Lienee noita älytermistaatteja useammallakin käytössä, kertokaapa miten olette säätäneet pudotuslämmöt, maksimilämmöt...
Minulla ainakin lattiatermostaatti valun sisällä ja jotta parketin pinta (maton alla) nousisi n 27 asteeseen niin mt säädettävä 33-34 asteeseen.
Jotta yösähköllä lattiaa voisi varata niin onko tekniikka se että säädetään tuo viimeinen tunti-pari yösähköajasta korkeammalla ns. normaalilämmölle ja kaikki muu aika pudotuslämpöä luokka -2 astetta. Tuollaista lämmön nostojaksoa ei kai muuten voi ohjelmoida.
Minulla ainakin lattiatermostaatti valun sisällä ja jotta parketin pinta (maton alla) nousisi n 27 asteeseen niin mt säädettävä 33-34 asteeseen.
Jotta yösähköllä lattiaa voisi varata niin onko tekniikka se että säädetään tuo viimeinen tunti-pari yösähköajasta korkeammalla ns. normaalilämmölle ja kaikki muu aika pudotuslämpöä luokka -2 astetta. Tuollaista lämmön nostojaksoa ei kai muuten voi ohjelmoida.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Noin se menee. Lähemmäs 40 astetta pitää olla laatassa nurkkahuoneissa, jotta lämpö riittää. Lautaparketin pinnassa on tuolloin 26-28, jos ei ole mattoa. Maton kanssa mennään riskialueelle pinnan suhteen. Keskeisellä alueella ei tarvita kuin 25-35 astetta laatassa. Esimerkiksi sisäalueen eteisessä ei tarvita tehoa juuri ollenkaan (noin 100-200W isossa eteisessä), eli lämmityksen kannalta riittää laatassa 25 astetta, jotta vähän nimeksi lämmittää.
Aseta 1-3 tuntia ennen kallista lämpöä se "mukavuuslämmön" alue. Nimitys on muuten väärä täällä meillä, kun yritetään käyttää yösähköä. Muu aika on pudotusaikaa. Pudotuksen määränä 2 astetta on hyvä. Tuosta tuleva +/- 1 asteen vaihtelu ei juurikaan tunnu. Tuolla tavalla ainakin kausitariffilla tulee halvan osuudeksi 75%, jos on pelkästään lattialämmityksiä.
Ei oikein selvinnyt ajatus tuosta 1-3 tunnin asetuksesta. Eikös tällä saa vain aikaan sen, että laattaa aletaan lämmittää aikaisemmin. Mukavuuslämpö kun saavutetaan määritellyn ajan alkaessa, tämän jälkeen lämpöä pidetään yllä koko tuon 1-3h ja käytännössä ihan turhaan noin varausmielessä. Paremmin toimisi minusta niin, että kalliin ajan alkaessa asetetaan mukavuuslämpötila loppumaan. Lämpötilan pudotus riippuu lattiamateriaalista itse olen laminaatti pinnalla käyttänyt 5 asteen pudotusta ja mitään ongelmia ei ole ollut. Lämmityssähkön kulutusta on kovin vaikea seurata pelkästään mutta yö sähköä on ollut 70% vuosikulutuksesta.
Eikös se ole saman ajan hetki jolloin kallis sähkö alkaa tai halpa loppuu? Mielestäni puhuitte samasta asiasta, eli nostetaan lämpöä muutamaksi tunniksi ennen kalliin sähkön alkamista.
Sama hetki hyvinkin. Pointtini oli siinä ettei lämpötilaa kannata mielestäni pitää korkealla tunteja vaan riittää, että korkeampi lämpötila on saavutettu juuri ennen kalliin sähkön alkamista.
Niinhän Vanhempi suunnittelija juuri kirjoitti.
"Aseta 1-3 tuntia ennen kallista lämpöä se "mukavuuslämmön" alue."
Siis 1-3 tuntia mukavuslämpöä halvan sähkön lopussa.
