onko väärin?

sellaisia vastauksia jotka sanoo juuri tiukasti sen 30min vaan päivässä.. hyvin meidän neiti silti on kehittynyt.

kääntyä selältään mahalleen :) mutta ei tee sitä koko aikaa.. kovasti yrittää eteenpäin mennä kun laittaa masulleen :) Niin ja leluja pidellä ja heilutella niitä.. Nuo on nyt isoimmat jutut mitä osaa tehdä..joten ihan hyvin on kehittynyt.. kaikki 4 kk ei osaa kääntyä masulleen..

Minä kai sitten olen superäiti, kun ei meillä ole ikinä ollut sitteriä, ja kaksi lasta on sen ikävaiheen ohi kasvaneet :) Meillä nuo on kyllä ensimmäiset kuukaudet aika pitkälle asuneet kantoliinassa. Ei ole tarvinnut viihdyttää eikä keksiä virikkeitä, siinähän niitä on tullut normaalissa arjessa koko ajan. Ja kädet on olleet vapaana kotihommissa ja ulkoillessa.

tuntikausia kyseisissä vempaimissa aikaa vietetään ja valmistajat olettavat että 30 min aikarajoja ei ylitetä.Luulis oma järki riittävän mutta kun ei vaan kaikilla riitä.. Ja kotitöitä voi tehdä kun vauvan laittaa lähelle lattialle vällyn päälle,ei eri huoneeseen tarvitse laittaa.Ei siis tarvitse olla "superäiti" vaan ihan omalla järjellä ajatteleva äiti.

Oho, asummeko maassa josta kaupoista saa vain hyviä, terveellisiä ja turvallisia tavaroita? Mikäs poliisi sitä valvoo? Entäs tupakka ja viina? Eikai niitä myytäisi jos ne olisivat vaarallisia? Kaikki huonolaatuinen ja rikkoutuva krääsä, miksi sitä myydään? Miksi vaikka mitä kemikaaleja joiden pitkäaikaisesta käytöstä ei ole tietoa, ja jotka tutkitusti vahingoittavat luontoa? Miksi meillä edelleen on kaupoissa tuttipulloja joista liukenee BPA:ta? Jne. Ei kuluttajansuoja ihan tällaiseen ylety kuitenkaan. Itse pitää jostain ottaa selvää...

meillä onkaan? kirjoitti:

Oho, asummeko maassa josta kaupoista saa vain hyviä, terveellisiä ja turvallisia tavaroita? Mikäs poliisi sitä valvoo? Entäs tupakka ja viina? Eikai niitä myytäisi jos ne olisivat vaarallisia? Kaikki huonolaatuinen ja rikkoutuva krääsä, miksi sitä myydään? Miksi vaikka mitä kemikaaleja joiden pitkäaikaisesta käytöstä ei ole tietoa, ja jotka tutkitusti vahingoittavat luontoa? Miksi meillä edelleen on kaupoissa tuttipulloja joista liukenee BPA:ta? Jne. Ei kuluttajansuoja ihan tällaiseen ylety kuitenkaan. Itse pitää jostain ottaa selvää...

Lue lisää

sanottu!

Lapsen motorisen kehityksen tukemisella on kauaskantoinen merkitys. Vanhemmat ovat lapsensa ensisijaisia kehityksen tukijoita, sillä he voivat omalla toiminnallaan joko edistää tai hidastaa lapsensa kehitystä. Tarkkailemalla ja monipuolistamalla hoitotyylejä vanhemmat voivat tukea lapsen motorista kehitystä. Nykyään markkinoilla on runsaasti alle yksivuotiaille tarkoitettuja virike- ja hoitotarvikkeita, jotka ovat oikein käytettyinä hyviä hoitamisen apuvälineitä. Niitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu pidempiaikaiseen käyttöön. Runsas spontaani liikkuminen leimaa koko lapsuuden aikaa. Liikkumisen merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle on sitä suurempi, mitä pienemmästä lapsesta on kysymys. Liikkuminen on edellytys lapsen normaalille fyysiselle kasvulle ja kehitykselle. Alle kouluikäisille lapsille suositeltava määrä liikkumista on kaksi tuntia monipuolista liikuntaa päivässä.

