön- ja luonnonsuojelua.
Totuushan on, että nykymuotoinen tuotanto ei voi jatkua loputtomiin ja kulutusta on vähennettävä. Ilmastonmuutos pelkällään aiheuttaa moninkertaiset taloudelliset vahingot sen torjuntaan verrattuna. Kummanko kulutuksen vähentäminen on oikeudenmukaisempaa, suomalaisen vai tsadilaisen?
Elintaso, kulutus ja ympäristölle aiheutettu haitta ovat jossain määrin eri asioita. Esim. Rooman klubi esitti Factor Four -mallin, jossa elintaso kaksinkertaistui ja ympäristölle aiheutettu haitta puoliintui. Uusiutuvat energianlähteet, energiansäästö, ympäristönsuojeluun ja ympäristöteknologiaan panostaminen ovat kilpailukykyisiä vaihtoehtoja nykyiselle tuhlailevalle tuotannolle, jos niin halutaan.
"Mitä vähemmän päästöjä/tuotettu yksikkö, sitä enemmän hyötyä tai vähemmän haittaa päästökaupasta. Siitähän juuri on kysymys."
Ei tasan ole. Jos tuotanto on kasvanut reilusti vuoden 1990 tasosta, joutuu ostamaan päästöoikeuksia huolimatta siitä, kuinka tehokkaita on oltu energian ja päästöjen suhteen tuotettua yksikköä kohti. Ympäristöasiansa hyvin hoitaneilta viedään kilpailukyky suhteessa kilpailijoihinsa.
Jos EU:n 20:n % päästöjen lasku perustuu siihen, että teollisuutta siirtyy EU:n ulkopuolelle, globaalisti ajatellen ei olla ympäristönsuojelun kannalta saavutettu mitään.
"Voi hyvänen aika! Juuri sillähän on painoarvoa, että paljonko päästöoikeuksia joutuu ostamaan tuotettua yksikköä kohti, eli päästötehokkuudella eli -intensiteetillä."
Kun lähtökohtana pidetään vuoden -90-tasoa, päästötehokkuudella ei ole edelleenkään mitään merkitystä teollisuuden kannalta, koska kiintiöissä ei huomioida sen jälkeen tapahtunutta tuotannon nousua.
Pohjanlahden molemmilla puolilla tuotetaan joistakin teräslaaduista jopa 30% maailman koko tuotannosta. Päästökauppa tulee syömään kyseisiltä yrityksiltä kilpailukyvyn ja siirtämään heidän markkinaosuuttaan muille. Esim. Yhdysvaltoihin, minkä terästeollisuus varmasti pitää tämän suuntaisesta kehityksestä. USA ei ratifioinut Kioton sopimusta ja on maailman ylivoimaisesti suurin kasvihuonekaasujen tuottaja.
"Kunhan Venäjä saadaan mukaan Kiotoon, alkaa sielläkin päästöintensiteetti laskea, jos ei muuten niin JI-hankkeiden kautta."
Jää nähtäväksi milloin se päivä koittaa, kun Venäjä on mukana sopimuksessa. Sitten, kun kansainvälinen yhteisö, Suomi mukaanluettuna, on pumpannut sinne riittävästi rahaa. Venäläisille ei välttämättä ole päästökaupasta niin suurta haittaa kuin länsimaille, koska vuoden -90 päästötaso on ollut huikeasti tämän päiväistä korkeampi johtuen silloisesta korkeasta tuotantomäärästä. Vuoden -90 jälkeen lukemattomien lakkautettujen teollisuuslaitosten päästökiintiöillä on hyvä tehdä kauppaa.
Kärjistettynä: Suomi muiden muassa rahoittaa venäläistä ympäristöteknologiaa. Samaan aikaan päästökauppa tappaa suomalaista teollisuutta ja työpaikkoja, koska suomalaisella teollisuudella ei ole kiristyvillä markkinoilla varaa ostaa lisää päästökiintiöitä Venäjältä(jos ratifioi sopimuksen), jonka laitosten päästötehokkuus on huomattavasti suomalaisia heikompi.
Minun kantani perustuu siihen, että tuotannon määrä ei päästökaupasta huolimatta oleellisesti laske. Tuotantoaan lisänneiden, päästötehokkaiden yksiköiden "rankaiseminen" päästöostoilla ei voi mitenkään edistää ympäristönsuojelua.
Höpö höpö. Ei laitosten välisiä päästöoikeuksia jaeta vuoden 1990 päästöjen mukaan. EU laskee päästöjään 8 prosenttia, tämä jaettiin taakanjaossa maiden välillä aivan muilla kriteereillä kuin vuoden 1990 päästötaso, ja ennen kaikkea maiden sisällä tehdään NAPit eli "kansalliset jakosuunnitelmat", joissa päästöjen jaosta saa päättää melko vapaasti.
Vaikka päästöoikeudet jaettaisiin niin kuin luulet, täytyisi jokaisen yksittäisen laitoksen silti ostaa sitä vähemmän päästöoikeuksia, mitä enemmän se saa päästöjään alas.
Etkö tajua, että sama ruikutus siitä, että kaikki mahdollinen on jo tehty, on käynnissä joka maassa. Luxemburgin ja Suomen terästeollisuus ovat herttaisen yhtä mieltä siitä, että se on tehnyt osansa ja kaikkien muiden pitää vähentää päästöjään. VTT:n tutkimusten mukaan kyllä näyttää siltä, että energiaa saadaan säästetyksi sitä enemmän, mitä enemmän ollaan valmiita rahaa säästöön laittamaan. Esim. pelkkien sähkömoottorien taajuusmuuntimien käyttö laskisi teollisuuden sähkönkulutusta arviolta 20%.
EU laskee päästöjään 8% vuosiin 2008-2012 mennessä.
Sähkön hinnan osuus tuotantokustannuksista on keskimäärin n. 5%. Muut ratkaisut ovat huomattavasti tärkeämpiä kuin päästökauppa.