Ok, niinhän siellä lukee mutta viilaan nyt vielä vähän. Asettelun voi tehdä puolen tunnin tarkkuudella ko. termarilla eikä mielestäni ole järkeä pidentää aikaa välttämättä edes tuntiin saati sitten kolmeen tuntiin.
Kyllä sillä korkeamman lämmön kestoajalla on muutakin merkitystä. Laatta ehtii varautua läpeensä isompaan lämpöön ja myös huoneessa oleva parin asteen korkeampi lämpö varaa kaikkia rakenteita. Lämpiävät myös sisäseinät ja kalusteet. Talossa on nimittäin tuhansia kiloja esimerkiksi puuta ja kalusteita tai kivitalossa kymmeniä tonneja kiveä sisällä.
Mutta en ole ehtinyt laskea enkä mistään saanut asiasta kunnollista tietoa asian todellisesta merkityksestä. Jos rakenteitten lämpenemisellä on iso merkitys, niin patterilämmittäjät voisivat myös panostaa lämpötilan vaihteluun samalla kaavalla. Mutta voi olla merkityksetöntä spekulaatiotakin tämä eikä kannata suin päin kenenkään innostua liikaa.
Mutta yksi virhe on Devireg 550-termarilla tehtävissä - tai kaksikin - ajoituksessa. Ei pidä asettaa mukavuuslämpöä alkamaan illalla kalliin sähkön loppuessa. Ennakoiva lämmönnosto nostaa lämmön kalliin sähkön aikana. Toinen on, että tehdään lämmön nostoja aikatariffitalossa myös päivällä esimerkiksi kotiin tuloa ennakoimaan. Pieleen menee säästöt jos noin toimii. Ainoa järkevä aika lämmön nostolle on ennen kalliin sähkön kytkeytymistä. Oli sitten 0,5 tuntia tai 3 tuntia ennen.
Siis täällä ei aivan ole tajuttu ajastusta. Väännetään rautalangasta. Mukavuuslämmön aika kytketään pois kalliin sähkön kytkeytymisen tuntumassa. Siitä taaksepäin 1-3 tuntia pidetään korkeampaa lämpöä (eli "mukavuuslämpöä").
Ja vielä jotain. Jottei tarvitse miettiä kesä-talvi-ajastusta, kannattaa fuskata tunnilla valmiiksi, jottei tarvitse veivata aikoja keväisin ja syksyisin.
Tuota en tullut huomioineeksi, oletin suoralta kädeltä ettei rakenteisiin ilmaan ja muuhun varastoituvalla lämmöllä ole merkitystä. Määrältään on varmaan kuitenkin aikas pieni. Vaikka massaa kokonaisuudessan kertyykin on se pääasiassa kyllä rakenteiden osalta tiloissa jotka ei lämmityksen kannalta ole hyödynnettävissä. Toisaalta on jopa niin, että sisälämpötilaa kasvattamalla saa myös lämpöhäviöitä nousemaan, lämpötila ero kun sinän molemmin puolin kasvaa.
Tuon laatan tasaisen varautumisen suhteen on vaikea ottaa kantaa. Termari katkoo lämmityksen kuitenkin antureiden näyttäessä tavoitelämpötila saavutetuksi ja varaus keskeytyy kun lämmityskin loppuu.
Niille osin kuin kaapelit ei satu betonilaatassa sopivaan kohtaan ei varausta juurikaan tapahdu, lämmönsiirtyminen kun on kovin heikkoa muualle kuin huonetilan suuntaan. Se on helppo jokaisen havaita kokeilemalla lämmitettävää lattiaa kohdasta jossa kaapelia ei ole, kylmältä tuntuu.
Tuleehan siinä säästöä, jos saa kalliin kilowatin sijaan käytettyä halvan kilowatin. Mutta vielä enemmän säästyy, jos kilowatti jää kokonaan käyttämättä. Parin asteen pudotus huoneen lämmössä tarkoittaa noin 10% säästöä.