teet.... kirjoitti:

Lapsen motorisen kehityksen tukemisella on kauaskantoinen merkitys. Vanhemmat ovat lapsensa ensisijaisia kehityksen tukijoita, sillä he voivat omalla toiminnallaan joko edistää tai hidastaa lapsensa kehitystä. Tarkkailemalla ja monipuolistamalla hoitotyylejä vanhemmat voivat tukea lapsen motorista kehitystä. Nykyään markkinoilla on runsaasti alle yksivuotiaille tarkoitettuja virike- ja hoitotarvikkeita, jotka ovat oikein käytettyinä hyviä hoitamisen apuvälineitä. Niitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu pidempiaikaiseen käyttöön. Runsas spontaani liikkuminen leimaa koko lapsuuden aikaa. Liikkumisen merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle on sitä suurempi, mitä pienemmästä lapsesta on kysymys. Liikkuminen on edellytys lapsen normaalille fyysiselle kasvulle ja kehitykselle. Alle kouluikäisille lapsille suositeltava määrä liikkumista on kaksi tuntia monipuolista liikuntaa päivässä.

Lue lisää

Vauvan sensomotorisen kehityksen tukeminen Vauvan kaavamainen, yksipuolinen tai poikkeava käsittely saattaa aiheuttaa kehityksellisiä viiveitä tai virheellisiä liike- ja asentotuntemuksia lapselle. Sitä kautta hänen sensomotorinen kehityksensä saattaa häiriintyä. Vauvan yksipuolinen makuuttaminen, nostaminen ja kantaminen voivat haitata pään ja vartalon hallinnan kehittymistä estäen symmetristä asennon kontrollointia ja aktiivisuutta. Pään hallinnan ja muodon kehitys Vauvan pään hallinta tai muoto saattaa kehittyä epäsymmetriseksi, mikäli hän pitää päätään aina samaan suuntaan kääntyneenä. Tämä seurauksena myös pään keskiasennon hallinta ja pään kääntäminen saattavat vaikeutua ja kääntymisen oppiminen symmetrisesti saattaa estyä. Vatsamakuu asento Vauva ei viihdy vatsamakuulla, mikäli hän ei ole saanut siitä säännöllisesti kokemusta vastasyntyneisyyskaudella. Vatsamakuulla olo on tärkeä vaihe vauva liikkumisen kehityksessä. Vatsamakuulla kehittyvät mm. pään hallinta, kyynärnoja, ryömiminen ja kaikki sitä ylemmät alkuasennot ja liikemallit. Kehityksen tukeminen Vauvan motorista oppimista voi tukea huolehtimalla vauvan optimaalisesta asennosta, nostamalla ja kantamalla vauvaa monipuolisesti sekä stimuloimalla vauvan aisteja kehitysikää vastaavalla tasolla. Sensomotorisen kehityksen tukeminen on osa normaalia päivittäistä lapsenhoitoa. http://www.peppilotta.fi/artikkelit.php

tukeminen... kirjoitti:

