Mikä on sellainen tauti että ajatukset muuttuvat tietystä aiheesta vähän väliä. Esimerkiksi välillä ajattelen, että murhaamisella ei ole mitään väliä. Ja toisinaan ajattelen että murhaaminen on pahin mahdollinen teko.
Välillä olen todella ilkeä ihmisille ja toisinaan sellainen, joka ei osaa sanoa "ei" millekkään, eikä pistää takaisin jos joku esimerkiksi vaikka lyö.
Pelkään melko paljon sosiaalisia tilanteita, paniikki tulee kun näkee tutun noin sadan metrin päässä tulossa vastaan. En tiedä miten moikkaisin tai moikkaisinko ollenkaan. Julkisien vessojen käyttö on lähes mahdollista, riippuen kuinka paljon ihmisiä on vessassa tai vessan lähellä.
Olen alkanut pitää eläimistä ja inhota ihmisiä. Hyvä etten ala käymään kimppuun kun joku tuttu koulusta alkaa rääkkäämään sammakkoa. Esimerkiksi potkii tai tumppaa tähän tupakkansa. Se on todella julmaa, meinaan melkein ruveta itkemään tällaisesta.
Suhtautuminen elämään on ollut osittain optimistista sekä pessimististä, vaihtelee päivittäin.
En ole koskaan uskaltanut puhua ongelmistani, en edes anonyymisesti paitsi netissä ja tämäkin ensimmäinen kertani.
Ennen vietin paljon aikaa ulkona ystävieni kanssa, mutta pian minusta alettiin puhua juoruja enkä ollut niin pidetty henkilö. Juorut ovat lakanneet mutta pelkään että joku päivä se karuselli alkaa taas. Usein "ystäväni" ovat humalassa hortoilemassa kaupungilla haukkumassa ketä tahansa, joita he näkevät.
Itselläni "ei ole pokkaa" kavereiden sanojen mukaan, ehkä sen takia että minut ollaan kasvatettu niin, että ihmisiä pitäisi kunnioittaa.
Niin tälläisen pitkän vuodatuksen jälkeen, mitä lääkkeitä yms. tällaisia voisi ehdottaa minulle tällaiseen mielipiteiden vaihteluun sekä sosiaalisten tilanteiden pelkoon, koska en edes kuvittelisi kertovani tästä kouluterveydenhoitajalle, lääkärille tai psykologille.
Mikä taito
sekava
2318
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Terve olet, muut hulluja. Älä vaan ala napsia jotain tasaavia lääkkeitä, se tie vie suohon. Jos joku muu käyttäytyy niinkuin kerrot (eläinrääkkäys, väkivalta, pahaapuhuminen jne.), älä sinä itseäsi ja oikeaa moraaliasi häivytä. Minäkin kävisin sellaisen paskiaisen kurkkuun, joka pienempiä kiusaa. Ja varmasti! MUR. Ehkä jokin irtiotto noista kuvioista voisi olla hyväksi sulle? Ihan uudet frendit? Yritä pitää huolta Hyvästä Itsestäsi, ulkoile ja nuku riittävästi. Sinussa on tulevaisuus. Nimimerkki Terve Yhteiskunnan Vaikuttaja :))
Niinhän se voisi olla. Valitettavasti sellaisesta kaveriporukasta on vaikea lähtä. Etenkin kun ei osaa sanoa "ei". Tässä olotilassa tulee myös hyvin peliin vainoharhaisuus. Jos esimerkiksi päässäni soi tietty kappale ja mietin sitä muitten ihmisten lähellä, pelkään että he kuulevat sen. En tämän vuoksi pysty edes kunnolla olemaan "vapaa" muiden lähellä. Jos kaveri tulee käymään ilmoittamatta siitä mitään etukäteen, en yleensä saa häntä "karistettua" ennenkuin suostun lähtä hänen kanssa vaikka esimerkiksi kylille. Sitten vain jossain kohtaa lähden pois ja yritän keksiä parhaimman selityksen. Kaveriporukan vaihdolla ei muutu se fakta, että paljon ihmisiä ja eläimiä tulee kärsimään heidän takia, enkä voi tehdä asialle mitään. Toisinaan kyllä ajattelen että antaa olla. Sitten välillä taas tulee suunniteltua kaikenlaisia keinoja tappaa heidät. Vaikeata tää on.