Vielä tuosta lämpötilan nostosta. Riippuu tietenkin tehoista, mutta minkä verran tuollainen varaava laatta ehtii nostaa lämpöään tunnissa?
Vaikea on suoraan sanoa tekijöitä on liiaksi tarkkojen lukujen antamiseen. Muutamalla oletuksella laskeskelin, että 10m2 huoneella, 15cm betonivalulla, 20 asteen lämpötilaerolla ulkolämpötilaan uudehkossa seinärakenteessa ja 1kW lämmitysteholla pääsisi n. 1,7 asteen nousuun tunnissa.
Huonelämmön nostamiseksi asteella nostetaan laatan lämpöä hiukan yli asteella. Tähän ei saa sekoittaa laatan peruslämpöä, joka riippuu lämmön tarpeesta. Peruslämmön on oltava kaiken aikaa esímerkiksi lautaparketin alla laatassa 35 astetta keskimäärin kovalla pakkasella. Tuohon peruslämpöön tulee se parin asteen vaihtelu, jolla saadaan huonelämpötilaan se haluttu /-1 asteen vaihtelu. Asia ei ole helppo ymmärtää.
Sinänsä laatan peruslämmön nostoon esimerkiksi 25 asteesta 40 asteeseen kykenee kaapeli 20-30W/huonekuutio mitoitettuna yön aikana helposti. Tuollaista perusnostoa tarvitaan, jos mennään vaikka 5 asteesta yön aikana -30 asteeseen, mikä ei ole kovin epätavallista.
2 asteen lisäys varsinaista varaamista varten vaatii tehoreserviä jatkuvasti tarvittavan tehon päälle. Mitoituspakkasella ei välttämättä ole riittävästi ylitehoa käytettävissä jos on vähän ajateltu pääsulakettakin suunnitteluvaiheessa. Eikä pidä ollakaan. Muutaman huippupakkaspäivän aikana voi tinkiä täydestä varaavuudesta. Eikä parin asteeen nostosta riittäisikään kovin pitkäksi aikaa varattua lämpöä. Pariksi tunniksi vain kovilla keleillä. Leudoilla keleillä riittää pitkäksi aikaa ja säästöjä kannattaa kerätä silloin.
Samaa mieltä, näin se pääpiirteissään menee. Kahden asteen nostolla ei kovin hyvää varaavuutta saa edes ulkolämpötilan ollessa nollassa. Säästön kerääminen leudoilla keleillä on muutenkin sikäli ikävää, että lämmön tarve on silloin pienempi eikä pienestä ole helppo paljoa säästää. No yhtä kaikki yö- ja päiväsähkön hinta on supistunut jatkuvasti ja kohta ei juurikaan väliä miten lämmittää sikäli kun suuntaus jatkuu.
Tavallisempi laatta on 100 mm. Jos on 160 m2 laattaa, jota varataan, on siinä 16 m3 betonia. Painaa jotain 35.000 kg. Ominaislämpökapaseiteetti on noin 0,92 kJ/kg/'C. Kertolaskulla tulee 2 asteen lämpötilaerolla operoitaessa 17,9 kWh. Siis joka vuorokausi on saatavissa 17,9 kWh halvempana varattua sähköä. Laatasta purkautuu tuo energia pois laatan peruslämmön korkeudesta riippuen eli pakkasen kovuudesta riippuen. Jos huoneiston jatkuvan tehon tarve on 9 kW, mikä on tavallinen lukema mitoituspakkasella 160 m2 talolle, niin tuo kahden asteen nosto on purkautunut 2 tunnissa. Ja tuon pudotuksen jälkeen on tasauslämmityksen tultava mukaan. Eihän ole tarkoitus palella?