Vauvan sensomotorisen kehityksen tukeminen Vauvan kaavamainen, yksipuolinen tai poikkeava käsittely saattaa aiheuttaa kehityksellisiä viiveitä tai virheellisiä liike- ja asentotuntemuksia lapselle. Sitä kautta hänen sensomotorinen kehityksensä saattaa häiriintyä. Vauvan yksipuolinen makuuttaminen, nostaminen ja kantaminen voivat haitata pään ja vartalon hallinnan kehittymistä estäen symmetristä asennon kontrollointia ja aktiivisuutta. Pään hallinnan ja muodon kehitys Vauvan pään hallinta tai muoto saattaa kehittyä epäsymmetriseksi, mikäli hän pitää päätään aina samaan suuntaan kääntyneenä. Tämä seurauksena myös pään keskiasennon hallinta ja pään kääntäminen saattavat vaikeutua ja kääntymisen oppiminen symmetrisesti saattaa estyä. Vatsamakuu asento Vauva ei viihdy vatsamakuulla, mikäli hän ei ole saanut siitä säännöllisesti kokemusta vastasyntyneisyyskaudella. Vatsamakuulla olo on tärkeä vaihe vauva liikkumisen kehityksessä. Vatsamakuulla kehittyvät mm. pään hallinta, kyynärnoja, ryömiminen ja kaikki sitä ylemmät alkuasennot ja liikemallit. Kehityksen tukeminen Vauvan motorista oppimista voi tukea huolehtimalla vauvan optimaalisesta asennosta, nostamalla ja kantamalla vauvaa monipuolisesti sekä stimuloimalla vauvan aisteja kehitysikää vastaavalla tasolla. Sensomotorisen kehityksen tukeminen on osa normaalia päivittäistä lapsenhoitoa. http://www.peppilotta.fi/artikkelit.php

Lue lisää

Hermokudoksen osuus on suurin, eikä hermosolujen määrä ei enää toisen ikävuoden jälkeen lisäänny. On tärkeää antaa lapsen opetella motorisia temppuja jo ensimmäisistä ikävuosista lähtien, jotta hermosto kehittyisi normaalisti. http://ffp.uku.fi/intro/motorkeh.htm Vauvan liikunnallista kehitystä voidaan tukea hoitamalla häntä mahdollisimman paljon sylissä. Silloin vauva saa monipuolisia liikemalleja ja asentokokemuksia. Sylissä hoitaminen antaa hyvän perustan opittaville liikunnallisille taidoille. Vauvan kanssa voidaan seurustella, hänet voidaan pukea, riisua ja syöttää sylissä. Sylihoidolla voidaan tukea vauvan liikunnallisen kehityksen lisäksi vauvan psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Sylissä hoitamisessa kehittyvät vauvan vuorovaikutustaidot, turvallisuuden ja läheisyyden tunne. Myös tunneside hoivaajan ja vauvan välillä vahvistuu. Vauvan taidot huomioidaan sylihoidossa. Vauvalle annetaan mahdollisuus tehdä itsenäisesti liikkeet tai osa liikkeistä siinä vaiheessa, kun hän harjoittelee tai osaa jo liikkeitä. Vauvan oma aktiivisuus lisääntyy sylihoidolla, sillä hän on itse koko ajan mukana liikkeissä. Näin vauva saa ensimmäiset kokemuksensa liikkeistä, jotka hän myöhemmin tekee itse aktiivisesti. Vartalon kierrot ovat ihmisen luonnollisia liikemalleja. Siksi sylihoidossa käytetään hyväksi näitä vartalon luonnollisa kiertoja siirrettäessä vauvaa asennosta toiseen. Jos vauva ei vielä kannattele päätään voidaan häntä tukea takaraivosta. Vauva saa sylihoidon kautta erilaisia asentokokemuksia, joita hän tarvitsee myöhemmin opittavia uusia taitoja varten. Tärkeää on antaa vauvalle mahdollisimman monipuolisia asentokokemuksia niin vatsallaan, kyljellään kuin selälläänkin. Monipuolisten kokemusten kautta vauva oppii hallitsemaan liikkeitään ja asentojaan erilaisissa asennoissa. Vauvan vartalon kiertoja, rentoutta ja monipuolisia liikemalleja voidaan käyttää vauvan kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, kuten nostamisessa, kantamisessa, pukemisessa ja riisumisessa, vaipanvaihdossa, pyllyn pesussa sekä seurustelussa. Vauva nostetaan syliin kylki edellä. Nostaminen voidaan tehdä mahdollisimman pystyssä siihen saakka kunnes vauva pystyy kannattelemaan päätänsä. Koska vauva ei hallitse päänsä asentoa, hän pystyy näin nojautumaan hartiaansa ja säilyttämään päänsä vähäisen hallinnan eikä se pääse retkahtamaan eteen tai taakse. Vastasyntyneen tyypillinen asento on kippura-asento ja kyljen kautta nostettaessa vauvan luonnollinen asento säilyy ja hän pystyy olemaan rentona. Kylkiasennon kautta nostettaessa hoitajan käsi laitetaan vauvan haarojen välistä alempaan kainaloon. Vuorotellen molempien kylkien kautta nostettaessa vauva saa tasapuolisesti asento- ja liikekokemuksia molemmille kyljille. Kehityksen edetessä vauva oppii hallitsemaan päänsä kannattelemista ja pystyy harjoittelemaan uutta taitoa myös nostettaessa. Ojennusasento lisääntyy ja syrjäyttää kippura-asentoa. Kylki edellä nostettaessa vauva pystyy harjoittelemaan myös ojennusta, kun se on ajankohtainen vauvan kehityksessä. http://demo.seco.tkk.fi/tervesuomi/item/nn:226

hoitaminen.... kirjoitti:

Hermokudoksen osuus on suurin, eikä hermosolujen määrä ei enää toisen ikävuoden jälkeen lisäänny. On tärkeää antaa lapsen opetella motorisia temppuja jo ensimmäisistä ikävuosista lähtien, jotta hermosto kehittyisi normaalisti. http://ffp.uku.fi/intro/motorkeh.htm Vauvan liikunnallista kehitystä voidaan tukea hoitamalla häntä mahdollisimman paljon sylissä. Silloin vauva saa monipuolisia liikemalleja ja asentokokemuksia. Sylissä hoitaminen antaa hyvän perustan opittaville liikunnallisille taidoille. Vauvan kanssa voidaan seurustella, hänet voidaan pukea, riisua ja syöttää sylissä. Sylihoidolla voidaan tukea vauvan liikunnallisen kehityksen lisäksi vauvan psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Sylissä hoitamisessa kehittyvät vauvan vuorovaikutustaidot, turvallisuuden ja läheisyyden tunne. Myös tunneside hoivaajan ja vauvan välillä vahvistuu. Vauvan taidot huomioidaan sylihoidossa. Vauvalle annetaan mahdollisuus tehdä itsenäisesti liikkeet tai osa liikkeistä siinä vaiheessa, kun hän harjoittelee tai osaa jo liikkeitä. Vauvan oma aktiivisuus lisääntyy sylihoidolla, sillä hän on itse koko ajan mukana liikkeissä. Näin vauva saa ensimmäiset kokemuksensa liikkeistä, jotka hän myöhemmin tekee itse aktiivisesti. Vartalon kierrot ovat ihmisen luonnollisia liikemalleja. Siksi sylihoidossa käytetään hyväksi näitä vartalon luonnollisa kiertoja siirrettäessä vauvaa asennosta toiseen. Jos vauva ei vielä kannattele päätään voidaan häntä tukea takaraivosta. Vauva saa sylihoidon kautta erilaisia asentokokemuksia, joita hän tarvitsee myöhemmin opittavia uusia taitoja varten. Tärkeää on antaa vauvalle mahdollisimman monipuolisia asentokokemuksia niin vatsallaan, kyljellään kuin selälläänkin. Monipuolisten kokemusten kautta vauva oppii hallitsemaan liikkeitään ja asentojaan erilaisissa asennoissa. Vauvan vartalon kiertoja, rentoutta ja monipuolisia liikemalleja voidaan käyttää vauvan kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, kuten nostamisessa, kantamisessa, pukemisessa ja riisumisessa, vaipanvaihdossa, pyllyn pesussa sekä seurustelussa. Vauva nostetaan syliin kylki edellä. Nostaminen voidaan tehdä mahdollisimman pystyssä siihen saakka kunnes vauva pystyy kannattelemaan päätänsä. Koska vauva ei hallitse päänsä asentoa, hän pystyy näin nojautumaan hartiaansa ja säilyttämään päänsä vähäisen hallinnan eikä se pääse retkahtamaan eteen tai taakse. Vastasyntyneen tyypillinen asento on kippura-asento ja kyljen kautta nostettaessa vauvan luonnollinen asento säilyy ja hän pystyy olemaan rentona. Kylkiasennon kautta nostettaessa hoitajan käsi laitetaan vauvan haarojen välistä alempaan kainaloon. Vuorotellen molempien kylkien kautta nostettaessa vauva saa tasapuolisesti asento- ja liikekokemuksia molemmille kyljille. Kehityksen edetessä vauva oppii hallitsemaan päänsä kannattelemista ja pystyy harjoittelemaan uutta taitoa myös nostettaessa. Ojennusasento lisääntyy ja syrjäyttää kippura-asentoa. Kylki edellä nostettaessa vauva pystyy harjoittelemaan myös ojennusta, kun se on ajankohtainen vauvan kehityksessä. http://demo.seco.tkk.fi/tervesuomi/item/nn:226