Jos ei ole mitoituspakkanen vaan -5 astetta, on purkausaika 4 tuntia. Jos on ulkona 7 astetta on purkausaika 8 tuntia. 16 tuntia saavutetaan vasta 13 asteen kohdalla. Karkeasti ottaen. Kausitariffilla ollaan 13 asteen keleillä jo muutenkin halvan sähkön piirissä koko ajan.
Jos operoidaan /-2 asteen lämpötilaerolla huoneissa, saadaan tuplat, mutta asumismukavuus on jo pielessä.
Noin 18 kWh varauspaketti lämmitysvuorokaudessa tekee vuositasolla enintään 4300 kWh halpaa sähköä kalliin ajalle siirrettynä. 160 m2 kuluttaa 24000 kWh, josta ilman mitään varaamissysteemeitä menisi noin 9000 kWh halvalle joka tapauksessa. Ja tuolla kikkailulla 13300 kWh menee halvalle. Vesivaraajan vaikutus pitäisi tutkia erikseen. Sehän menee yöajalle kuitenkin helposti. Eli yli puolet menee aika helposti ilman asumismukavuuden huonontamista.
Näinhän se menee, jostain katsoin ominaislämpökapasiteetin olevan luokkaa 1.05kJ/kgK ero kohtuullisen pieni mutta vaikuttaa jonkin verran kumpi nyt onkaan. Tekemistäsi varauslaskelmasta huomaa hyvin kuinka vähän energiaa laattaan varautuu pienellä lämpötilan nostolla. Tästä kun laskee vielä saavutetun säästön huomaa ettei sillä ihmeitä saa aikaiseksi.
Mitä lattialaatan paksuuteen tulee niin kyllä kohtuullisen usein suunnitteluvaiheessa laattaa paksunnetaan jos tiedetään, että lattiaa käytetään varaamiseen. Asumismukavuudesta ei mielestäni tarvitse tinkiä vaikka nostaa lämpötilaa aamuksi enemmän, aamulla lämpö ainakin itsestäni tuntuu mukavalta. Pääsääntöisesti ainakin itse olen päivän työssä eikä lämpötilan vaihtelu haittaa illaksi kun on kuitenkin jäähtynyt. Nämä ovat niitä makuasioita joista ei kannata kiistellä...
Vesivaraajan osalta olen mitannut miten sähköä kuluu, mittaussarja on noin 4 viikon ajalta viime vuoden joulu-tammikuulta eli kylmää riitti, käytännössä varaaja ei päiväsähköllä käynyt kertaakaan. Varaajat ovat nykyisellään hyvin eristettyjä ja vesi itsessään on parempi varaamaan lämpöä.
Joskus olen täälläkin kysäissyt mitä mieltä raati on massan kasvattamisesta hiekalla. Betonin ja styroksin välissä voisi olla myös hiekkaa. On aika paljon halvempaa kuin betoni ja helpompaa levittää tasaiseksi. Ei tarvita betonimiestä. Mutta paljonko? Olisiko katastrofi jos olisi 20 senttiä hiekkaa ja lattian putki- ja sähköasennukset siinä? Laatan mukana sen hiekkapatjan lämpötila olisi laatan kanssa synkissä. Ohut laatta ei käyristelisi ja rakennusvaiheessa styroksit voisivat hyvin kun olisi hiekka suojana.
En muinoin saanut mitään järkevää vastinetta. Laattaa kyllä ollaan valmiita kasvattamaan 20 senttiin asti ja kärsimään kupille menneestä tai halkeilevasta laatasta. Reunat muuten laskeutuvat käyristyneestä laatasta vähitellen. Ja sitten on listoja laskettava.
Periaatteessa ja miksei käytännössäkin tuo toimisi siinä missä paksumpi valu. Eroa hiekan ja betonin välillä ominaislämpökapasiteetissa ei juurikaan ole. Olen törmännyt muutamassa raportissa lämmönvarastointiin hiekkamaahan. esim. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2199.pdf Onko tuohon jotain muuta esteitä rakennusteknisesti niin sitä en kyllä tiedä.