Lue lisää

Vauva lehdessä on tosi hyvä juttu, kirjoitan lyhennettynä suoraan lehdestä oleellisimmat asiat, niin voit itse sitten puntaroida asiaa: Se, että vauva oppii liikkumaan, ei ole itseisarvona tärkeää. Tärkeää on se, että liikkumiseen liittyy tuntoaistin kehittyminen. Se, että vauva nojaa käsiinsä ja saa tuntoaistimuksia ranteen, kyynärpään ja lantion kautta, on vauvan kokonaiskehitykselle oleellista. Kun lapsella on hyvä lihasjäntevyys ja hän uskaltaa laittaa painoa käsilleen, maailma näyttäytyy hänelle houkuttelevana. Sen sijaan lapsella, jolla on matala lihasjäntevyys ja jota on pidetty lähinnä vain istumassa, ei ole läheskään samanlaisia mahdollisuuksia selvitä ympäristössään. Tällaiset lapset tukeutuvatkin usein äitiinsä, sillä äidin syli on heille ainoa turvallinen paikka. Jos vauva on saanut istua - tai joutunut istumaan - kovin pitkään, esim. 10 kk ikään saakka, liikkumaan oppiminen ei käy hetkessä. Ensin pitää opettaa vauvan keskushermostoa. Käsiin nojaaminen voi tuntua lapsesta jopa vastenmieliseltä. Tämä ominaisuus ei häviä itsestään. Esim. töytäisy käsiin voi myöhemminkin tuntua massiivisen ikävältä. Istumaan jämähtänyt lapsi on usein sellainen, joka ei ole viihtynyt vatsallaan eikä häntä ole siinä pidetty. Varma konsti saada vauvan liikkumiseen ongelmia on se, että häntä pidetään jatkuvasti babysitterissä. Vauva toimii paljolti tuntoaistinsa varassa. Jos hän istua nököttää lakkaamatta sitterissä, keskushermosto kertoo hänelle, että tämä on se asento, jossa minun kuuluukin olla. Nykyisin on yhä enemmän vauvoja, jotka ovat perusterveitä, mutta eivät vain lähde liikkumaan. Vauvaikä ja lapsuus on arvokkain vaihe ihmisen elämässä. Vanhempi voi antaa lapselle merkittäviä kokemuksia vaikkapa vain siten, että köllöttelee vatsallaan makaavan vauvan kanssa kasvot vastakkain. "Sitterissä istutetuilla lapsilla tasapaino ei pääse kehittymään hyvin:pyörällä ajamaan oppiminen voi hidastua, samoin luistelemaan opetteleminen. Sitterissä istutettujen vauvojen kehityksessä voi olla pitkälle kantavat seuraukset."

elikkä sitteri kaappiin :)